Kysymys...

[Musupulla]

Ja meilläkin on televisio päällä ja monesti vieraitakin illalla mutta joka tapauksessa kahden keskistä aikaa ja perhe-iltaa on turha verrata toisiinsa.

Tuo varmaan riippuu tapauksesta, että miten ns. kahden keskinen aika ja perheilta toisistaan eroaa. Minä en nyt niinkään iltaisin kaipaa sitä, että lapsi olisi nukkumassa jossakin muualla kuin kotona. Mutta joskus olisi päivällä kivaa olla kahdestaan miehen kanssa, voisi rauhassa pelata kunnon D&D -seikkailun läpi yhteen putkeen. Illalla ei jaksa pelata kuin sen pari tuntia, jää aina kesken kun ei jaksa valvoa

Se on tietty jos ette ole ennen lapsiakaan harrastaneet ulkona talosta oloa niin ette varmaan kaipaa nytkään. Me aikoinaan mentiin paljon, oli sosiaalisia tapaamisia, kulttuurielämyksiä, matkoja. Oltiin jo viikonloppu jossain. Tätä kuviota on vaikea toteuttaa kotona

Vaikka olisi ennen lapsia harrastanut noita em. juttuja, niin lasten tultua kuvioihin on varmaan hyvä syy vähentää, jos ei lopettaa kokonaan. Ei elämä voi, eikä sen kuulukaan, jatkua samanlailla lasten synnyttyä.

Lopettaa kokonaan!?! Surkeuden huippu. Tämä on todellakin mamma-palsta. Eletään vain lapsillemme, sehän on lapsille parasta. Unohdetaan se mitä me oikeasti ollaan. Tekee hyvää ihmiselle varmaan. Aletaanpa vääntämään nyt siitä miksi yleensä hankitaan lapsia jollei olla valmiitaä jäämään kotiäideiksi tai vähintäänkin luopumaan omasta minuudestamme.

Jos et sattunut huomaamaan, siellä luki myös vähentämään.
Enää ei voi, eikä saa, olla niin itsekäs, kuin lapsettomana.

 

[Rytkäätys]

Tuossa meidän väliaikaisessa kämpässä on turha kuvitella että voi kitisyttää sänkyä ja päästää äänet valloilleen ilman että se kuuluu makuuhuoneeseen jossa tyttö nukkuu.

"Äänet valloilleen." Voi vittu. ONKO SUN ELÄMÄSSÄ MUUTA KUIN SEKSI???

Olisit jättänyt ne lapset hankkimatta, niin voisitte miehenne kanssa paneskella 24/7 kerrostalon katolla ääneen huutaen.

Mitä vittua sinä nyt siellä urputat? Mä sanoin Åbolle ettei meidän kämpässä tosiaan voi estoitta harrastaa seksiä lapsen ollessa kotona. Nussitaan sitten normaalia hiljempaa ja nätisti. Omakotitalossa saadaan varmaan helpommin sitten sitäkin tehtyä, mitä Åbo pystyy jo nyt tekemääb kodissaan. Mikä helvetti tässä nyt oli vääroin kirjoitettu?

Ja mä olen tässäkin ketjussa kertonut 100 muuta asiaa mitkä mulle on tärkeitä joten nyt se suu suppuun äläkä pane sanoja mun suuhun pelle!

Kirosanoja toisen perään. Siisti suusi, äiti.

Minulle kiroiltiin ensin, jotenihan taatusti kiroilen takaisin.

 

[a]

Tässä voi myös olla sellainen ero et millainen pariskunta on ollut ennen lapsia. Me ei olla koskaan oltu "meneviä". Siis todella, todella harvoin käytiin ulkona syömässä, leffassa käytiin ehkä 2 kertaa (me ollaan siis se 6v yhdessä ennen lapsia ), baareissa ei viihdytty jne. Me nautitaan toistemme seurasta kun ollaan ihan kaksin. Ei sillä ympäristöllä ole mitään merkitystä. Ihan yhtä rentouttavaa ja nauttivaa se on olla omalla sohvalla tai hotellin sängyssä. Me ei oikeastaan koskaan olla tarvittu sillä tavoin ylimääräistä viihdettä, seura on riittänyt.

Nostan tämän verran tuota aikaisempaa kirjoitustani Jos tässä olisikin vastaus tähän kysymykseen, pariskunnat ovat tarpeiltaa erilaisia?

Nostan vielä koska kaipaan ap:ltä vastausta tähän. En halua jankuttaa, mutta voisiko ihan oikeesti kyse olla vaan siitä että pariskunnalla on alunperinkin ollut erilaiset tarpeet ja vaatimukselle sille suhteelle? :attn:

no se, että kaipaa ja nauttii kahdenkeskisestä ajasta ei minusta tarkoita sitä, että pariskunta olis silloin jotenkin "menevä".

En tiedä, musta se on juuri noin. Ne kaveripariskunnat jotka on aina eläneet paljon toisilleen ja oleet sosiaalisia haluaa tehdä sitä jossain määrin myös lapsien tultua. Ne jotka ei ole ikinä baareissa viihtyneet tai pippaloissa, on samanlaisia lasten tultua. "Menevä" on MUN MIELESTÄ juuri sellainen nimike jossa halutaan muutakin kuin lapsiarkea.

 

[Rytkäätys]

Mitä vittua sinä nyt siellä urputat? Mä sanoin Åbolle ettei meidän kämpässä tosiaan voi estoitta harrastaa seksiä lapsen ollessa kotona. Nussitaan sitten normaalia hiljempaa ja nätisti. Omakotitalossa saadaan varmaan helpommin sitten sitäkin tehtyä, mitä Åbo pystyy jo nyt tekemääb kodissaan. Mikä helvetti tässä nyt oli vääroin kirjoitettu?

Ja mä olen tässäkin ketjussa kertonut 100 muuta asiaa mitkä mulle on tärkeitä joten nyt se suu suppuun äläkä pane sanoja mun suuhun pelle!

Läpäläpä. Olet varsinainen tuulitunneli.
Samanlainen helvetin jankkaaja, kuin Harava. Moni muukin on täällä huomannut, miten sivuat jokaisessa tänne kirjoittamassasi viestissä seksiä jollain tavoin ja kehut omaa itseäsi/miestäsi/seksielämäänne niin että hitaampaa heikottaa.

Joten ei ole ihan tuulesta temmattuja nuo väitteet.

Aivan sama mitä mussutat :heart: Mä tiedän meidän perheen ja meidän elämän taatusti paremmin kuin sinä.

 

[vieras]

Tuossa meidän väliaikaisessa kämpässä on turha kuvitella että voi kitisyttää sänkyä ja päästää äänet valloilleen ilman että se kuuluu makuuhuoneeseen jossa tyttö nukkuu.

"Äänet valloilleen." Voi vittu. ONKO SUN ELÄMÄSSÄ MUUTA KUIN SEKSI???

Olisit jättänyt ne lapset hankkimatta, niin voisitte miehenne kanssa paneskella 24/7 kerrostalon katolla ääneen huutaen.

Mitä vittua sinä nyt siellä urputat? Mä sanoin Åbolle ettei meidän kämpässä tosiaan voi estoitta harrastaa seksiä lapsen ollessa kotona. Nussitaan sitten normaalia hiljempaa ja nätisti. Omakotitalossa saadaan varmaan helpommin sitten sitäkin tehtyä, mitä Åbo pystyy jo nyt tekemääb kodissaan. Mikä helvetti tässä nyt oli vääroin kirjoitettu?

Ja mä olen tässäkin ketjussa kertonut 100 muuta asiaa mitkä mulle on tärkeitä joten nyt se suu suppuun äläkä pane sanoja mun suuhun pelle!

Kirosanoja toisen perään. Siisti suusi, äiti.

Minulle kiroiltiin ensin, jotenihan taatusti kiroilen takaisin.

Kun toi heitti hiekkaa mun simmuun, minä heitän takaisin

 

[ss]

Tuossa meidän väliaikaisessa kämpässä on turha kuvitella että voi kitisyttää sänkyä ja päästää äänet valloilleen ilman että se kuuluu makuuhuoneeseen jossa tyttö nukkuu.

"Äänet valloilleen." Voi vittu. ONKO SUN ELÄMÄSSÄ MUUTA KUIN SEKSI???

Olisit jättänyt ne lapset hankkimatta, niin voisitte miehenne kanssa paneskella 24/7 kerrostalon katolla ääneen huutaen.

Mitä vittua sinä nyt siellä urputat? Mä sanoin Åbolle ettei meidän kämpässä tosiaan voi estoitta harrastaa seksiä lapsen ollessa kotona. Nussitaan sitten normaalia hiljempaa ja nätisti. Omakotitalossa saadaan varmaan helpommin sitten sitäkin tehtyä, mitä Åbo pystyy jo nyt tekemääb kodissaan. Mikä helvetti tässä nyt oli vääroin kirjoitettu?

Ja mä olen tässäkin ketjussa kertonut 100 muuta asiaa mitkä mulle on tärkeitä joten nyt se suu suppuun äläkä pane sanoja mun suuhun pelle!

Kirosanoja toisen perään. Siisti suusi, äiti.

Minulle kiroiltiin ensin, jotenihan taatusti kiroilen takaisin.

Mikäs logiikka siinä on takana?

 

[vieras]

Aivan sama mitä mussutat :heart: Mä tiedän meidän perheen ja meidän elämän taatusti paremmin kuin sinä.

Peesaan ekaa lausettasi. Herätät lähinnä sääliä :hug:

 

[vieras]

Mikäs logiikka siinä on takana?

Onko Rytkäätyksellä muutenkaan paljon logiikkaa sanomisissaan...?

 

[Rytkäätys]

Mikä sulla on hätänä? Ota lääkkeet! :hug:

Osu ja uppos ilmeisesti .

Mikä? Se että meidän tyttö joi maitoa yli vuoden ikäiseksi asti yöllä? Ei ole ainut ja onneksi uskoin tämän palstan neuvoja lapsentahtisuudesta, siitä miten se yösyönti loppuu kun on sen aika. No, nyt näyttäisi ettei tyttö enää kaipaa pulloa öisin, aamulla kyllä maistuu siitäkin edestä.
Minun puolestani tyttö saikin syödä sitä maitoa, parina yönä koetettiin lopetella, mutta kun kerta tuntui jano olevan niin en mä nyt pulloa lopettanut. Nyt on sitten omia aikojaan jäänyt yösyönti pois.
Niin minkä piti osua ja upota, hyvänen aika?

 

[endie]

Tässä voi myös olla sellainen ero et millainen pariskunta on ollut ennen lapsia. Me ei olla koskaan oltu "meneviä". Siis todella, todella harvoin käytiin ulkona syömässä, leffassa käytiin ehkä 2 kertaa (me ollaan siis se 6v yhdessä ennen lapsia ), baareissa ei viihdytty jne. Me nautitaan toistemme seurasta kun ollaan ihan kaksin. Ei sillä ympäristöllä ole mitään merkitystä. Ihan yhtä rentouttavaa ja nauttivaa se on olla omalla sohvalla tai hotellin sängyssä. Me ei oikeastaan koskaan olla tarvittu sillä tavoin ylimääräistä viihdettä, seura on riittänyt.

Nostan tämän verran tuota aikaisempaa kirjoitustani Jos tässä olisikin vastaus tähän kysymykseen, pariskunnat ovat tarpeiltaa erilaisia?

Nostan vielä koska kaipaan ap:ltä vastausta tähän. En halua jankuttaa, mutta voisiko ihan oikeesti kyse olla vaan siitä että pariskunnalla on alunperinkin ollut erilaiset tarpeet ja vaatimukselle sille suhteelle? :attn:

no se, että kaipaa ja nauttii kahdenkeskisestä ajasta ei minusta tarkoita sitä, että pariskunta olis silloin jotenkin "menevä".

En tiedä, musta se on juuri noin. Ne kaveripariskunnat jotka on aina eläneet paljon toisilleen ja oleet sosiaalisia haluaa tehdä sitä jossain määrin myös lapsien tultua. Ne jotka ei ole ikinä baareissa viihtyneet tai pippaloissa, on samanlaisia lasten tultua. "Menevä" on MUN MIELESTÄ juuri sellainen nimike jossa halutaan muutakin kuin lapsiarkea.

ok.
minä taas mietin tätä asiaa ylipäänsä , että olis kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa.. oli se aika sitten kotona tai jossain muualla.
minusta on ainakin ihanaa olla kotona joskus vaan kuin "ellun kana" - ei tarvi miettii vaipanvaihtoja, iltapaloja tai muutakaan "viihdykettä". voi olla sen miehen kanssa vaan niinkuin sillon ennen ku ei lapsia ollutkaan.
mutta erilaisista asioistahan me nautitaan me ihmiset.

 

[Sapfo]

Ja meilläkin on televisio päällä ja monesti vieraitakin illalla mutta joka tapauksessa kahden keskistä aikaa ja perhe-iltaa on turha verrata toisiinsa.

Tuo varmaan riippuu tapauksesta, että miten ns. kahden keskinen aika ja perheilta toisistaan eroaa. Minä en nyt niinkään iltaisin kaipaa sitä, että lapsi olisi nukkumassa jossakin muualla kuin kotona. Mutta joskus olisi päivällä kivaa olla kahdestaan miehen kanssa, voisi rauhassa pelata kunnon D&D -seikkailun läpi yhteen putkeen. Illalla ei jaksa pelata kuin sen pari tuntia, jää aina kesken kun ei jaksa valvoa

Se on tietty jos ette ole ennen lapsiakaan harrastaneet ulkona talosta oloa niin ette varmaan kaipaa nytkään. Me aikoinaan mentiin paljon, oli sosiaalisia tapaamisia, kulttuurielämyksiä, matkoja. Oltiin jo viikonloppu jossain. Tätä kuviota on vaikea toteuttaa kotona

Vaikka olisi ennen lapsia harrastanut noita em. juttuja, niin lasten tultua kuvioihin on varmaan hyvä syy vähentää, jos ei lopettaa kokonaan. Ei elämä voi, eikä sen kuulukaan, jatkua samanlailla lasten synnyttyä.

Lopettaa kokonaan!?! Surkeuden huippu. Tämä on todellakin mamma-palsta. Eletään vain lapsillemme, sehän on lapsille parasta. Unohdetaan se mitä me oikeasti ollaan. Tekee hyvää ihmiselle varmaan. Aletaanpa vääntämään nyt siitä miksi yleensä hankitaan lapsia jollei olla valmiitaä jäämään kotiäideiksi tai vähintäänkin luopumaan omasta minuudestamme.

Jos et sattunut huomaamaan, siellä luki myös vähentämään.
Enää ei voi, eikä saa, olla niin itsekäs, kuin lapsettomana.

Missä se itsekkyys oli?

 

[vastaan]

Tässä voi myös olla sellainen ero et millainen pariskunta on ollut ennen lapsia. Me ei olla koskaan oltu "meneviä". Siis todella, todella harvoin käytiin ulkona syömässä, leffassa käytiin ehkä 2 kertaa (me ollaan siis se 6v yhdessä ennen lapsia ), baareissa ei viihdytty jne. Me nautitaan toistemme seurasta kun ollaan ihan kaksin. Ei sillä ympäristöllä ole mitään merkitystä. Ihan yhtä rentouttavaa ja nauttivaa se on olla omalla sohvalla tai hotellin sängyssä. Me ei oikeastaan koskaan olla tarvittu sillä tavoin ylimääräistä viihdettä, seura on riittänyt.

Nostan tämän verran tuota aikaisempaa kirjoitustani Jos tässä olisikin vastaus tähän kysymykseen, pariskunnat ovat tarpeiltaa erilaisia?

Nostan vielä koska kaipaan ap:ltä vastausta tähän. En halua jankuttaa, mutta voisiko ihan oikeesti kyse olla vaan siitä että pariskunnalla on alunperinkin ollut erilaiset tarpeet ja vaatimukselle sille suhteelle? :attn:

no se, että kaipaa ja nauttii kahdenkeskisestä ajasta ei minusta tarkoita sitä, että pariskunta olis silloin jotenkin "menevä".

Niin siis mä tarkoitin et meille riittää se kahdenkeskeinen aika täällä kotona kun lapset nukkuu. Me ei tarvita ravintoloita, moottoripyöräretkiä, diskoja, leffaan menemisiä jne. Me ollaan yhdessä kotona ja se on meille ihan yhtä nautittavaa kuin jollekin toiselle se hotellihuone Joten sen takia ei ole tarvetta saada lapsia hoitoon et voitaisi mennä tai tehdä jotain sellaisia missä lapset ei voi olla mukana. Me ei myöskään pidätellä seksin suhteen vaikka lapset onkin kotona. Eli senkään takia ei ole tarvetta saada heitä hoitoon. Ja meille lapsen keskeytykset tai kotona korva tarkkana olemiset ei ole ärsyttäviä tai väsyttäviä vaan nimenomaan sitä mitä ollaan kaivattu ja haluttu. Meille se on sitä rentoutumista kun voidaan perheenä viettää arkea. Olen vaan yrittänyt vastata ap:n kysymykseen et miksi ei tarvita aikaa lapsista erossa.

 

[Kowalski]

minä taas mietin tätä asiaa ylipäänsä , että olis kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa.. oli se aika sitten kotona tai jossain muualla.
minusta on ainakin ihanaa olla kotona joskus vaan kuin "ellun kana" - ei tarvi miettii vaipanvaihtoja, iltapaloja tai muutakaan "viihdykettä". voi olla sen miehen kanssa vaan niinkuin sillon ennen ku ei lapsia ollutkaan.
mutta erilaisista asioistahan me nautitaan me ihmiset.

Haa. Tajusin

Meillä taas homma menee niin, että miehen työaikojen takia mä hoidan nuo iltapalat, iltapesut yms lasten kanssa, ja kun mies tulee kotiin niin lapset jo nukkuvat, ja me voidaan miehen kanssa olla kuin ellun kanat, ikäänkuin lapset eivät olisi kotona tai edes olemassa =)

Ei se mitään parisuhdeaikaa silloin olekaan, kun lapset ovat hereillä. Mutta meillä ei sattuneista syistä ole sellaista perhearkea kuin suurimmalla osalla on.

 

[endie]

Tässä voi myös olla sellainen ero et millainen pariskunta on ollut ennen lapsia. Me ei olla koskaan oltu "meneviä". Siis todella, todella harvoin käytiin ulkona syömässä, leffassa käytiin ehkä 2 kertaa (me ollaan siis se 6v yhdessä ennen lapsia ), baareissa ei viihdytty jne. Me nautitaan toistemme seurasta kun ollaan ihan kaksin. Ei sillä ympäristöllä ole mitään merkitystä. Ihan yhtä rentouttavaa ja nauttivaa se on olla omalla sohvalla tai hotellin sängyssä. Me ei oikeastaan koskaan olla tarvittu sillä tavoin ylimääräistä viihdettä, seura on riittänyt.

Nostan tämän verran tuota aikaisempaa kirjoitustani Jos tässä olisikin vastaus tähän kysymykseen, pariskunnat ovat tarpeiltaa erilaisia?

Nostan vielä koska kaipaan ap:ltä vastausta tähän. En halua jankuttaa, mutta voisiko ihan oikeesti kyse olla vaan siitä että pariskunnalla on alunperinkin ollut erilaiset tarpeet ja vaatimukselle sille suhteelle? :attn:

no se, että kaipaa ja nauttii kahdenkeskisestä ajasta ei minusta tarkoita sitä, että pariskunta olis silloin jotenkin "menevä".

Niin siis mä tarkoitin et meille riittää se kahdenkeskeinen aika täällä kotona kun lapset nukkuu. Me ei tarvita ravintoloita, moottoripyöräretkiä, diskoja, leffaan menemisiä jne. Me ollaan yhdessä kotona ja se on meille ihan yhtä nautittavaa kuin jollekin toiselle se hotellihuone Joten sen takia ei ole tarvetta saada lapsia hoitoon et voitaisi mennä tai tehdä jotain sellaisia missä lapset ei voi olla mukana. Me ei myöskään pidätellä seksin suhteen vaikka lapset onkin kotona. Eli senkään takia ei ole tarvetta saada heitä hoitoon. Ja meille lapsen keskeytykset tai kotona korva tarkkana olemiset ei ole ärsyttäviä tai väsyttäviä vaan nimenomaan sitä mitä ollaan kaivattu ja haluttu. Meille se on sitä rentoutumista kun voidaan perheenä viettää arkea. Olen vaan yrittänyt vastata ap:n kysymykseen et miksi ei tarvita aikaa lapsista erossa.

okei
joillekin se riittää, joillekin ei. niinhän se on.

 

[endie]

minä taas mietin tätä asiaa ylipäänsä , että olis kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa.. oli se aika sitten kotona tai jossain muualla.
minusta on ainakin ihanaa olla kotona joskus vaan kuin "ellun kana" - ei tarvi miettii vaipanvaihtoja, iltapaloja tai muutakaan "viihdykettä". voi olla sen miehen kanssa vaan niinkuin sillon ennen ku ei lapsia ollutkaan.
mutta erilaisista asioistahan me nautitaan me ihmiset.

Haa. Tajusin

Meillä taas homma menee niin, että miehen työaikojen takia mä hoidan nuo iltapalat, iltapesut yms lasten kanssa, ja kun mies tulee kotiin niin lapset jo nukkuvat, ja me voidaan miehen kanssa olla kuin ellun kanat, ikäänkuin lapset eivät olisi kotona tai edes olemassa =)

Ei se mitään parisuhdeaikaa silloin olekaan, kun lapset ovat hereillä. Mutta meillä ei sattuneista syistä ole sellaista perhearkea kuin suurimmalla osalla on.

selvä.
meillä myös ihan samanmoinen tilanne miehen töistä johtuen, että mä olen siis "arkileski" .
silti vänkään yhä, että minusta se on eriasia olla onko lapset omissa sängyissä vai mummolan sängyissä.jos nyt tuohon yökyläilyyn vain puututaan.mutta tosiaan, mie ajattelin tätä vähän laajemmin.

 

[epeli]

kyllä, kaipaan lapsi vapaata aikaa miehen kanssa kaksistaan, niin että voimme tehdä asioita joita ei lasten kanssa pysty.
käydään keikoilla tai harrastamassa jotain yhdessä,pitkään ollaan unelmoitu että päästäisiin yhdessä kiipeilemään.
en kuitenkaan kaipaa lapsivapaata aikaa niin että maataan sohvanpohjalla ja ollaan tai ja syödään kaksistaan ulkona (kuitenkaan väheksymättä, että toiset niin tekee ja siitä nauttii,kukin siis tavallaan) vaan nimenomaan aikaa siihen että tehdään jotain mikä lasten kanssa ei onnistu.

 

[Musupulla]

Ja meilläkin on televisio päällä ja monesti vieraitakin illalla mutta joka tapauksessa kahden keskistä aikaa ja perhe-iltaa on turha verrata toisiinsa.

Tuo varmaan riippuu tapauksesta, että miten ns. kahden keskinen aika ja perheilta toisistaan eroaa. Minä en nyt niinkään iltaisin kaipaa sitä, että lapsi olisi nukkumassa jossakin muualla kuin kotona. Mutta joskus olisi päivällä kivaa olla kahdestaan miehen kanssa, voisi rauhassa pelata kunnon D&D -seikkailun läpi yhteen putkeen. Illalla ei jaksa pelata kuin sen pari tuntia, jää aina kesken kun ei jaksa valvoa

Se on tietty jos ette ole ennen lapsiakaan harrastaneet ulkona talosta oloa niin ette varmaan kaipaa nytkään. Me aikoinaan mentiin paljon, oli sosiaalisia tapaamisia, kulttuurielämyksiä, matkoja. Oltiin jo viikonloppu jossain. Tätä kuviota on vaikea toteuttaa kotona

Vaikka olisi ennen lapsia harrastanut noita em. juttuja, niin lasten tultua kuvioihin on varmaan hyvä syy vähentää, jos ei lopettaa kokonaan. Ei elämä voi, eikä sen kuulukaan, jatkua samanlailla lasten synnyttyä.

Lopettaa kokonaan!?! Surkeuden huippu. Tämä on todellakin mamma-palsta. Eletään vain lapsillemme, sehän on lapsille parasta. Unohdetaan se mitä me oikeasti ollaan. Tekee hyvää ihmiselle varmaan. Aletaanpa vääntämään nyt siitä miksi yleensä hankitaan lapsia jollei olla valmiitaä jäämään kotiäideiksi tai vähintäänkin luopumaan omasta minuudestamme.

Jos et sattunut huomaamaan, siellä luki myös vähentämään.
Enää ei voi, eikä saa, olla niin itsekäs, kuin lapsettomana.

Missä se itsekkyys oli?

Siinä, että vauvan kanssa ei (varmaan?) joka viikonloppu kierrellä tapahtumissa ja matkoilla. Eli et voi enää olla niin itsekäs kuin ennen.

 

[Rytkäätys]

Ei kukaan varmasti ole enää niin menevä ja tuleva kuin ennen lasta sitten kun jälkikasvua on siunautunut, mutta kokonaan ei tarvitse itseään muuttaa. Ei ole hyväksi esittää muuta kuin mitä on. Minä voin ihan reilusti myöntää että joskus tarvitsen sitä vapaata miehen kanssa.

 

[?]

Ei kukaan varmasti ole enää niin menevä ja tuleva kuin ennen lasta sitten kun jälkikasvua on siunautunut, mutta kokonaan ei tarvitse itseään muuttaa. Ei ole hyväksi esittää muuta kuin mitä on. Minä voin ihan reilusti myöntää että joskus tarvitsen sitä vapaata miehen kanssa.

Susta siis esim 2 vuotta jatkuvaa läsnäoloa sun lapselle on liian paljon uhrattavaa? Verrattuna siihen et kuitenkin seuraavat n. 60 vuotta voitte viettää miehesi kanssa kaksin ilman lapsia? 2 vuotta tuosta kuudesta kymmenestä on liian rasittavaa ja rankkaa?

 

[?]

miksi tää nyt meni tähän seksistä jauhamiseen ?

Apn ketjut menee aina.

En oo huomannu kyllä!

 

[Mummeli]

Ei kukaan varmasti ole enää niin menevä ja tuleva kuin ennen lasta sitten kun jälkikasvua on siunautunut, mutta kokonaan ei tarvitse itseään muuttaa. Ei ole hyväksi esittää muuta kuin mitä on. Minä voin ihan reilusti myöntää että joskus tarvitsen sitä vapaata miehen kanssa.

Susta siis esim 2 vuotta jatkuvaa läsnäoloa sun lapselle on liian paljon uhrattavaa? Verrattuna siihen et kuitenkin seuraavat n. 60 vuotta voitte viettää miehesi kanssa kaksin ilman lapsia? 2 vuotta tuosta kuudesta kymmenestä on liian rasittavaa ja rankkaa?

Miks sitä jatkuvaa läsnäoloa pitäis olla jos kerta on luoettava hoitomahdollisuus?

 

[vieras]

Ei kukaan varmasti ole enää niin menevä ja tuleva kuin ennen lasta sitten kun jälkikasvua on siunautunut, mutta kokonaan ei tarvitse itseään muuttaa. Ei ole hyväksi esittää muuta kuin mitä on. Minä voin ihan reilusti myöntää että joskus tarvitsen sitä vapaata miehen kanssa.

Susta siis esim 2 vuotta jatkuvaa läsnäoloa sun lapselle on liian paljon uhrattavaa? Verrattuna siihen et kuitenkin seuraavat n. 60 vuotta voitte viettää miehesi kanssa kaksin ilman lapsia? 2 vuotta tuosta kuudesta kymmenestä on liian rasittavaa ja rankkaa?

Hm, lapsesta riippuen voi olla kaksi vuotta 24/7 vastuussa aika kuluttavaa.

Meillä on todennäköisesti erityislapsi ja voin sanoa, että meillä on hivenen erilaista kuin tuttavilla.

 

[vieras]

Mä olen vain koettanut sanoa että kun tyttö nukkuu makuuhuoneessa, niin kyllä mä kuuntelen korvat höröllä koko ajan että onko hereillä, ja kuuluuko ääniä sieltä. Siinä on vaikee keskittyä 100% olemaan nainen. Kun on myös se ÄITI. Ja todellakin mietin kuuluuko meidän äänet sinne tytölle, niinkin on käynyt että on meidän takia herännyt.

Miksi kuuntelet niin tarkasti? Tokihan lapsi ääntelee yön aikana, joka äännähdykseen ei tarvitse vastata tai aina rynnätä huoneeseen. Lapsi oppii kyllä vaatimaan nopeastikin palvelua yön aikana, jos saa joka inahduksella äidin liikkeelle... Eikä reilun vuoden ikäinen enää tarvitse sitä palvelua 10 kertaa illassa, kuten aiemmin mainitsit, jos siihen ei ole tottunut... Eikähän tämä aiheeseen liity oikeastaan, paitsi sikäli, kun niin kovasti väität, ettei se "vapaa-aika" lasten kotona ollessa voi koskaan olla samanlaista kuin sillon kun saa sitä aikaa ihan todellakin kahden kesken, lasten poissa ollessa.

Monessa perheessä se vapaa-aika kuitenkin on sitä, että ne lapset ovat läsnä saman katon alla. Ja silti vanhempien suhde voi hyvin, ja sitä seksiäkin voi harrastaa RAUHASSA iltaisin. En ole mikään asiantuntija, mutta neljän lapsen kokemuksella uskallan sanoa sen verran, että kannattaa opettaa se lapsi siihen, että yöllä nukutaan, ja palvelu ei pelaa kuin silloin kun sitä TODELLA tarvitaan.... Näin ne yöt rauhoittuu, ja jää illalla aikaa sille parisuhteelle, ihan rauhassa, ja kahdenkesken. =)

Ja tuota Veksiä peesailen, hyvin samankaltainen on oma ajatusmaailmani kuin hänellä tässä aiheessa.

Ei ne yöt välttämättä rauhoitu vaikka lapsi olisi kuinka vanha. Meillä mennään päivisin niin "lujaa" että öisin sitten saatetaan nähdä painajaisia vaikka ikääkin on jo 10v.
Nussuttele siinä sitten rauhassa kun lapsi huutaa toisessa huoneessa.
Itse kuuntelen melkein koko ajan mitä muualla tapahtuu.
Onneks on niitä vapaita viikonloppuja melkein säännöllisesti.

 

[Laulumaa]

Meidän tyttö tekee hampaita. Koeta ymmärtää. =)

Kertomasi mukaan syökin yöllä? Tuon ikäinen ei tarvi yöllä ruokaa =).

Meidän molemmat lapset söivät yli vuoden ikäisenä. Neuvolassa sanottiin että se on hyvin yksilöllistä, toiset syövät vielä vuosikkaina, toiset lopettavat yösyönnin muutaman kuukauden iässä. Ei kannata kirjoitella jos ei ole omaa kokemusta.

 

[Rytkäätys]

Ei kukaan varmasti ole enää niin menevä ja tuleva kuin ennen lasta sitten kun jälkikasvua on siunautunut, mutta kokonaan ei tarvitse itseään muuttaa. Ei ole hyväksi esittää muuta kuin mitä on. Minä voin ihan reilusti myöntää että joskus tarvitsen sitä vapaata miehen kanssa.

Susta siis esim 2 vuotta jatkuvaa läsnäoloa sun lapselle on liian paljon uhrattavaa? Verrattuna siihen et kuitenkin seuraavat n. 60 vuotta voitte viettää miehesi kanssa kaksin ilman lapsia? 2 vuotta tuosta kuudesta kymmenestä on liian rasittavaa ja rankkaa?

Tuota noin.... Jos meillä jouhevasti onnistuu lapsenhoito mummolassa kerran kahteen kuukauteen, niin miksi emme sitä käyttäisi? En ymmärrä miksi pitäisi 24/7 olla kaksi vuotta lapsen kanssa, kun hän muidenkin kanssa tykkää olla?