meidän pikkuperheessä on nyt pillerit syöty ja menkatkin alkoi heti perään. Minulla on nyt kp3. Kierron pituudesta ei ole hajuakaan, kun eka luomukierto on kyseessä. Meillä ei varsinaisesti yritys vielä alkanut. Tarkoitus on aloittaa yritys kesä-heinäkuussa, mutta en tiedä kuinka paljon jaksetaan olla varovaisia. Yrittämistämme pitää kurissa erossa oleminen, olen reissutyössä emmekä näe joka päivä, joskus emme edes pariin viikkoon.
Minulla on vielä paljon uutta opeteltavaa tästä yrittämisestä varsinkin jos ei heti tärppää. En meinaan ymmärtänyt mitään tästä pistos/hormoonihoito tms. keskustelustanne. Täytyy varmaan jossain vaiheessa itseään valistaa myös näistä asioista.
Meillä äitini on jo pidemmän aikaa vihjaillut (tai oikeastaan sanonut suoraankin) että hänen mielestään meille voisi jo tulla lapsia. Itseäni se ärsyttää todella paljon, mutta onneksi en ole vielä kertaakaan räjähtänyt asiasta. Katsotaan kuinka hyvin osaan pitää itseni kurissa nyt kun olemme tällaisen päätöksen tehneet. Minä en aio kertoa äidilleni, että aloitamme yrittämisen. Sen jälkeen koko kylä tietää sen, enkä jaksa muiden uteluita.
Voin vain kuvitella kuinka vaikeaa on istua keskellä raskaus/vauvakeskustelua, kun itsellä ei ole tärppäämistä tapahtunut pitkäkään yrittämisen jälkeen! Omaa reaktiotani vastaavassa tilanteessa pelkään... en yleensä ole kovin korrekti tällaisissa tilanteissa... saattaisin töksäyttää myöskin hautapaikkaan viittaavaa...
Minulla on vielä paljon uutta opeteltavaa tästä yrittämisestä varsinkin jos ei heti tärppää. En meinaan ymmärtänyt mitään tästä pistos/hormoonihoito tms. keskustelustanne. Täytyy varmaan jossain vaiheessa itseään valistaa myös näistä asioista.
Meillä äitini on jo pidemmän aikaa vihjaillut (tai oikeastaan sanonut suoraankin) että hänen mielestään meille voisi jo tulla lapsia. Itseäni se ärsyttää todella paljon, mutta onneksi en ole vielä kertaakaan räjähtänyt asiasta. Katsotaan kuinka hyvin osaan pitää itseni kurissa nyt kun olemme tällaisen päätöksen tehneet. Minä en aio kertoa äidilleni, että aloitamme yrittämisen. Sen jälkeen koko kylä tietää sen, enkä jaksa muiden uteluita.
Voin vain kuvitella kuinka vaikeaa on istua keskellä raskaus/vauvakeskustelua, kun itsellä ei ole tärppäämistä tapahtunut pitkäkään yrittämisen jälkeen! Omaa reaktiotani vastaavassa tilanteessa pelkään... en yleensä ole kovin korrekti tällaisissa tilanteissa... saattaisin töksäyttää myöskin hautapaikkaan viittaavaa...