Kun tuntuu että kaikki kaatuu päälle....

[loppuun kulunut]

Oon viikolla 34 raskaana. On myös kaks vuotias tyttö. Mies päätti tänään et hän etsii itselleen oman asunnon ja me erotaan.... Mä en jaksa.... Ei kuulema enää rakasta minua. Pitääkö hänen antaa vain mennä vai kannattaisko vielä yrittää puhua ympäri?

 

[vieras]

Anna mennä jos kerran noin päättänyt! Pärjäät kyllä =)

 

[Mamma-78]

Onko sillä joku toinen? Melko raukkis mies on kyllä et noin pienen ja syntymättömän jättää. Voimia sulle, muuta en osaa sanoa :hug:

 

[Laulava salapoliisi]

Oon viikolla 34 raskaana. On myös kaks vuotias tyttö. Mies päätti tänään et hän etsii itselleen oman asunnon ja me erotaan.... Mä en jaksa.... Ei kuulema enää rakasta minua. Pitääkö hänen antaa vain mennä vai kannattaisko vielä yrittää puhua ympäri?

Miten toista voi puhua ympäri?? Mutta :hug: ja voimia sinulle =)

 

[ap]

Ei ole toista.... Ei se olis tota päätöstä varmaan tehnyt jos mä en olis ottanut asiaa puheeksi. Aloin nimittäin huomaamaan et kaikki ei oo normaalisti. Ja kysyin sit eilen et haluaako jatkaa yhdessä. Tilanne jäi eilen auki, ei osannut päättää. Tänä aamuna käskin hänen tehdä päätöksensä. Mut nyt toivon et en olis käskenyt, et olisin antanut ajan kulua ja odottanut jos vaik mieli ois muuttunut jossain vaiheessa....

 

[vieras]

Ei ole toista.... Ei se olis tota päätöstä varmaan tehnyt jos mä en olis ottanut asiaa puheeksi. Aloin nimittäin huomaamaan et kaikki ei oo normaalisti. Ja kysyin sit eilen et haluaako jatkaa yhdessä. Tilanne jäi eilen auki, ei osannut päättää. Tänä aamuna käskin hänen tehdä päätöksensä. Mut nyt toivon et en olis käskenyt, et olisin antanut ajan kulua ja odottanut jos vaik mieli ois muuttunut jossain vaiheessa....

Tosiaan,kummallista.Ja että noin yhtäkkiä raskausaikana viä tollasta päättää ja eikä oo toista!!Voiskohan olla että pelottaa tuleva elämä kahden lapsen kanssa??Mä kyllä antaisin mennä ja antaa olla rauhassa ja miettiä mitä elämältään haluaa...voihan olla että hyvinkin palaa takaisin kun huomaa että mistä jää paitsi =) Mutta älä missään nimessä ala pakottaan/uhkaileen vaan anna mennä.Sun menee terveys jos alat nytten ottamaan stressiä tässä,aikalisä olis nyt hyvä ja synnytyksen jälkeen sitte mietitte asiaa.

 

[ap]

Ei ole toista.... Ei se olis tota päätöstä varmaan tehnyt jos mä en olis ottanut asiaa puheeksi. Aloin nimittäin huomaamaan et kaikki ei oo normaalisti. Ja kysyin sit eilen et haluaako jatkaa yhdessä. Tilanne jäi eilen auki, ei osannut päättää. Tänä aamuna käskin hänen tehdä päätöksensä. Mut nyt toivon et en olis käskenyt, et olisin antanut ajan kulua ja odottanut jos vaik mieli ois muuttunut jossain vaiheessa....

Tosiaan,kummallista.Ja että noin yhtäkkiä raskausaikana viä tollasta päättää ja eikä oo toista!!Voiskohan olla että pelottaa tuleva elämä kahden lapsen kanssa??Mä kyllä antaisin mennä ja antaa olla rauhassa ja miettiä mitä elämältään haluaa...voihan olla että hyvinkin palaa takaisin kun huomaa että mistä jää paitsi =) Mutta älä missään nimessä ala pakottaan/uhkaileen vaan anna mennä.Sun menee terveys jos alat nytten ottamaan stressiä tässä,aikalisä olis nyt hyvä ja synnytyksen jälkeen sitte mietitte asiaa.

Mä vaan en kestä tilannetta et jos jätetään takaportti auki. Et jos pidetään mahdollisuus myöhempään yhdessä oloon. Mä en ole sellain ihminen kuka pystyis ottaa breikkiä suhteesta. JOko ollaan yhdessä tai ei, mut ei mitään tollaista et ollaa vapaita aina kun ei ookkaa kivaa...

 

[naksu]

Anna mennä, mutta silti puhukaa ihmeessä ja selvittäkää kaikki asiat. Ei kannata yrittää puhua että tulis takaisin. Panostakaa siihen että lapset saavat silti pitää molemmat vanhemmat ja että yhteydet toimii.
Antakaa toisillenne aikaa miettiä rauhassa, älä painosta päätöksiin. Ei nyt tehtyjen päätösten tarvitse olla lopullisia.

 

[näin]

Minä voisin kuvitella sanovani: "Ikävähän se on tuosta esikosta luopua, mutta menkää nyt sitten, voin auttaa hänen vaatteidensa pakkaamisessa."

 

[ap]

Mut olisinko säälittävä ruikuttaja jos yrittäisin tänään vielä keskustella miehen kanssa ja saada hänet jäämään meidän luo?

 

[minä ja 3v]

et minusta. mutta exääni tuo jutteleminen ei tehonnut! pikemminki päin vastoin,mutta en tunne sinun miestäsi joten en tiedä. itse olen elänyt läpi tuon vaiheen,ymmärrän sinua! (minulla ei tosin ollut lasta ennestään ku esikoista odotin) tekisi kyllä mieli sanoa että paska äijä! ja itsekeskeinen. mikähän hällä sitten omien sanojen mukaan tässä takana?

 

[Hegy]

Et olisi säälittävä ruikuttaja..kannattaa puhua vielä..!! tsemppiä kovasti ja voimia :hug:

 

[minä ja 3v]

oikeesti mikä miehiä vaivaa?(anteeksi yleistys) miksi "tehdään"lapsia ja sit lähdetään menee ku vähän joku asia tökkii.

 

[tähdenlento09]

Mä kyllä antaisin ukon mennä, jos olisi tuota mieltä, mutta tekisin myös selväksi että päätös on lopullinen ja takaisin ei ole tulemista

 

[ap]

Mies kärsii masennuksesta. Et se voi olla tässä kaiken takana, tai en mä tiedä....

 

[XXS]

Onko miehen pois muuttamainen lopullista? Jos muuttaisi vain määräajaksi ja saisi sillä tasoin miettiä asioita. :hug:

 

[vieras]

Mies kärsii masennuksesta. Et se voi olla tässä kaiken takana, tai en mä tiedä....

Onko lääkitys kunnossa?entä psykologin käynnit? Mä tiä itestäni että elämä voi kaatua..mutta äitinä on hankala lähtee.Kokeeko miehes ittensä taakaksi kun on huonossa kunnossa,että teidän olis parempi ilman häntä? Jos näin on,niin sitten kyllä kannattaa vielä puhua..