Kyllä kotiäiti vaan taitaa olla laiska...

["KOTIäiti"]

[QUOTE="KOTIäiti";23691186]Ihanaa on hoitaa lapsia kotona, rauhallista aamuisin, uhmaa,iloa ja suruakin välillä. Vanhempi 5 ja nuorempi 2,5v. Lapset nauttii ja minä nautin, saan vaan hyvin vähän rahaa, mutta elämä on valintoja täynnä ja tämä oli meidän perheen valinta

Onneksi niitä töitä kerkeää vielä muutaman vuosikymmenen painaa, mulla ei ole vielä kiirettä [/QUOTE]

Ja jahka sinne työelämään menen/joudun, niin en kaipaa haastavaa työtä. Kunhan saan elääksemme!
Haluan keskittää kaiken mahdollisen energian lapsiin ja omiin harrastuksiin, ELÄMÄÄN, enkä siihen että joudun stressiä repimään kotona vielä jostain työasiasta, puhumattakaan siitä että töitä pitäisi vielä tuoda kotiin!

ELÄKÄÄ ihmiset tätä elämää, nauttikaa lapsista vielä kun voitte!

 

[Oisku]

Mikä ihmeen tarve on haukkua niitä jotka tekevät toisen valinnan kuin itse. Joku viihtyy kotona, toinen töissä, kolmas molempia. Kumpikaan valinta ei tee toisesta parempaa tai huonompaa. Ei sekään mitä töissä tekee, tai mistä työstä nauttii.

Mua tympii tämä jatkuva äitien riitely kuka on parempi kuin toinen. Kun ei ole, ihan samanarvoisia. Ja häpeällisintä on käyttää lasta lyömäaseena "sä et rakasta lapsias kun laitat ne hoitoon" "sä olet paska mutsi ja huono esimerkki lapsille kun et tee töitä" ja muuta yhtä typerää. Aikuistukaa, hyvät naiset (ja jos joku mieskin on erehtynyt tänne niin tekin).

 

["Vilukissa"]

Miksi äiti toiselle äidille on peto, vihollinen, kadehdittava? Olipa sitten töissä tai kotona...

Mä itse arvostan ihan molempia tahoja; aikanaan varmasti ovat miettineet ratkaisunsa, mitä tehdä äitiysloman jälkeen ja mikä olisi heille perheenä se oikea ja paras mahdollinen tilanne. Sen takia mun mielestä tämmöset syyttävä sormi- asenteella tehdyt keskustelun avaukset eivät oikeestaan anna mitään. Lähinnä pistää surettamaan tuollainen ahdasmielisyys ja yleistettävyys, kategorisointi...mistä - siitä kuka on...ahkerin äiti??

Mä olen kotiäiti. Vielä. Toistaiseksi. Koen todellakin itseni ahkeraksi, työteliääksi; hoitaessani kotiaskareita ja kasvattaessani, opettaessani lapsiani elämässä eteenpäin. Uskallan väittää jopa sitä melkoisen haasteelliseksikin ja älykkyyttä vaativaksi työksi. Hän, joka ei sitä näe tai ymmärrä tai arvosta...ei näe minun kotiäitiyden rooliani merkitsevänä, tärkeänä...niin...hän ei varmasti myös koe itseään merkitsevänä, tärkeänä. Ja se on surullista.

Kuitenkin - tärkeintä lienee se, että on itse sinut omien valintojensa keskellä ja kokee olevansa itselleen se merkityksellinen ja tärkeä.

 

[Prooo]

jos joku kotiäiti makaa kotonaan kaiket päivät niin kyllä ne lapset taitaa aika heitteillä olla

 

[......]

Minä en valitettavasti arvosta kotiäitiyttä sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kolme vuotta. En vain voi sille mitään, että kotona oleva tuntuu työtävieroksuvalta ja laiskalta.

Tiedätko itse, miltä sinä nyt vaikutat? Et varmasti, sillä sitten et olisi avannut sanaista arkkuasi.

 

[misStar]

No eihän kotiäidin hommassa paljon älyä tarvita mutta mitä sitten,miksi kaiken pitäis olla niin "älyllistä"?
Ja ainakin yhden lapsen kanssa kotona oleminen on aika rentoa vaikka ulkoillaankin ja leikitään yms. mutta hauskaahan se vaan on.Miksei elämästä sais vaan rennosti nauttia joskus.Kyllä mä ainakin haluan tälläsen tilaisuuden käyttää hyväkseni

Eli tavallaan olen samoilla linjoilla ap:n kanssa MUTTA mä en arvostele ihmistä sen perusteella mitä se tekee työkseen vai tekeekö mitään (ehkä jotkut elämäntapa työttömät erikseen)..Eikä mua pätkääkään nappaa arvostaako joku tuntematon mua vai ei.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";23689007]Mä olen niin laiska että teen kolmivuorotyötä vain lomilla ja viikonloppuisin. Viikot hoidan kaksosia ja kahdeksanvuotiasta,kun mies on reissuhommissa 400km:n päässä. Ihan piti eilen tarkistaa onko perseeseen kasvanut hometta,kun en muista millon viimeks oon sohvalta liikahtanut [/QUOTE]

Tässä tämä eilinen viestini,jonka käsittäminen sarkasmiksi oli ilmeisesti joillekin hankalaa. Selvennykseksi siis voin sanoa,että tässä elämäntilanteessa tuo kotona "makaaminen" on täysin absurdi ajatus. Lisäksi voisin kertoa,että jos laittaisin nuo puolitoistavuotiaat päiväksi tarhaan,niin he näkisivät minua noin kolme ja puoli tuntia päivässä ja isäänsä viikonloppuisin. Varmasti tämä on ap:n ja muiden vastaavien ihmisten mielestä vain yksi tekosyy sille perseen levittämiselle kotona,he tuskin ymmärtävät mitä eroa sillä on että kasvattaako pienet lapset pääasiassa lastenhoitaja vai omat vanhemmat.

Olen myös hyvin iloinen siitä,että minulla on mahdollisuus laittaa tokaluokkalaiseni aamulla kouluun,tehdä hänelle aamupalaa ja tarkistaa reppu ja lukujärjestys. Tällä hetkellä kaipaan elämääni enemmän lapsiani kuin toimistotyön antamia "älyllisiä haasteita".

Olen kokenut myös äitiyden ja työelämän yhdistämisen ja ihan kaikella kunnioituksella hyvät ihmiset..se kotitöiden määrä ei ole sama riippumatta siitä oletko kotona kellon ympäri vai neljä-viisi tuntia hereilläoloajasta. Töiden jälkeen teen tasan yhden ruuan ja siivoan sen jäljet,on jotenkin omituinen väite että kotonaolevan ja työssäkäyvän hommien määrä kotona on sama.

 

["vieras"]

No eihän kotiäidin hommassa paljon älyä tarvita mutta mitä sitten,miksi kaiken pitäis olla niin "älyllistä"?
Ja ainakin yhden lapsen kanssa kotona oleminen on aika rentoa vaikka ulkoillaankin ja leikitään yms. mutta hauskaahan se vaan on.Miksei elämästä sais vaan rennosti nauttia joskus.Kyllä mä ainakin haluan tälläsen tilaisuuden käyttää hyväkseni

Eli tavallaan olen samoilla linjoilla ap:n kanssa MUTTA mä en arvostele ihmistä sen perusteella mitä se tekee työkseen vai tekeekö mitään (ehkä jotkut elämäntapa työttömät erikseen)..Eikä mua pätkääkään nappaa arvostaako joku tuntematon mua vai ei.

Ja varsinkin jos on tehnyt aiemmin niska limassa niitä töitä,säästänyt rahaa ja tiennyt tasan tarkkaan että haluaa olla kotona lapsen kanssa pidempään kuin sen kolme vuotta. Kai jokaisella on oikeus käyttää itse ansaitsemansa rahat kuten haluaa? Vitunko sillä on väliä että lomaileeko kuukauden Karibialla vai käyttääkö ne rahat kotimaassa elämiseen?

 

[röppö]

Mulle työnteko ainakin on lomailua jos kotona oloon vertaa.
Lisäksi siitä työstä maksetaan ja siellä kuulee kiitosta useammin,kuin kotona...
Mä en silti vois viedä lastani alle yhden vuoden iässä toisen hoidettavaksi,tiedän että joidenkin on näin tehtävä ( enkä heitä syyllistä ) mutta itse en pystyisi.Potisin huonoa omaatuntoa ja miettisin mistä kaikesta jään paitsi.
Mä aion yrittää nauttia näistä parista vuodesta kotona..
Onpa töihin palaaminen sitten taas luksusta

Ja meillä ei ainakaan äiti makaa sohvalla tasapersettä koko päivää..
Ihmettelen jos näin muualla tapahtuu..kyllä äideillä on päivisin muutakin kuin istuminen ja makaaminen.

 

["Horuksen silmä"]

Niinpä, töissäkäyvät kun kuuluvat siihen paskaan kastiin jotka eivät tee muuta kuin lomailevat töissä.. Välillä sappi kiehuu kyllä itsellänikin samasta aiheesta! Töissä viikot, työpvä;n jälkeen kotihommat, lasten harrastukset yms. viikonloppuisin laatuaikaa perheen kanssa, hmm ei kovin usein toteudu kun pitää vahtia "kotimammojen" lapsia, kun niillä on NIIN rankkaa kun on viikot lasten kanssa kotona, eivätkä kerkeä harrastamaan taikka tekemään muuta kuin siivoamaan... Että näin, anteeksi purkaus.

Varmasti riippuu paljon työstä sekä ihmisestä se kokeeko kotona olon työtä raskaampana vaiko toisin päin.
Olen ollut kotiäitinä 7 vuotta ja saanut osaksi hyvin paljon tätä näkemystä että töissä on aina 100 x raskaampaa. Ja kuinka me kotiäidit vaan maataan sohvalla ja kasvatamme leveää persettämme.
MUTTA sitten on tämä toinen töissä käyvä joukko joka on reilusti sanonut että laittoivat lapset pienenä hoitoon ja menivät töihin lomailemaan. Nämä äidit juuri itse ovat käyttäneet työstään sanaa lomailla. Sillä he ovat kokeneet kotiäityden henkisesti raskaana.
Siihen mitä työ yksi nimimerkki sanoi herroista jotka eivät kestäisi kotona viikkoakaan, ainakin minä ymmärsin hänen tarkottavan päättäjiä jotka eivät kunnioita sitä kuinka äidit hoitavat pieniä lapsiaan. Näillä herroillahan ei ole kokemusta asiasta. Harvalla miehellä on.
Mä arvostan niitä vanhempia jotka ajattelevat sitä mikä on lapselle parasta valitessaan sen hoitomuodon minkä nyt valitsevatkin. Niitä vanhempia en arvosta jotka tekevät asiat sen mukaan miten nyt yhteiskunta sattuu vaatimaan. Lähtökohtana kun pitäisi olla lapsen tarpeet.

 

["Jenis"]

No - mulla on kaks lasta, ja kotona ei todellakaan ehdi juuri kattoon syljeskellä. Kaikki päivät on täynnä toimintaa, sitä "omaa aikaa" ei juurikaan ole, ja sairaslomia ei myöskään tunneta. ÄLYLLISTÄ tämä ei silti ole, ja jos joku niin väittää niin hän varmaankin toteuttaa sitten aika lailla haastavampaa varhaiskasvatussuunnitelmaa siellä kotinsa uumenissa kuin minä ja 100% tuntemistani kotiäideistä

Töissä on tietyllä tavalla rennompaa - on mm. lounastunti, kahvitauko, hetken rauha, eikä kukaan roiku lahkeessa vinkumassa. ÄLYLLISESTI siellä joutuu sitten venymään ihan eri tavalla (työtehtävästä riippuen tietty, itse olen ns. asiantuntija).

Enkä muuten tunne yhtään kotiäitiä, joka tekisi vapaaehtoistyötä enemmän kuin muutaman tunnin viikossa. Muutamalla on pienimuotoista nettikauppaa yms. verkostomyyntiä, mutta eipä nuo varsin älyllisesti haastavia hommia ole, kun tässä niin sitä älynkäyttöä peräänkuulutettiin...

 

["vieras"]

[QUOTE="Jenis";23692070]No - mulla on kaks lasta, ja kotona ei todellakaan ehdi juuri kattoon syljeskellä. Kaikki päivät on täynnä toimintaa, sitä "omaa aikaa" ei juurikaan ole, ja sairaslomia ei myöskään tunneta. ÄLYLLISTÄ tämä ei silti ole, ja jos joku niin väittää niin hän varmaankin toteuttaa sitten aika lailla haastavampaa varhaiskasvatussuunnitelmaa siellä kotinsa uumenissa kuin minä ja 100% tuntemistani kotiäideistä

Töissä on tietyllä tavalla rennompaa - on mm. lounastunti, kahvitauko, hetken rauha, eikä kukaan roiku lahkeessa vinkumassa. ÄLYLLISESTI siellä joutuu sitten venymään ihan eri tavalla (työtehtävästä riippuen tietty, itse olen ns. asiantuntija).

Enkä muuten tunne yhtään kotiäitiä, joka tekisi vapaaehtoistyötä enemmän kuin muutaman tunnin viikossa. Muutamalla on pienimuotoista nettikauppaa yms. verkostomyyntiä, mutta eipä nuo varsin älyllisesti haastavia hommia ole, kun tässä niin sitä älynkäyttöä peräänkuulutettiin...[/QUOTE]

No mut eihän se tosiaan ammatista riippuen vaadi yhtään sen enempää älyä olla töissä kuin kotonakaan. Tää koko vastakkainasettelu on mun mielestä idioottimaista. Kuka tahansa voi halutessaan kehittää itseään vaikka onkin kotona lasten kanssa ja joku toinen voi pakata nollat taulussa margariinia liukuhihnalla sen enempää rasittamatta itseään töiden ulkopuolellakaan. Joten mikä on tämä hyökkäys kotiäitiyttä vastaan? Miksi juuri ne lastaan kotona hoitavat vanhemmat olisivat älyllisesti heikompia kuin työssäkäyvät?

 

[laiska kotiäiti]

No mä olen kotiäitinä ihan mukavuussyistä eli laiskuuttani En jaksaisi viiden lapsen hoitorumbaa järjestää. On niin ihana herätä aamuisin rauhassa ja touhuilla lasten kanssa pitkin päivää mitä halutaan. Mitäs sitten?

 

["Vilukissa"]

Hmm..mielenkiintoista kyllä. Se, että jos hoitaakin kolme vuotta lastaan kotona, niin silloin on niukin naukin - näemmä - älyllinen olento, mutta kun rajapyykki ylittyy, niin sitten onkin kuulema...mikä? Idioottiko?

Kyllä mä koen omaan kotiäitiyteeni kuuluvan myös älyllisen toiminnon, olenhan minä vastuussa lapseni fyysisen ja henkisen kasvun tukemisesta..niiden juoksevien kotitöiden ohella. Jokainen puuha, leikkitilanne, lähiympäristössä liikkuminen kaupassakäymisineen yms. on älyllistä toimintaa tukevaa kasvatusta. Vai voiko asiasta olla toista mieltä?

Samallahan sitä voisi suureen ääneen heti kuuluttaa koko päiväkotihenkilökunnan ja perhepäivähoitajien kuuluvan täysidioottien pariin, jotka hoitavat lastasi...mitä - puitteet ovat erit, ympäristö on eri mutta ihan samaa työtä hekin siellä tekevät kuin kotiäidit kotona, perusasetelma on sama.

 

["Jenis"]

[QUOTE="vieras";23692518]No mut eihän se tosiaan ammatista riippuen vaadi yhtään sen enempää älyä olla töissä kuin kotonakaan. Tää koko vastakkainasettelu on mun mielestä idioottimaista. Kuka tahansa voi halutessaan kehittää itseään vaikka onkin kotona lasten kanssa ja joku toinen voi pakata nollat taulussa margariinia liukuhihnalla sen enempää rasittamatta itseään töiden ulkopuolellakaan. Joten mikä on tämä hyökkäys kotiäitiyttä vastaan? Miksi juuri ne lastaan kotona hoitavat vanhemmat olisivat älyllisesti heikompia kuin työssäkäyvät?[/QUOTE]

Vastakkainasettelu on toki idioottimaista - se, onko koti- vai työssäkäyvä vanhempi ei vielä kerro kotioloista mitään - mutta kerroinpahan vain omasta tilanteestani. Mulle on oikeasti haastavampaa tämä 24/7 käytettävissä oleminen kuin 8h töissä ja loput kotona. Olen silti kotona edelleen, kun lasten kannalta vaikuttais olevan parempi näin.

Käsittääkseni ei väitetty että kotonaoleva ois älyllisesti heikompi, vaan että kotona on vaikea hankkia älyllistä haastetta. Omalta kohdalta voin sanoa että pitää paikkansa. Päivän aikana mä en ehdi ajatella yhtään ajatusta loppuun, ja kun lapset menee kasin jälkeen nukkumaan, eka ajatus ei ole alkaa sivistää itseään.

 

["Minerva"]

Kaikilla saa olla mielipiteensä. Minä olen ollut 8 vuotta kotiäitinä ja lapsia on kolme. Mikään ei ole ihanampaa kun lapsen aito kiitollisuus ja iloisuus siitä, että olen ollut kotona ja läsnä. Tyttö oli ensin päiväkerhossa ja sitten meni esikouluun. Eräänä päivänä hän sanoi "Sinun kanssasi oli niin ihanaa olla kotona." Tyttö ymmärsi ettei niitä päiviä saa takaisin ja oli vähän surullinenkin siitä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta olla kotiäitinä, vaikka haluaisi. Pitää viedä pieni lapsi hoitoon, jotta saa esim. talovelan maksettua. Minä olen iloinen siitä, että minulla on ollut mahdollisuus jäädä kotiäidiksi. Eikä kaikista äideistä ole kotiäideiksi. Eräskin tuttavani sanoi, että hänen pitää päästä töihin, koska hänen päänsä ei kestä kotona oloa. Hän pääsee töihin "lomalle" ja irti kotielämästä. Jokainen äiti on erilainen ja häntä pitää arvostaa omana itsenään.

 

[kjfjdhj]

[QUOTE="uuu";23689123]Olen yrittänyt kysyä, mikä näiden täällä olevien äitien päivään tarjoaa älyllistä haastetta. Aika harva on osannut vastata mitään muuta kuin kuntosalilla käynnin tai lasten tarhaan kuljettamisen. Itselleni nuo eivät vielä tarjoa älyllistä haastetta. Samoin olen yrittänyt kartoittaa, kuinka moni sitten tekee ja millaista vapaaehtoistyötä, mutta en ole vielä yhtäkään vastausta saanut.[/QUOTE]

Ai älyllistä haastetta vai? Kaksi pientä lasta, mies yrittäjänä, rakennusprojekti, kotiäitinä (eli pyykit, siivous, ruoanlaitto,lastenhoito, mm.,) lasten kasvattaminen, teen miehen yrityksen tarjoukset asiakkaille, kirjan kirjoittaminen, naapurin lasten auttaminen ajoittain ja kaiken tämän organisoiminen. Entisenä yrittäjänä ja tuotannonjohtajana sanon että TÖISSÄ OLISI HELPOMPAA.
Joten älä tule tänne väittämään että kotiäitiys on automaattisesti laiskottelua vaikka itse koet sen laiskotteluna.

 

[tägi]

[QUOTE="Horuksen silmä";23691842]Varmasti riippuu paljon työstä sekä ihmisestä se kokeeko kotona olon työtä raskaampana vaiko toisin päin.
Olen ollut kotiäitinä 7 vuotta ja saanut osaksi hyvin paljon tätä näkemystä että töissä on aina 100 x raskaampaa. Ja kuinka me kotiäidit vaan maataan sohvalla ja kasvatamme leveää persettämme.
MUTTA sitten on tämä toinen töissä käyvä joukko joka on reilusti sanonut että laittoivat lapset pienenä hoitoon ja menivät töihin lomailemaan. Nämä äidit juuri itse ovat käyttäneet työstään sanaa lomailla. Sillä he ovat kokeneet kotiäityden henkisesti raskaana.
Siihen mitä työ yksi nimimerkki sanoi herroista jotka eivät kestäisi kotona viikkoakaan, ainakin minä ymmärsin hänen tarkottavan päättäjiä jotka eivät kunnioita sitä kuinka äidit hoitavat pieniä lapsiaan. Näillä herroillahan ei ole kokemusta asiasta. Harvalla miehellä on.
Mä arvostan niitä vanhempia jotka ajattelevat sitä mikä on lapselle parasta valitessaan sen hoitomuodon minkä nyt valitsevatkin. Niitä vanhempia en arvosta jotka tekevät asiat sen mukaan miten nyt yhteiskunta sattuu vaatimaan. Lähtökohtana kun pitäisi olla lapsen tarpeet.[/QUOTE]

Juuri sitä tarkotin...olen vain tosi huono ilmaisemaan itseäni. Ne äidit jotka tekee töitä ja hoitaa töitten jälkeen vielä kodinkin,on mun silmissä todellisia sankareita. Että en todellakaan tarkoittanut heitä dissata. Lähinnä tässä muutama MIES lähipiiristäni on minuakin arvostellut kuinka helppoa on olla vaa himassa,ja toisaalta onhan se,mutta ei se tarkoita että täällä vaan istun ja löhöilen.

 

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";23689500]. Olen pitkän työelämän tehnyt, ja nyt nautin, nautin sinne asti kunnes lapsi menee kouluun ja senkin jälkeen vielä onneksi on osa-aikatyö mahdollisuus, jotta lapselle jää aikaa. En nauti siitä ettei tarvitse mennä töihin, vaan siitä, että saan olla oman lapseni arjessa mukana niin paljon kun minä ja mieheni haluamme. [/QUOTE]

On hienoa, että SINÄ saat olla lapsesi arjessa mukana, mutta saako miehesi?
Vainko sinulle tällainen luksus on sallittua ja oikeutettua.

Mä olen kyllä sitä mieltä, että kotiäitiys on luksusta ja ihanaa. Kunpa itsekin olisin saanut lapsia ja voinut jäädä kotiin.
Elämä olisi niin helppoa ilman työpaineita ja samalla saisi nauttia omien lastensa kasvamisesta.

En yhtään ihmettele, että naiset vastustavat isälle annettavaa kiintiötä perhevapaissa.

 

["Vieras"]

[QUOTE="Minerva";23692923]Kaikilla saa olla mielipiteensä. Minä olen ollut 8 vuotta kotiäitinä ja lapsia on kolme. Mikään ei ole ihanampaa kun lapsen aito kiitollisuus ja iloisuus siitä, että olen ollut kotona ja läsnä. Tyttö oli ensin päiväkerhossa ja sitten meni esikouluun. Eräänä päivänä hän sanoi "Sinun kanssasi oli niin ihanaa olla kotona." Tyttö ymmärsi ettei niitä päiviä saa takaisin ja oli vähän surullinenkin siitä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta olla kotiäitinä, vaikka haluaisi. Pitää viedä pieni lapsi hoitoon, jotta saa esim. talovelan maksettua. Minä olen iloinen siitä, että minulla on ollut mahdollisuus jäädä kotiäidiksi. Eikä kaikista äideistä ole kotiäideiksi. Eräskin tuttavani sanoi, että hänen pitää päästä töihin, koska hänen päänsä ei kestä kotona oloa. Hän pääsee töihin "lomalle" ja irti kotielämästä. Jokainen äiti on erilainen ja häntä pitää arvostaa omana itsenään.[/QUOTE]

Ihanaa SINULLE, kääntöpuolena isän ja lapsien heikompi side.
Olet tehnyt itsesi korvaamattomaksi ja ainoaksi oikeaksi vanhemmaksi lapsille.

 

["Vieras"]

Niin, ehkäpä tuossa on se kipeä pointti, että kotiäidit tekevät itsensä liian korvaamattomaksi lastensa elämässä. Omistautumalla yksinomaan lasten hoitoon, heistä tulee liian tärkeitä, liian läheisiä, liian sisäänpäin sulkeutuneita...

 

[kiirettä pitää]

Minun ystäväpiiriini kuuluu hyvin monta sellaista kotiäitiä jotka tekevät jotain keikkaluontoista työtä aina sillointällöin kun mies on illalla lasten kanssa taikka viikonloppuisin. Kuulun itse myös samaan porukkaan. Kyllä rakastan kotiäitiyttä kovasti ja minusta se on todella tärkeää hoitaa lapset kotona mahdollisesti jopa eskari-ikään asti. Meillä talous tuli vastaan joten oli pakko järkätä keikkatyötä tarjoilijana. Käyn kolme-neljä kertaa viikossa tekemässä noin 5-8h päiviä aina silloin kun mies on tullut itse töistä kotiin. Ja kyllä se osittainen työnteko "nollaa aivoja" ihmeellisesti sekä siitä saa jopa hyvin palkkaa
Ja kun jotkut tutut kyselevät että mitä minä nykyisin puuhaan niin vastaan että olen kotiäiti. Vaikka saan suuria ihmettelyjäkin joskus vastaan niin en mä nää tarpeelliseksi alkaa selittään että "no siis kyllähän mä käyn töissä aina sillon ja sillon välillä".
Moni joita luulette "pelkiksi kotiäideiksi" ja halveksutte niin ette ehkä näe verhon taakse...

 

[Blue]

Ai älyllistä haastetta vai? Kaksi pientä lasta, mies yrittäjänä, rakennusprojekti, kotiäitinä (eli pyykit, siivous, ruoanlaitto,lastenhoito, mm.,) lasten kasvattaminen, teen miehen yrityksen tarjoukset asiakkaille, kirjan kirjoittaminen, naapurin lasten auttaminen ajoittain ja kaiken tämän organisoiminen. Entisenä yrittäjänä ja tuotannonjohtajana sanon että TÖISSÄ OLISI HELPOMPAA.
Joten älä tule tänne väittämään että kotiäitiys on automaattisesti laiskottelua vaikka itse koet sen laiskotteluna.

AIVAN, mähän unohdin tossa haasteita luetellessani listata että ole ollut oman talon raksavastaavana kotiäitinä ollessani (kaksi alle 4v:tä siinä vaiheessa ja kolmas mahassa) kun mies oli juuri sen vuoden rauhanturvaajana. Johdin siis työmaata, hankin tavaraa jos toistakin, tein päätöksiä, vertailin hintoja, hoidin ongelmia ja paperitöitä yms yms. Mutte eihän sitäkään tietty lasketa älylliseksi haasteeksi (vaikka se oikeasti sitä oli tälläiselle niin naiselliselle naiselle, jolle vasarakin on tuntematon.. ) Että joo, enhän mä mitään järkevää silloinkaan tehnyt..

 

["AAAAA"]

[QUOTE="Vieras";23693806]Niin, ehkäpä tuossa on se kipeä pointti, että kotiäidit tekevät itsensä liian korvaamattomaksi lastensa elämässä. Omistautumalla yksinomaan lasten hoitoon, heistä tulee liian tärkeitä, liian läheisiä, liian sisäänpäin sulkeutuneita...[/QUOTE]


Aivan liian totta. Ja OSAAKO isä tehdä KOTIÄIDIN mielestän mitään oikein? Saako isä viettää ihanaa, luksusaikaa lapsensa kanssa ILMAN marttyyrimutsia?

 

[Blue]

[QUOTE="AAAAA";23693904]Aivan liian totta. Ja OSAAKO isä tehdä KOTIÄIDIN mielestän mitään oikein? Saako isä viettää ihanaa, luksusaikaa lapsensa kanssa ILMAN marttyyrimutsia?[/QUOTE]

Meillä ainakin ihan just niin paljon kuin haluaa, mutta meillä ei kyllä ole tommosta marttyyrimutsia ( mikä lie se onkaan).