Unico: Vielä kerran, voimia. Mulla kroppa toimii säännöllisesti, ovis tulee aina samaan aikaan, että sen puolesta täällä on asiat kunnossa. Mutta toi uskon ja toivon menettäminen välillä on niin tuttua. Ihmetyttää, että jos kerran kaikki toimii ja pelaa, niin miksi hitossa mitään ei silti tapahdu. Kieltämättä munajohdinvika selittäisi kaiken.
Olen miettinyt, että missä vaiheessa kerrotaan omille ja miehen vanhemmille, että vauva kyllä on tervetullut jos vaan joskus sitten tänne suostuu tulemaan. Tiedän kuitenkin, että molemmat tahoillaan jo on odotelleet sitä kauan toivottua lapsenlasta.
Olen miettinyt, että missä vaiheessa kerrotaan omille ja miehen vanhemmille, että vauva kyllä on tervetullut jos vaan joskus sitten tänne suostuu tulemaan. Tiedän kuitenkin, että molemmat tahoillaan jo on odotelleet sitä kauan toivottua lapsenlasta.
Luin nyt pikakelauksella takaperin, mitä on tapahtunut. Olin työhaastattelussa ja seuraavana päivänä tuli kutsu soveltuvuuskokeisiin. Ne oli torstaina ja samalla töissä piti kiirettä kuunvaihteen takia. Nyt pitää odottaa, jos pääsee vielä jatkoon, niin sitten on vielä haastattelu. Huh huh :$ Voi kun saisin sen työn, mutta yritän olla elättelemättä suuria toiveita.