Paaaljon onnea Vadelmaunelmalle! :heart: :heart: :heart: Oon tuolta taustalta seuraillut sun edistymistä ja toivon, että nyt sulla tärppäis!
Onnea piipille liikeistä! =)
ON Vieläkin tuntuu tosi epätodelliselta tää juttu, vaikka nyt on alkanut olla oireitakin. Paha olo on vielä suurimman osan aikaa suht lievää (ja toivottavasti sellasena pysyykin
) Mutta väsymys on kyllä varsinkin tänään ollut aikamoista. Ei millään jaksais olla töissä ja paleltaakin koko ajan.. Mutta silti ei oikein usko, että tää vois olla totta. Mieskin on ihan ihmeissään, että voiko se oikeesti jo ekalla kerralla tärpätä.
Se on jo ehtinyt miettiä kaikkea, että millanen isä siitä tulee yms. Mä en osaa vielä ajatella niin pitkälle. Toivoo, vaan että tää raskaus on totta eikä se mee kesken. Sitten myöhemmin ehtii niitä juttuja pohtia..
Ootteko muuten miten aikaisin kertonut muille raskaudesta? Me ei olla vielä kerrottu kenellekään eikä aiotakaan vielä ainakaan. On se aika vaikeaa olla puhumatta tästä, kun se koko ajan kuitenkin mielessä pyörii..
Pamina ja pikkup 7+1
(jos siis osasin oikein laskea..)
Onnea piipille liikeistä! =)
ON Vieläkin tuntuu tosi epätodelliselta tää juttu, vaikka nyt on alkanut olla oireitakin. Paha olo on vielä suurimman osan aikaa suht lievää (ja toivottavasti sellasena pysyykin
) Mutta väsymys on kyllä varsinkin tänään ollut aikamoista. Ei millään jaksais olla töissä ja paleltaakin koko ajan.. Mutta silti ei oikein usko, että tää vois olla totta. Mieskin on ihan ihmeissään, että voiko se oikeesti jo ekalla kerralla tärpätä. Se on jo ehtinyt miettiä kaikkea, että millanen isä siitä tulee yms. Mä en osaa vielä ajatella niin pitkälle. Toivoo, vaan että tää raskaus on totta eikä se mee kesken. Sitten myöhemmin ehtii niitä juttuja pohtia..
Ootteko muuten miten aikaisin kertonut muille raskaudesta? Me ei olla vielä kerrottu kenellekään eikä aiotakaan vielä ainakaan. On se aika vaikeaa olla puhumatta tästä, kun se koko ajan kuitenkin mielessä pyörii..
Pamina ja pikkup 7+1
(jos siis osasin oikein laskea..)
Mukavaa neuvolareissua Pikille! Tulehan kertomaan kuulumiset ja paljonko se masu on kasvanu
Unico voi sua parkaa! Koitahan jaksella. Tuo pahoinvointi on niiiiin syvältä.
Paminalle myös jaksuja väsyn kanssa! Meidän "salaisuus" paljastui tosi nopsaan. Syynä mun malttamaton luonne ja pitelemätön suu yhdistettynä rajuun pahoinvointiin. Töissä jäin kiinni aika nopsaa kun vähän väliä juosten piti lähteä vessaan.
Tässäpä meidän tämän päivän neuvolakuulumiset:
rv 29+2
Pissa: puhdas
Paino +350g/vko (yht +16kg) :ashamed:
Paineet: 115/75
Hb: 133
Liikkeet ++
Syke 143
Sf 30½ Pieni pötsi!
Unico voi sua parkaa! Koitahan jaksella. Tuo pahoinvointi on niiiiin syvältä.
Paminalle myös jaksuja väsyn kanssa! Meidän "salaisuus" paljastui tosi nopsaan. Syynä mun malttamaton luonne ja pitelemätön suu yhdistettynä rajuun pahoinvointiin. Töissä jäin kiinni aika nopsaa kun vähän väliä juosten piti lähteä vessaan.
Tässäpä meidän tämän päivän neuvolakuulumiset:
rv 29+2
Pissa: puhdas
Paino +350g/vko (yht +16kg) :ashamed:
Paineet: 115/75
Hb: 133
Liikkeet ++
Syke 143
Sf 30½ Pieni pötsi!
delfis elihyvät kuulumiset
pamina mulla on kanssa ollu pari tilannetta missä ollu parempi avata suunsa väärinkäsitysten vältämiseksi, mut muuten ei oo huudeltu.
juu liha ei oo kivaa yökättävää... yritys hyvä syödä, ja sit tuun tähän kärsimään. Josko huomenna olis parempi päivä. ja alas joku meneen ja pysyyn... No nyt saa ainakin huiliatää vie vielä väsyneemmäksi.
pamina mulla on kanssa ollu pari tilannetta missä ollu parempi avata suunsa väärinkäsitysten vältämiseksi, mut muuten ei oo huudeltu.
juu liha ei oo kivaa yökättävää...
yritys hyvä syödä, ja sit tuun tähän kärsimään. Josko huomenna olis parempi päivä. ja alas joku meneen ja pysyyn... No nyt saa ainakin huiliatää vie vielä väsyneemmäksi.Moi! Tulin varovaisesti tälle puolelle kurkistamaan ja löysin paljon tuttuja tästä ketjusta. En tiedä moniko muistaa minua, tuli aikoinaan vauvakuume-puolella kirjoiteltua lähes kolmekymppisten pinoon, mutta siirryin sieltä sitten lapsettomuuspuolelle.
Meillä on Vadelmaunelman tapaan takana IVF-hoitoja, ekan IVF:n tuoresiirrosta nega, ja sen ainoasta pakastealkionsiirrosta alhaisella HCG-lähtöarvolla varhaiseen keskenmenoon päätynyt raskaus/tuulimuna/kohdunulkoinen. Nyt takana on toka IVF, joka meni ihan plörinäksi; 10 munasolusta vain yksi ainoa hedelmöityi, ja olin aivan varma ettei se lähde jakaantumaan. Se kuitenkin lähti ja siirtoon päästiin, ja viikko sitten verikokeen tulos oli POSITIIVINEN! :heart: En kuitenkaan ihan täysillä uskalla tästä vielä iloita, pelkään ihan kuten Vadelmaunelmakin, että tämä onkin vain tuulimuna tai ei jaksa roikkua mukana. Älkää lisätkö minua vielä listoille, odotan ensin rauhassa ultraan, joka on 1.10.
Meillä on Vadelmaunelman tapaan takana IVF-hoitoja, ekan IVF:n tuoresiirrosta nega, ja sen ainoasta pakastealkionsiirrosta alhaisella HCG-lähtöarvolla varhaiseen keskenmenoon päätynyt raskaus/tuulimuna/kohdunulkoinen. Nyt takana on toka IVF, joka meni ihan plörinäksi; 10 munasolusta vain yksi ainoa hedelmöityi, ja olin aivan varma ettei se lähde jakaantumaan. Se kuitenkin lähti ja siirtoon päästiin, ja viikko sitten verikokeen tulos oli POSITIIVINEN! :heart: En kuitenkaan ihan täysillä uskalla tästä vielä iloita, pelkään ihan kuten Vadelmaunelmakin, että tämä onkin vain tuulimuna tai ei jaksa roikkua mukana. Älkää lisätkö minua vielä listoille, odotan ensin rauhassa ultraan, joka on 1.10.
:heart: Voi, onnea, kevätesikko! :flower: :flower: Mä ainakin muistan sut. Taisin juuri eilen katsoa vauvakuumepuolen taustailijat-listaa ja miettiä, mitä sulle kuuluu. :heart: Tuhannesti onnea matkaan sulle ja pikkuiselle! Miten ihanaa, että niin moni onnistuu nyt pitkän yrittämisen jälkeen!
Jotain, mitä eilen kirjoitin ennen kuin kone söi tekstini:
Onnea hallamalle hyvistä ultrakuulumisista. Muistan ajatelleeni ihan samalla tavalla - katsoin edes takaisin poukkoilevaa vauvaa ruudulta ja koitin tajuta, että se on siellä sisälläni. Tuntui, että ne liikkeet olisi ollut pakko tuntea edes jonain painevaihteluna!
Delfikselle :hug: suppareista. No, toisaalta, kiva että olet taas kotona ja pääset kirjoittelemaan vähän useammin!
Oliko se Salome, joka aiemmin pohti lääkkeetöntä synytystä? Mä olen siitä myös kiinnostunut, ja siksipä ajattelin kysyä, että olisko sulla tai jollain muulla tarjota mitään painettua tai sähköistä lähdettä, mistä siitä voisi lukea? Luin sitä synnytyspuolen ketjua vähän aikaa, mutta en oikein tahdo jaksaa lukea tuollaista pitkänpitkää ketjua kovin kauaa.
pamina, me tiputeltiin sitä tietoa pikkuhiljaa, kun tarve vaati. Sanoin n. rv 8 yhdelle työkaverille, kun jouduin koko ajan syömään ja ajattelin, että se varmaan kummasteli. Sitten sanoin yksille kavereille, joiden kanssa mentiin mökkeilemään, kun siellä oli yhteiset ruoat ja he olisivat kumminkin tajunneet noista ruokarajoituksista. Muutamille kavereille kerrottiin, koska he tiesivät lapsettomuudestamme, eikä maltettu pitää hyvää uutista enää salassa. Kun oli joku vk 11, kerrottiin molempien vanhemmille ja sisaruksille, koska niin moni muu tiesi kuitenkin jo. Ihan yleisesti olen alkanut kertoa tästä raskaudesta vasta nyt, kun maha on alkanut näkyä.
:heart: piip 17+2
Jotain, mitä eilen kirjoitin ennen kuin kone söi tekstini:
Onnea hallamalle hyvistä ultrakuulumisista. Muistan ajatelleeni ihan samalla tavalla - katsoin edes takaisin poukkoilevaa vauvaa ruudulta ja koitin tajuta, että se on siellä sisälläni. Tuntui, että ne liikkeet olisi ollut pakko tuntea edes jonain painevaihteluna!
Delfikselle :hug: suppareista. No, toisaalta, kiva että olet taas kotona ja pääset kirjoittelemaan vähän useammin!
Oliko se Salome, joka aiemmin pohti lääkkeetöntä synytystä? Mä olen siitä myös kiinnostunut, ja siksipä ajattelin kysyä, että olisko sulla tai jollain muulla tarjota mitään painettua tai sähköistä lähdettä, mistä siitä voisi lukea? Luin sitä synnytyspuolen ketjua vähän aikaa, mutta en oikein tahdo jaksaa lukea tuollaista pitkänpitkää ketjua kovin kauaa.
pamina, me tiputeltiin sitä tietoa pikkuhiljaa, kun tarve vaati. Sanoin n. rv 8 yhdelle työkaverille, kun jouduin koko ajan syömään ja ajattelin, että se varmaan kummasteli. Sitten sanoin yksille kavereille, joiden kanssa mentiin mökkeilemään, kun siellä oli yhteiset ruoat ja he olisivat kumminkin tajunneet noista ruokarajoituksista. Muutamille kavereille kerrottiin, koska he tiesivät lapsettomuudestamme, eikä maltettu pitää hyvää uutista enää salassa. Kun oli joku vk 11, kerrottiin molempien vanhemmille ja sisaruksille, koska niin moni muu tiesi kuitenkin jo. Ihan yleisesti olen alkanut kertoa tästä raskaudesta vasta nyt, kun maha on alkanut näkyä.
:heart: piip 17+2
Minä jouduin tänään ilmoittamaan johtajalle raskaudesta.. Yt-neuvotteluiden takia. Kysyin liitosta neuvoa ja he kehoittivat kertomaan. Pyysin kyllä luottamuksellista käsittelyä asian takia, koska en halua näin aikaisessa vaiheessa sen leviävän yleiseen tietoon.
Omille vanhemmilleni haluaisin kertoa ekan ultrakuvan muodossa! Jos vain maltan odottaa Äitini asiaa odottaa kovasti - mutta ei varmasti usko sen olevan näin lähellä!!
Odessa80 5+3
Omille vanhemmilleni haluaisin kertoa ekan ultrakuvan muodossa! Jos vain maltan odottaa
Äitini asiaa odottaa kovasti - mutta ei varmasti usko sen olevan näin lähellä!!Odessa80 5+3
kevätesikko onnea! :flower: :flower: :flower: täällähän on nyt hyvien uutisten kuukausi
Tää sai nukuttua parituntia, katotaan pysyykö jugu sisällä se on ainakin helppo yökätä
Odessa, onko kysellyt? et ootko joutunut huijaamaan?
meillä oli yhessä vaiheessa porukoilla hirveä kyselykausi, lähinnä äitillä, mut se on mennyt onneksi ohi. ite mietin et jos jouluna kertos porukoille kun ne alkaa hösäämään kumminkin ja kertoa ajttelin kirjoittamalla vauvalta kirjeen ja ehkä laittamalla pienet sukt mukaan
onnea! :flower: :flower: :flower: täällähän on nyt hyvien uutisten kuukausi Tää sai nukuttua parituntia, katotaan pysyykö jugu sisällä
se on ainakin helppo yökätä Odessa, onko kysellyt? et ootko joutunut huijaamaan?
meillä oli yhessä vaiheessa porukoilla hirveä kyselykausi, lähinnä äitillä, mut se on mennyt onneksi ohi. ite mietin et jos jouluna kertos porukoille kun ne alkaa hösäämään kumminkin
ja kertoa ajttelin kirjoittamalla vauvalta kirjeen ja ehkä laittamalla pienet sukt mukaan Minä muistan sut Kevätesikko!! Isot onnittelut plussasta! :heart:
Ihana kuukausi nyt kyllä menossa!
Ihana kuukausi nyt kyllä menossa!
ONNEA hurjasti Vadelmaunelmalle ja Unicolle !!!!!! Myös muille onnittelut plussista! :heart: :heart: :heart: :heart: :heart: :heart: :heart: :heart: :heart: :heart:
Omasta synnytyksestä piti tulla kertomaan, mutta se oli sen verran vaikea ja inhottava kokemus että jätän kertomatta. En halua pelotella ketään kertomuksella koska tapahtuma oli melko poikkeuksellinen. Nyt alkaa pikkuhiljaa olemaan toipunut ja pikkumies on aivan ihana. :heart: Lievää masennustakin siitä synntyksestä seurasi, enkä osannut pariin viikkoon vauvasta nauttia, mutta on nyt mennyt jo ohi. Lopputulos oli pääasia ja tuolla se nukkuilee :heart:
Mun täytyy myöntää että en vaan ole jaksanut kirjotella. Jättäydynkin pikkuhiljaa pois palstalta. Sain suuuren suuren tuen vauvakuumeilun aikana, mutta en ole oikeestaan enää kokenut tätä palstailua niin tarpeelliseksi. Olette kaikki olleet ihania palstailijoita ja toivon kaikille onnea tulevaisuudessa. No, olen kyllä seuraillu välillä mitä tänne kuuluu.... Ja varmaan seurailen viel tulevaisuudessakin. Mutta nyt tuntuu tältä. AAADIOS! :wave:
Omasta synnytyksestä piti tulla kertomaan, mutta se oli sen verran vaikea ja inhottava kokemus että jätän kertomatta. En halua pelotella ketään kertomuksella koska tapahtuma oli melko poikkeuksellinen. Nyt alkaa pikkuhiljaa olemaan toipunut ja pikkumies on aivan ihana. :heart: Lievää masennustakin siitä synntyksestä seurasi, enkä osannut pariin viikkoon vauvasta nauttia, mutta on nyt mennyt jo ohi. Lopputulos oli pääasia ja tuolla se nukkuilee :heart:
Mun täytyy myöntää että en vaan ole jaksanut kirjotella. Jättäydynkin pikkuhiljaa pois palstalta. Sain suuuren suuren tuen vauvakuumeilun aikana, mutta en ole oikeestaan enää kokenut tätä palstailua niin tarpeelliseksi. Olette kaikki olleet ihania palstailijoita ja toivon kaikille onnea tulevaisuudessa. No, olen kyllä seuraillu välillä mitä tänne kuuluu....
Ja varmaan seurailen viel tulevaisuudessakin. Mutta nyt tuntuu tältä. AAADIOS! :wave:Kevatesikko Ihanaa kun pitka odottaminen palkitaan. Kylla hyvia uutisia nyt tuleekin paljon! Saa kaikki hyvalle tuulelle nain syksyisina paivina.
Kiva kun kavit kertomassa kuulumiset Pilvilinna. Harmi etta synnytys ja sen jalkeinen elama oli hankalaa. Kaikkea hyvaa tasta eteenpain. :hug:
Kiva kun kavit kertomassa kuulumiset Pilvilinna. Harmi etta synnytys ja sen jalkeinen elama oli hankalaa. Kaikkea hyvaa tasta eteenpain. :hug:
Kevätesikolle myös onnea!! Tämähän on aivan mahtava syksy kun näitä uutisia satelee näin tiheällä tahdilla :heart: . Vielä muutamia pidempään odottaneita löytyy josko vaikka lisää saatais tänne puolelle =) . Ja tietysti myös lyhyemmänkin aikaa kuumeilleet!
Täällä menee vähän hiljaisesti tuon pojan hampaiden teon ja flunssan lomassa. Ei paljon ehdi kyllä muuta miettimäänkään. Lisäksi työasioiden kanssa saa painia. Pitäisi päättää tässä muutaman viikon sisällä mitä sitä sitten tahtoo loppujen lopuksi tehdä. Vauva on alkanu nyt liikuskella onneksi enemmän. Melkein ehdin jo huolestua kun oli niin laiskanlaista alkuun.
Pilvilinnalle vielä onnittelut ja jaksamisia!
Täällä menee vähän hiljaisesti tuon pojan hampaiden teon ja flunssan lomassa. Ei paljon ehdi kyllä muuta miettimäänkään. Lisäksi työasioiden kanssa saa painia. Pitäisi päättää tässä muutaman viikon sisällä mitä sitä sitten tahtoo loppujen lopuksi tehdä. Vauva on alkanu nyt liikuskella onneksi enemmän. Melkein ehdin jo huolestua kun oli niin laiskanlaista alkuun.
Pilvilinnalle vielä onnittelut ja jaksamisia!
heheh mä en ikinä opi tätä systeemiä, mä vaan edelleenkin uumoilin tuolla elokussa ja tytöt täällä syyskuussa on jo vaik kuinka pitkällä eli uudestaan...Onnea Valkolilja ja perhe, aikamoinen ylläri, miten synnytys lähti käyntiin tai mikä oli tilanne ennen syntymää? Toivon pojille voimia elämään!
Olin tänään neuvolassa ja kauhistelin omaa painoani, on sitä tullut liikaa, ihan kamalaa. 10 kg on paljon ja vielä on viikkoja vaikka kuinka, voi kauhiaa. ja mulla on nuo nivuset niin kipeet etten pääse liikkeelle niin kai sitä sitten vaan kertyy..
Mullakin on tuo Anita vyö salome, s kokoa ja mä olen tosin kokoa L, luulen että tuo venyy ja paukkuu. Mutta en ole kauheesti uskaltanut pitää sitä kun myyjä sanoi että jos paljon pitää niin synnytys voi olla hankalampi jos omat lihakset löystyy liiasta tuesta. No kävellessä tuo vyö on hyvä.
juu ja meijereistä, meikä kävi liivikaupassa ja koko oli kohonnut tuonne iihin, ei saamari, myyjäkin sanoi ettei niillä valitettavasti oikeen ole nyt malleja, voi että, mä joudun jostain tilaamaan itelleni jotkut nostokurjet.
ja nämä tästä vielä kasvaa...
olin perhevalmennuksessa ja olin aika pettynyt. Luulisi että ihmiset puhuisivat vertaistensa kanssa ja jakaisivat tunnelmiaan enemmän. Jotenkin oli aika hiljasta ja tympeää. Mun mies ehdotti mulle että mä järkkäisin ite mammakerhon tänne Helsinkiin! juu onko halukkaita?
jaksamista naiset!
ainiin, piti teiltä arvon mammat kysyä vaunuista, että niitä nyt hankitaan, onko teillä vinkkejä? kokemuksia hyvistä tai huonoista? Ollaan ajateltu vallan Brioja, jotain kevyttä tänne kaupunkiin, että jaksaa nostaa busseihin ja korkeaa kun ollaan pitkiä ja ehkä nuo rattaat olis kiva olla samassa..
onko teillä antaa vinkkejä mitä kannattaa ottaa huomioon?
La Mer 30+3
Olin tänään neuvolassa ja kauhistelin omaa painoani, on sitä tullut liikaa, ihan kamalaa. 10 kg on paljon ja vielä on viikkoja vaikka kuinka, voi kauhiaa. ja mulla on nuo nivuset niin kipeet etten pääse liikkeelle niin kai sitä sitten vaan kertyy..
Mullakin on tuo Anita vyö salome, s kokoa ja mä olen tosin kokoa L, luulen että tuo venyy ja paukkuu. Mutta en ole kauheesti uskaltanut pitää sitä kun myyjä sanoi että jos paljon pitää niin synnytys voi olla hankalampi jos omat lihakset löystyy liiasta tuesta. No kävellessä tuo vyö on hyvä.
juu ja meijereistä, meikä kävi liivikaupassa ja koko oli kohonnut tuonne iihin, ei saamari, myyjäkin sanoi ettei niillä valitettavasti oikeen ole nyt malleja, voi että, mä joudun jostain tilaamaan itelleni jotkut nostokurjet.
ja nämä tästä vielä kasvaa...
olin perhevalmennuksessa ja olin aika pettynyt. Luulisi että ihmiset puhuisivat vertaistensa kanssa ja jakaisivat tunnelmiaan enemmän. Jotenkin oli aika hiljasta ja tympeää. Mun mies ehdotti mulle että mä järkkäisin ite mammakerhon tänne Helsinkiin! juu onko halukkaita?
jaksamista naiset!
ainiin, piti teiltä arvon mammat kysyä vaunuista, että niitä nyt hankitaan, onko teillä vinkkejä? kokemuksia hyvistä tai huonoista? Ollaan ajateltu vallan Brioja, jotain kevyttä tänne kaupunkiin, että jaksaa nostaa busseihin ja korkeaa kun ollaan pitkiä ja ehkä nuo rattaat olis kiva olla samassa..
onko teillä antaa vinkkejä mitä kannattaa ottaa huomioon?
La Mer 30+3
Jättisuuret onnittelut kevätesikolle on kyllä mahtavaa kun pitkä odotus palkitaan! :heart:
Hyvä odessa kun sait kerrottua esimiehelle.
Kuulostaapa söpölle ja mukavalle unicon suunittelema tapa kertoa :heart: Sulla on uskomattoman luja kyky olla kertomatta. Mä olin niin hölösuu
pilvilinna kiva kun kävit meitä kurkkaamassa! Harmi, että kaikki ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla. :hug: Hyvä kuitenkin että, masennus ei tuon kauempaa vaivannut ja vauva-arki sujuu. :heart:
Kiva kun nannan pikkuinen on alkanu liikkua niin, että mammaa ei huoleta
La Mer jaksamisia tukalan olon kanssa! :hug: Toivottavasti löydät sopivat ja mukavat liivit. Täällä kans on meijerit muuttanu kokoaan jo 2 kuppikokoa ja kun miettii mitä tulee olemaan maidon noustessa, niin ihan hirvittää
vaunuista: Me ollaan yritetty katsella vähän käytettyjä. Tehdään remonttia kotona ja mökillä, eli rahaa ei tällä hetkellä ole liikaa. Tänään menen katsomaan gessleinin yhdistelmiä tähän meidän lähelle. Kuvien perusteella aivan huippukunnossa ja hintakin kohdillaan.
Jes! Pitkästä aikaa hyvinnukuttu yö takana. Vili antoi mamman nukkua, eikä tökkiny kylkiluihin pitkin yötä (voitte kuvitella tunteen.... ihan ku joku tökkis sormella kylkkäreitä kutitustarkoituksella) Ah!
Mukavaa päivää ihanat mammat!!!
Delfis ja Vili
29+3 :heart:
Hyvä odessa kun sait kerrottua esimiehelle.
Kuulostaapa söpölle ja mukavalle unicon suunittelema tapa kertoa :heart: Sulla on uskomattoman luja kyky olla kertomatta. Mä olin niin hölösuu
pilvilinna kiva kun kävit meitä kurkkaamassa!
Harmi, että kaikki ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla. :hug: Hyvä kuitenkin että, masennus ei tuon kauempaa vaivannut ja vauva-arki sujuu. :heart: Kiva kun nannan pikkuinen on alkanu liikkua niin, että mammaa ei huoleta
La Mer jaksamisia tukalan olon kanssa! :hug: Toivottavasti löydät sopivat ja mukavat liivit. Täällä kans on meijerit muuttanu kokoaan jo 2 kuppikokoa ja kun miettii mitä tulee olemaan maidon noustessa, niin ihan hirvittää
vaunuista: Me ollaan yritetty katsella vähän käytettyjä. Tehdään remonttia kotona ja mökillä, eli rahaa ei tällä hetkellä ole liikaa. Tänään menen katsomaan gessleinin yhdistelmiä tähän meidän lähelle. Kuvien perusteella aivan huippukunnossa ja hintakin kohdillaan.
Jes! Pitkästä aikaa hyvinnukuttu yö takana. Vili antoi mamman nukkua, eikä tökkiny kylkiluihin pitkin yötä
(voitte kuvitella tunteen.... ihan ku joku tökkis sormella kylkkäreitä kutitustarkoituksella) Ah! Mukavaa päivää ihanat mammat!!!
Delfis ja Vili
29+3 :heart:
Onnittelut myös sulle Kevätesikko :heart: Jaan todellakin kanssasi samanaikaisen onnen ja pelon. Ja nyt käytän heti hyväkseni teitä muita odottajia ja kysyisin, että onko kenelläkään ollut alaselän kipuja alkuraskaudesta. Olen huolesta ihan soikea. Viime yönä kivut valvottivat tosi paljon. Istuminen helpotti lopulta eli valvoin pari tuntia istuen sohvalla. Lisäksi laitoin pepun alle toisen tyynyt ja kyljellään makaaminen auttoi myös tilannetta. Vähän alvatsaa juili myös ja tuntui sivuilla sellaisia reppäisykipuja :/ Soitin neuvolaankin ja kyselin mistä voisi olla kyse. Siellä todettiin, että joko alkava keskenemeno, virtsatietulehdus tai sitten harmitonta selkävaivaa tai piilossa olevat peräpukamat. Mä otan noista ihan mitä hyvänsä, mutta en keskenmenoa :'( Miten mulla voi olla näin huono tuuri? Siis mitään muuta vuotoa ei ole, kuin että valkovuotoa lorisee ja hulahtelee ja pelkään tietty, että milloin se muuttuukaan veriseksi.
Vadelmaunelma & :heart: :heart:
toistaiseksi 4+4
Vadelmaunelma & :heart: :heart:
toistaiseksi 4+4
Kiva kun kävit, Pilvilinna, ja hyvää jatkoa! Harmi, että synnytyskokemus oli vaikea, mutta hyvä, ettei masennusjakso jäänyt tuon pidemmäksi. Liekö vaikealla synnytyksellä ja masennuksella jotain tekemistä keskenäänkin.
On ihan hyvä irtautua, kun siltä tuntuu. Itselleni jäi aiemmin hiukan paha omatunto, kun lopetin palstailun vauvakuumepuolella ilman että mainitsin siitä mitään. Jotenkin olin jo addiktoinut itseni siihen vauvakuume-sivuun niin pahasti, etten enää voinut avata koko sivua, kun olin päättänyt, että taustailu on tarpeellista. Olen yleensä siinä määrin tunnollinen, että haluan saattaa asiat päätepisteeseen. Tuolla kertaa tein poikkeuksen.
Minulle tämä odotuspuolella kirjoittaminen on tuonut paljon enemmän kuin vauvakuumeilu. Asia hallitsi silloin liikaa mieltäni ja aiheen ympärillä pyöriminen ahdisti minua, mutta nyt voin lisätä odotuksenaikaista onnea jakamalla sitä täällä teidän kanssanne. Ehkä sitten jaan mielummin iloja kuin suruja muiden kanssa, mene ja tiedä. Lapsettomien kavereiden, ja niiden lapsellistenkin, kanssa yritän kuitenkin mahdollisuuksien mukaan puhua aika paljon muistakin aiheista kuin vauvoista, koska muitakin aiheita maailmassa vielä on (siellä jossain sumun takana ). Tämä on ihana pakopaikka, jossa keskittyä juuri lähinnä omaan ja muiden muotoa muuttavaan napaan.
Nanna, uskon kyllä, että on rankkaa! Toivottavasti paranette pian ja hampaatkin puhkeavat eivätkä itketä turhaan. Mitä tarkoitit tuolla päätöksellä, että mitä loppujen lopuksi tahdot tehdä? Oliko se jotain töihin liittyvää?
La Mer, kyllä sulle jostain liivit löytyy! Kävitkö erikoisliikkeissä? Tai kannattaisiko siirtyä jo äitiysmalleihin, sillä niitä on isoja kokoja? Niissä on ihania, joustavia liivejä, jotka saattavat käydä sittenkin, kun maito nousee. Sulla ei ole enää kauhean paljon jäljellä, joten ei tuo 10 kg minusta kuulosta mitenkään poikkeuksellisen paljolta. Moni saa niitä kiloja vähän reilummin kuin suositellaan, mutta osalta ne myös lähtevät tosi nopeasti synnytyksen/imetyksen myötä pois. Älä stressaa tuota!
Mä en ole vaunuja vielä juurikaan pohtinut. Tuntuu, etten jaksa keskittyä niihin, kun niissä on niin monta liikkuvaa osaa. :ashamed: Sen sijaan olen yrittänyt perehtyä kestovaippoihin, joissa tuntuu niitä osia myös olevan aika paljon. Yhtenä päivänä oivalsin, että voisin panna miehen miettimään vaunuja. Eikös ne ole vähän sellaiset vempeleet, joita miehet vertailevat mielellään? Makuasioista pääsemme aina sopuun, se on sentään hyvä. Ainoa, mikä vielä estää minua esittelemästä tätä ideaa miehelle, on, että vähän vielä haaveilen sellaisista retrovaunuista kuin nyt vaikka Pikilläkin on. Jos päästän miehen tekemään nettivertailuita, meille tulee kyllä joku tämän tai ensi vuoden malli.
Olen ylipäätään ajatellut opetella käyttämään kantoliinaa mahdollisimman paljon ja käyttää niitä vaunuja sitten hyvänä apuna silloin, kun en/emme jaksa kantaa. Siksi vaatimusten vaunuille ei ehkä kaiken kaikkiaan pitäisi olla korkeat. Kauppareissuillahan vaunut ovat varmasti ihan ehdottomat ja ehkä, jos haluan lähteä vaan nukuttamaan vauvaa ulos. Meillä ei ole parveketta, enkä usko, että uskallan jättää vauvaa nukkumaan tuonne yhteiselle pihalle yksin, joten varmaan etupäässä opetellaan nukkumaan päikkäreitäkin sängyssä.
Uuh, Delfis, ei varmaan kivaa tuo kutittelu! Varmasti siinä on vitsit vähissä.
:heart: piip 14+3
On ihan hyvä irtautua, kun siltä tuntuu. Itselleni jäi aiemmin hiukan paha omatunto, kun lopetin palstailun vauvakuumepuolella ilman että mainitsin siitä mitään. Jotenkin olin jo addiktoinut itseni siihen vauvakuume-sivuun niin pahasti, etten enää voinut avata koko sivua, kun olin päättänyt, että taustailu on tarpeellista. Olen yleensä siinä määrin tunnollinen, että haluan saattaa asiat päätepisteeseen. Tuolla kertaa tein poikkeuksen.
Minulle tämä odotuspuolella kirjoittaminen on tuonut paljon enemmän kuin vauvakuumeilu. Asia hallitsi silloin liikaa mieltäni ja aiheen ympärillä pyöriminen ahdisti minua, mutta nyt voin lisätä odotuksenaikaista onnea jakamalla sitä täällä teidän kanssanne. Ehkä sitten jaan mielummin iloja kuin suruja muiden kanssa, mene ja tiedä. Lapsettomien kavereiden, ja niiden lapsellistenkin, kanssa yritän kuitenkin mahdollisuuksien mukaan puhua aika paljon muistakin aiheista kuin vauvoista, koska muitakin aiheita maailmassa vielä on (siellä jossain sumun takana
). Tämä on ihana pakopaikka, jossa keskittyä juuri lähinnä omaan ja muiden muotoa muuttavaan napaan. Nanna, uskon kyllä, että on rankkaa! Toivottavasti paranette pian ja hampaatkin puhkeavat eivätkä itketä turhaan. Mitä tarkoitit tuolla päätöksellä, että mitä loppujen lopuksi tahdot tehdä? Oliko se jotain töihin liittyvää?
La Mer, kyllä sulle jostain liivit löytyy! Kävitkö erikoisliikkeissä? Tai kannattaisiko siirtyä jo äitiysmalleihin, sillä niitä on isoja kokoja? Niissä on ihania, joustavia liivejä, jotka saattavat käydä sittenkin, kun maito nousee. Sulla ei ole enää kauhean paljon jäljellä, joten ei tuo 10 kg minusta kuulosta mitenkään poikkeuksellisen paljolta. Moni saa niitä kiloja vähän reilummin kuin suositellaan, mutta osalta ne myös lähtevät tosi nopeasti synnytyksen/imetyksen myötä pois. Älä stressaa tuota!
Mä en ole vaunuja vielä juurikaan pohtinut. Tuntuu, etten jaksa keskittyä niihin, kun niissä on niin monta liikkuvaa osaa. :ashamed: Sen sijaan olen yrittänyt perehtyä kestovaippoihin, joissa tuntuu niitä osia myös olevan aika paljon. Yhtenä päivänä oivalsin, että voisin panna miehen miettimään vaunuja. Eikös ne ole vähän sellaiset vempeleet, joita miehet vertailevat mielellään? Makuasioista pääsemme aina sopuun, se on sentään hyvä. Ainoa, mikä vielä estää minua esittelemästä tätä ideaa miehelle, on, että vähän vielä haaveilen sellaisista retrovaunuista kuin nyt vaikka Pikilläkin on. Jos päästän miehen tekemään nettivertailuita, meille tulee kyllä joku tämän tai ensi vuoden malli.
Olen ylipäätään ajatellut opetella käyttämään kantoliinaa mahdollisimman paljon ja käyttää niitä vaunuja sitten hyvänä apuna silloin, kun en/emme jaksa kantaa. Siksi vaatimusten vaunuille ei ehkä kaiken kaikkiaan pitäisi olla korkeat. Kauppareissuillahan vaunut ovat varmasti ihan ehdottomat ja ehkä, jos haluan lähteä vaan nukuttamaan vauvaa ulos. Meillä ei ole parveketta, enkä usko, että uskallan jättää vauvaa nukkumaan tuonne yhteiselle pihalle yksin, joten varmaan etupäässä opetellaan nukkumaan päikkäreitäkin sängyssä.
Uuh, Delfis, ei varmaan kivaa tuo kutittelu! Varmasti siinä on vitsit vähissä.
:heart: piip 14+3
Vadelmaunelma mun mielestä oli aika epäammatillista lähteä luettelemaan noin laajaa kirjoa vaihtoehdoista... Täällä oli alkuviikoille menkkajomottelua selässä ja vatsalla. Selkä oli välillä tosi kipeä. Mulle neuvolatäti selitti, että kohtu alkaa valmistautumaan kasvuun ja tulevaan koetukseen. Verenkierto lisääntyy sillä alueella hurjasti ja siitä tulee kipuja. Uskotaan ja toivotaan, että vaan jotain semmosta sielläkin
piip kiva, että nautit tänne kirjoittamisesta. Täällä samanlaiset fiilikset. Tänne on niin kiva kirjoitella iloista ja suruista. Joskus vatvoa ihan hassujakin asioita, joita ei omat ystävät välttämättä ymmärtäis. Tai ainakaan jaksais kuunnella loputonta hössötystä
piip kiva, että nautit tänne kirjoittamisesta. Täällä samanlaiset fiilikset. Tänne on niin kiva kirjoitella iloista ja suruista. Joskus vatvoa ihan hassujakin asioita, joita ei omat ystävät välttämättä ymmärtäis. Tai ainakaan jaksais kuunnella loputonta hössötystä
Vadelmaunelma, älä yhtään vielä panikoi! Monilla on (alku)raskaudessa kipuja. Ei sen tarvitse vielä merkata mitään muuta kuin raskautta. Jos alkaa vuotaa verta, soittele sitten uudestaan neuvolaan.
Mulla ei ole yleensä mitään kovin voimakkaita menkkakipuja, pientä juilimista vaan. Sellainen samanlainen juiliminen kuitenkin jatkui tällä kertaa noin raskausviikolle 13 saakka. Monet kokevat voimakkaitakin kuukautiskivun tyyppisiä kipuja, varsinkin alussa. Repäisykivut ovat tietysti ihan hyvä merkki.
Harmi, ettet saanut nukutuksi hyvin! Mutta kyljellään nukkumista joutuu joka tapauksessa opettelemaan, joten nyt oli ehkä ihan sopiva aika aloittaa sen reenaus.
:hug:
Mulla ei ole yleensä mitään kovin voimakkaita menkkakipuja, pientä juilimista vaan. Sellainen samanlainen juiliminen kuitenkin jatkui tällä kertaa noin raskausviikolle 13 saakka. Monet kokevat voimakkaitakin kuukautiskivun tyyppisiä kipuja, varsinkin alussa. Repäisykivut ovat tietysti ihan hyvä merkki.
Harmi, ettet saanut nukutuksi hyvin! Mutta kyljellään nukkumista joutuu joka tapauksessa opettelemaan, joten nyt oli ehkä ihan sopiva aika aloittaa sen reenaus.
:hug:
kevätesikko, onnea! :flower:
vadelmaunelma, onpa kivaa että pelottelevat keskenmenolla... toivon ettei todellakaan ole kyse siitä! mulla oli ekat pari viikkoa menkkamaisia tuntemuksia vatsalla ja alaselässä, ne kai kuuluvat asiaan. kova kipu tietysti pelottaa, mutta toivottavasti on harmitonta ja ohimenevää. tuo verenvuodon pelko ei mulla helpottanu kun vasta joskus ekan kolmanneksen jälkeen, siihen asti käytin vain valkoisia pikkuhousuja ja joka vessareissu aiheutti sydämentykytystä. toivon sulle pitkiä hermoja ja luottamusta siihen, että kaikki menee hyvin. :hug:
piip, juu minä siitä puhelin joku aika sitten. netistä olen lukenut aiheesta mm. täältä:
http://www.aktiivinensynnytys.fi/artikkelit.php
ja bebesinfon sivuilla on myös paljon artikkeleja, tässä pari:
http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=32
http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=67
alunperin kiinnostuin aiheesta luettuani juuri tuon bebesinfon lehteä, vai mikä se nyt oli, sain mukaan kampin bebesistä. ja sitten olen lukenut kilokaupalla noita synnytyskertomuksia, hyviä ja huonoja. olen avoimin mielin siitä miten minun synnytykseni tulee menemään, haluan vain olla selvillä vaihtoehdoista ja luottaa itseeni. tarkoitus olisi hakea jossain vaiheessa kirjastosta jotain aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. vinkkejä otetaan vastaan!
niin muuten, ne liitoskivut helpottivat. välillä vähän tuntuu, mutta ei enää niin kovaa kuin silloin yhtenä päivänä.
la mer, voidaan tehdä yhteistilaus nostokurjista...
salome rv 24+5
vadelmaunelma, onpa kivaa että pelottelevat keskenmenolla...
toivon ettei todellakaan ole kyse siitä! mulla oli ekat pari viikkoa menkkamaisia tuntemuksia vatsalla ja alaselässä, ne kai kuuluvat asiaan. kova kipu tietysti pelottaa, mutta toivottavasti on harmitonta ja ohimenevää. tuo verenvuodon pelko ei mulla helpottanu kun vasta joskus ekan kolmanneksen jälkeen, siihen asti käytin vain valkoisia pikkuhousuja ja joka vessareissu aiheutti sydämentykytystä. toivon sulle pitkiä hermoja ja luottamusta siihen, että kaikki menee hyvin. :hug: piip, juu minä siitä puhelin joku aika sitten. netistä olen lukenut aiheesta mm. täältä:
http://www.aktiivinensynnytys.fi/artikkelit.php
ja bebesinfon sivuilla on myös paljon artikkeleja, tässä pari:
http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=32
http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=67
alunperin kiinnostuin aiheesta luettuani juuri tuon bebesinfon lehteä, vai mikä se nyt oli, sain mukaan kampin bebesistä. ja sitten olen lukenut kilokaupalla noita synnytyskertomuksia, hyviä ja huonoja. olen avoimin mielin siitä miten minun synnytykseni tulee menemään, haluan vain olla selvillä vaihtoehdoista ja luottaa itseeni. tarkoitus olisi hakea jossain vaiheessa kirjastosta jotain aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. vinkkejä otetaan vastaan!
niin muuten, ne liitoskivut helpottivat. välillä vähän tuntuu, mutta ei enää niin kovaa kuin silloin yhtenä päivänä.
la mer, voidaan tehdä yhteistilaus nostokurjista...
salome rv 24+5
Heippa tytöt! Täällä taas! Itse asiassa kotiuduttiin jo eilen, mutta ilta meni ihmetellessä ja torkkuessa.
:heart: :heart: :heart: :heart:
Meille syntyi siis ihana pieni punertavatukkainen tyttönen maanantaina 14.9.2009 klo 2:53, rv 40+5. Neidin strategiset mitat on 52cm, 3230g. Täytyy sanoa, että mun synnytys sujui kuin unelma! Sunnuntai-iltana supistelut alkoi pikkuhiljaa tulla tujakoimmiksi ja jossain vaiheessa tuli sitten semmonen olo, että se taitaa olla menoa nyt sitten. Kattelin illalla vielä big brotheria, puuskuttelin, maksoin laskuja, puuskuttelin lisää, istuin lämpimässä suihkussa ja kävelin ympäri kotia, kunnes sitten puoli kahdentoista aikaan soitin synnärille, että pitäskös tulla näytille, kun supistukset kestää reilua minuuttia ja väli on 3-4 minuuttia. Meidät toivotettiin tervetulleiksi ja lähdettiin siitä sitten matkaan kokeilemaan, josko päästään hommiin vai tuleeko vielä käännytys kotiin odottelemaan.
Synnärillä meidät vastaanotti tosi ihana kätilö, joka hoiti homman alusta loppuun. Ensin otettiin sydänkäyrät ja tehtiin sisätutkimus. Olin siinä vaiheessa jo 4 senttiä auki, joten kätilö suositteli epiduraalia. Mä olin ihan että häh, nytkö jo, kun olin kuvitellut käveleväni siellä käytävillä tuntikausia, istuvani ammeessa ja suihkussa ja kärvisteleväni. Synnärillä oli rauhallista, joten en joutunut sitten sitä epiduraalia juurikaan odottelemaan. Epiduraalin laitto ei tuntunut missään, mutta se poisti aivan kaikki supistuskivut ja mä pötköttelin autuaana synnytyspedillä ja jutustelin mukavia miehen ja kätilön kanssa. Vähän ennen epiduraalin loppumisen vaikutusta kätilö päätti puhkaista kalvot ja laittaa pinnin vauvan päähän, kun vauva tuntui vaan nukkuvan masussa osoittamatta mitään kiinnostusta syntymään. Tässä vaiheessa olin 7cm auki ja kalvojen puhkaisun jälkeen meni n. 10 minuuttia ja olinkin jo täydet 10 senttiä auki, tosin kohdunsuulla oli vielä joku lerpake tiellä, jonka sitten ponnistin kätilön avutuksella sivuun niin, että pääsin tositoimiin. Epiduraalin vaikutus loppui sopivasti siinä samalla ja pääsin siis ponnistamaan neitiä maailmaan. Olin taas ihan että ai häh, nytkö jo. Paineentunne alapäässä oli ihan käsittämätön ja aloin siinä sitten varovasti ponnistella ja tyttö liukui sitä mukaa synnytyskanavassa kohti maailmaa. Kätilö tuumasi vaan, että tämä taitaa tulla täältä aika joutuisasti eikä siinä sitten mennytkään kuin parikymmentä minuuttia ja täyden kympin neitokainen oli maailmassa! Synnytyksen kestoksi oli merkitty papereihin 3h 45 min. Sain jotain repeämiä välilihan tienoille, mutta ne on parsittu nätisti kasaan. Välillä ne muistuttavat olemasaolostaan nipistelemällä, mutta tuo tyttö on kyllä aivan täysin kaikkien repeämien arvoinen. Kaiken kaikkiaan ihana synnytys ja aivan upea kokemus! Ainiin, siis en ehtinyt kokeilla ammetta enkä ilokaasua, jotka oli ne kivunlievitykset, joita "suunnittelin" ainakin kokeilevani. Eli se niistä suunnitelmista. Synnyttämään kannattaa lähteä rohkeasti ja avoimin mielin ilman tarkkoja suunnitelmia!
Maito nousi rintoihin pari päivää sitten ja näytän siltä kuin oisin hakenut samalla reissulla myös jättimäiset silikonitissit. Tyttö on hyvä syömään, joskin vähän tämä imetys on tämmöstä opettelua. Välillä neidille tulee kiukku, kun äiti ei oikein osaa vielä.. Mutta eiköhän tääkin lähde tätä sujumaan. Isä on ollut mukana hoitopuuhissa aivan ihanasti. Saatiin sairaalassa siis perhehuone, joten päästiin opiskelemaan vauvanhoitoa yhdessä. Sekin oli aivan loistojuttu. Neiti nukkuu paljon ja on niin syötävän suloinen. Itkeskelen vähän väliä, kun katselen tyttöä - vaikea käsittää, että sitä on saanut aikaan jotain noin täydellistä. :heart:
En ole ehtinyt lukea, mitä muille kuuluu, mutta pikaisesti huomasin ainakin Vadelmaunelman plussanneen. Aivan mielettömän ihana juttu!!! Onnea miljoonasti! :heart:
Palailen taas, kun ehdin.
Rosehip ja typykkä 4vrk
Itse asiassa kotiuduttiin jo eilen, mutta ilta meni ihmetellessä ja torkkuessa. :heart: :heart: :heart: :heart:
Meille syntyi siis ihana pieni punertavatukkainen tyttönen maanantaina 14.9.2009 klo 2:53, rv 40+5. Neidin strategiset mitat on 52cm, 3230g. Täytyy sanoa, että mun synnytys sujui kuin unelma! Sunnuntai-iltana supistelut alkoi pikkuhiljaa tulla tujakoimmiksi ja jossain vaiheessa tuli sitten semmonen olo, että se taitaa olla menoa nyt sitten. Kattelin illalla vielä big brotheria, puuskuttelin, maksoin laskuja, puuskuttelin lisää, istuin lämpimässä suihkussa ja kävelin ympäri kotia, kunnes sitten puoli kahdentoista aikaan soitin synnärille, että pitäskös tulla näytille, kun supistukset kestää reilua minuuttia ja väli on 3-4 minuuttia. Meidät toivotettiin tervetulleiksi ja lähdettiin siitä sitten matkaan kokeilemaan, josko päästään hommiin vai tuleeko vielä käännytys kotiin odottelemaan.
Synnärillä meidät vastaanotti tosi ihana kätilö, joka hoiti homman alusta loppuun. Ensin otettiin sydänkäyrät ja tehtiin sisätutkimus. Olin siinä vaiheessa jo 4 senttiä auki, joten kätilö suositteli epiduraalia. Mä olin ihan että häh, nytkö jo, kun olin kuvitellut käveleväni siellä käytävillä tuntikausia, istuvani ammeessa ja suihkussa ja kärvisteleväni. Synnärillä oli rauhallista, joten en joutunut sitten sitä epiduraalia juurikaan odottelemaan. Epiduraalin laitto ei tuntunut missään, mutta se poisti aivan kaikki supistuskivut ja mä pötköttelin autuaana synnytyspedillä ja jutustelin mukavia miehen ja kätilön kanssa. Vähän ennen epiduraalin loppumisen vaikutusta kätilö päätti puhkaista kalvot ja laittaa pinnin vauvan päähän, kun vauva tuntui vaan nukkuvan masussa osoittamatta mitään kiinnostusta syntymään. Tässä vaiheessa olin 7cm auki ja kalvojen puhkaisun jälkeen meni n. 10 minuuttia ja olinkin jo täydet 10 senttiä auki, tosin kohdunsuulla oli vielä joku lerpake tiellä, jonka sitten ponnistin kätilön avutuksella sivuun niin, että pääsin tositoimiin. Epiduraalin vaikutus loppui sopivasti siinä samalla ja pääsin siis ponnistamaan neitiä maailmaan. Olin taas ihan että ai häh, nytkö jo. Paineentunne alapäässä oli ihan käsittämätön ja aloin siinä sitten varovasti ponnistella ja tyttö liukui sitä mukaa synnytyskanavassa kohti maailmaa. Kätilö tuumasi vaan, että tämä taitaa tulla täältä aika joutuisasti eikä siinä sitten mennytkään kuin parikymmentä minuuttia ja täyden kympin neitokainen oli maailmassa! Synnytyksen kestoksi oli merkitty papereihin 3h 45 min. Sain jotain repeämiä välilihan tienoille, mutta ne on parsittu nätisti kasaan. Välillä ne muistuttavat olemasaolostaan nipistelemällä, mutta tuo tyttö on kyllä aivan täysin kaikkien repeämien arvoinen.
Kaiken kaikkiaan ihana synnytys ja aivan upea kokemus! Ainiin, siis en ehtinyt kokeilla ammetta enkä ilokaasua, jotka oli ne kivunlievitykset, joita "suunnittelin" ainakin kokeilevani. Eli se niistä suunnitelmista. Synnyttämään kannattaa lähteä rohkeasti ja avoimin mielin ilman tarkkoja suunnitelmia! Maito nousi rintoihin pari päivää sitten ja näytän siltä kuin oisin hakenut samalla reissulla myös jättimäiset silikonitissit.
Tyttö on hyvä syömään, joskin vähän tämä imetys on tämmöstä opettelua. Välillä neidille tulee kiukku, kun äiti ei oikein osaa vielä.. Mutta eiköhän tääkin lähde tätä sujumaan. Isä on ollut mukana hoitopuuhissa aivan ihanasti. Saatiin sairaalassa siis perhehuone, joten päästiin opiskelemaan vauvanhoitoa yhdessä. Sekin oli aivan loistojuttu. Neiti nukkuu paljon ja on niin syötävän suloinen. Itkeskelen vähän väliä, kun katselen tyttöä - vaikea käsittää, että sitä on saanut aikaan jotain noin täydellistä. :heart: En ole ehtinyt lukea, mitä muille kuuluu, mutta pikaisesti huomasin ainakin Vadelmaunelman plussanneen. Aivan mielettömän ihana juttu!!! Onnea miljoonasti! :heart:
Palailen taas, kun ehdin.
Rosehip ja typykkä 4vrk