Lääkärikäynnistä

["Vieras"]

Nyt vähän kyselen teidän mielipiteitänne.... Me käytiin yhden lapsen kanssa tänään meidän ensiavussa, kun lapsi valitti, että ahdistaa. Kyse siis koululaislapsesta, jolla pohjalla on astma. Osaa jo hiukan itsekin sanoa, kun ahdistaa ja pef-arvot olivat sen verran huonot, että päätettiin lähteä lääkärin luokse. Kuumeillut torstaista asti, tänään kuumeeton lopulta koko päivän. Mutta yskä ja kauhea nuha. Lääkäri oli laittanut hengitteleen avaavaa, että saadaan taas henki kulkemaan kunnolla. Lääkäri sitten kysäisi, että pitäiskö teidän nyt kuitenkin lähteä sairaalaan...?? Mietin, että hetkinen, pitäskö tää nyt ite päättää. Yritettiin kysästä, että miksi. Ei osannut vastata (ei ollut suomalainen lääkäri). Nyt kuitenkin jäi mietityttämään, että oliko siellä jotain pahastikin vialla, kun tuollasta ehdotti? Kiva tämmöstä asiaa nyt yötä vasten miettiä. Osaiskohan joku hoitaja ensiavusta vastata tähän, jos mä sinne soittaisin? Mitä ootte mieltä? Kun mielestäni lapsemme ei kuitenkaan sairaalakuntoinen ole... En tiedä!! Ihan tosi paljon vaan mietityttää!!

 

["mie"]

Itse tunnetlapsen parhaiten ja jos nyt henki kulkee, en olisi huolissani. Sen verran isosta jo kyse, että osaa kuitenkin itse kertoa, jos vointi huononee. Seurailkaa tilannetta, tuskin on hälyyttävää vaan lääkäri mietti, ehkä että pärjäättekö yleisesti, siis vaikka ahdistus helpotti, niin haluatteko jonkun muun seuraavan tilannetta.

 

["Vieras"]

Kiitos paljon vastauksestasi!!
Näin mä sitä asiaa myös mietin, että ehkä mietti tuota, että pärjätäänkö kotona. Sit kuitenkin jäin miettimään, että oliko hänellä joku huoli asian suhteen. Meidän astmaatikko on vieraillut osastolla useampaankin kertaan elämänsä aikana, eikä mun mielestä noin hyväkuntoisena olla koskaan siellä oltu. Viime syksynä oli useampi sellainen kerta, kun meille annettiin ensiavusta kortisonit suun kautta annettavaksi ja kotiin vaan. Yhden kerran olisin silloin toivonut, että lääkäri olisi sairaalan suuntaan jo ohjannut, kun henki oli oikeesti tosi ahtaalla. Sillon käytiin sitten keskellä yötäkin ilahduttamassa lääkäriä. Ei siis meinattu iteksemme pärjätä. Mutta silloin ei edes ehdotettu moista asiaa.
Nyt mietin myös sitä, että jos nyt yön aikana jotain tulee, niin päästäänhän me sinne uudelleen! Eikä ambulanssin tilaaminenkaan ole meille, valitettavasti, vierasta. Ehkä tämä yliväsymys itsellä vaan saa aikaan kaikenlaisia kuvitelmia!