[QUOTE="vihreä";30840773]En ole koskaan kokenut olleeni tiellä kaupassa, vaikka lapset on alle kaksivuotiiasta tallustelleet kykyjensä mukaan vierellä. Oma asenteeni tosin on ettei meillä ole niin kiire ettei voida väistää muita ihmisiä. Miksi mun pitäs taputella menemään muiden tiellä. Meidän kanssa samassa kaupassa käy paljon ihmisiä joilla on varmasti kiire, koska poikkeavat kesken työpäivän noutamassa jotain välipalaa. Eläkeläiset taas oikein nauttii siitä pienen taaperon seuraamisesta kaupassa.[/QUOTE]
En koe minäkään,mutta ilmeisesti näitä ihmisiä sitten on joita häiritsee jopa kärryjä työntelevä taapero, koska hänet joutuu mahdollisesti ohittamaan. Sellaista ihan turhaa mielensäpahoittamista en oikein tajua, maailma nyt ei vain toimi robottimaisesti. Joskus ihmiset ovat huomaamattaan edessä, jotkut ovat hitaampia jne. Ei se nyt niin ihmeellistä ole kun voi sanoa, että "anteeksi pääsisinkö tästä" ja edessä oleva oletettavasti väistää heti ja itse ainakin pahoittelen jos olen huomaamattani jäänyt johonkin tielle. Väistän tietenkin aina jos huomaan olevani tiellä, kehoitan lastani väistämään tai kulkemaan edessäni ettei kävellä niin leveästi, ettei ohi pääsisi jne. Jos hihnalla laittaa lapset ostoksia liian hitaasti ja siihen tulee jo väli, autan heitä niin, ettei se hidasta jonoa.
No, onpahan taas turha jankutusketju, koittakaa kestää tätä normaalia epätäydellistä elämää. Koittakaa kestää sen tuoma henkinen tuska, että vielä jonain päivänä joku ihminen saattaa teihin vahingossa jopa törmätä, joku mummo voi olla hidas ja jollain vauva alkaa itkemään juuri kun halusit, että rusinoiden ottaminen hyllystä olisi täydellistä ja hiljaista, kuulutukset ovat vähän liian kovalla tai joku unohtuu tiellenne katselemaan näyteikkunaa. Voi sitä murheiden määrää.