Hyvää iltaa tänne!
On ollut todella kiire päivä, etten aiemmin ole tänne ehtinyt, mutta nyt tulee sitten tarinaa:
Rakenneultra meni hyvin, kaikki mitat ja näkymät olivat normaaleja ja viikkoja vastaavia, painoa noin 370g ja vaikka tänään poksahdin 20+0, niin mitat vastasivat keskimäärin 20+4. Mikä on mulle ihan ookoo, jos veitikka poksahtaisi mahasta heinäkuun puolella... Ja saatiin yksi kuva nuolella varustettuna, siinä pitäisi nähdä sitten pienet kivespussit...
Eli kaikki hyvin muuten, siinä sitten menikin melkein tunti. Selvisi, että istukka on edessä ja alhaalla, joten syy miksen mahan puolella mitään potkuja oikein ole tuntenut oli siinä. Kahden kuukauden päästä sitten lääkärille uuteen ultraan tarkistamaan istukan sijainti.
Iltapäivällä olin neuvolassa, hemoglobiini ok, samoin virtsa ja sain lähetteen pelkopolille. Näitä mun selkäongelmia kovasti voivoteltiin. Sydänäänet kuunneltiin ja painoa on nyt tullut 3 kiloa lisää kokonaisuudessaan. Lisäksi täti ja harjoittelija tunnustelivat vatsaa ja mittasivat oliko se sen sf-mitan 16cm. Mulla on kuulemma tosi timmit vatsalihakset, sanoivat molemat kun tunnustelivat. Mua lähinnä nauratti. Aamulla poika oli ihan hiljaksiin, ja hyvä jos jaksoi käsiä pyristellä ja kylkeä kääntää, neuvolassa tuli anturille taas kovasti potkuja ja meni piiloon. Oli se niin hassua, että selvästi siinä mun keskimahaa kohti potki, mutten tuntenut yhtikäs mitään, aikamoinen panssari se istukka.
Pikkaisen olen ehkä surullinen, kun ei tullutkaan tyttöä, sitä ehkä toivoin ensinnä, vaikka koko ajan onkin ollut poikaolo, ja nyt ei saa ostaa yhtäkään mekkoa... Poika on kyllä tasan yhtä hyvä ja toivottu, mutta tosiaan sille ei saa ostella suloisia mekkoja tms. Sitten lohdutin itseäni Benettonilla turkoosilla pupubodylla, verskoilla ja farkkutakilla
Hyviä ultrakuulumisia, sekavia neuvolajuttuja ja kaikenlaisia kremppoja täällä saa lukea. Oon pahoillani, jos en aina muista kommentoida nimillä varustettuna, mutta alkaa tämä raskausdementia vaivaamaan.
Täällä nyt sitten päivystän kotona ens viikon ja urheilen, josko iskias helpottaisi. Viikon päästä mene viikonlopuksi morjestamaan hyvää ystävääni Brysseliin. Saas nähdä mitä sieltä sitten kannan mukanani... En mitään suurta ainakaan, ehkä jotain mammapaitoja ja vaatteita vesselille ja yksi sophie the giraffe. Muuten suunnitelmana on istua kahviloissa, syödä hyvin ja käydä salilla tai Bryggessä. Riippuu säästä. Ainakin on lämpimämpää kuin täällä.
Ja nyt alan olla sitä mieltä, että saisi kevät jo tulla, koska untuvatakkini pullistelee sen verran, ettei mahalla ole enää varaa kasvaa vetskari kiinni...
Mekkala ja Poikanen 20+0/20+4
