Kun toisen ihmisen todellisuus on suppeampi ja mittapuut erilaiset kuin itsellä

Voisin elää homon kanssa vaikka samassa talossa loppuikäni ja niin että hänet teipattaisiin muhun kiinni ja rakastaisin häntä ihmisenä, mutta en hyväksyisi sitä homouden harjoittamista (taipumus ei ole syntiä), ajattelisin että hän tekee jotain sellaista jota Jumalakaan ei hyväksy.

Olen kirjoittanut ja vängännyt täällä aiheesta paljon enkä tee sitä nyt, joten ole hyvä, muutaman viikon vanha ketju.

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2415152-miten-syrjinta-voi-kuulua-kristillisiin-arvoihin/

Kiitos, toivo oli näköjään turha tässä tapauksessa. Uskovaisenahan juuri sinut on tietenkin valtuutettu hyväksymään tai hylkäämään mitä muiden makuukamarissa tapahtuu. On se silti ihan yhtä naurettavaa, että tuollainen ihminen tekee aloitteen muiden ajatusmaailman suppeudesta

 

Miten niin puheliaimmat hölösuut on tehokkaimpia??? Perustelut rouva hyvä? Tulosta ei voi mitata monellakaan ihmissuhde alalla ja minusta on törkeää enää "vaatia" tuloksellisuutta aloilta, joissa tulos on pitkällä aikavälillä nähtävissä ja on enemmän arvojen mukaista (eikä rahan jne) työntekoa. Tulosta sinä et voi vaatia siitä - MUTTA ne korjaustoimenpiteet ja pahoinvointi maksavat helkkaristi! Ennaltaehkäisevää työ onkin ns. Näkymätöntä työtä.

Njääh, kirjoitin taas liian nopsaan. Siis tuloksella tarkoitan tässä työn jälkeä.

Puhelias ja hölösuu on eri asioita. Niissä paikoissa joissa olen ollut, on puheliaimmat usein konkareita. He tuntevat työnsä ja johtavat keskustelua, ja heillä on sen verran rento ote työhön että osaavat höllätä välillä, sopivassa kohdassa, ja heidän ammatillisuuttaan ei murenna joku selluliittimäärien vertailu.
Toki omista asioistaan aina hölöttäjät on rasittavia, semmoisen tiedän.

 

Kiitos, toivo oli näköjään turha tässä tapauksessa. Uskovaisenahan juuri sinut on tietenkin valtuutettu hyväksymään tai hylkäämään mitä muiden makuukamarissa tapahtuu. On se silti ihan yhtä naurettavaa, että tuollainen ihminen tekee aloitteen muiden ajatusmaailman suppeudesta

No, sä ainakin olet suppeasti lukenut ekan sivun viestit. Kirjoitin että kristinusko asettaa tietyt puitteet mutta muuten olen avartunut katsantokannoissani.

Kyse ei homoilun kieltämisessä ole mun keksinnöstä, vaan siitä että Jumala ei homoilua hyvällä katso, ei silloinkaan vaikka 99% ihmiskunnasta toitottaisi muuta. Mä mieluummin kuuntelen Jumalaa kuin ihmisten mielipidettä tässä asiassa.

Mutta tämä homoilusta.

 

Njääh, kirjoitin taas liian nopsaan. Siis tuloksella tarkoitan tässä työn jälkeä.

Puhelias ja hölösuu on eri asioita. Niissä paikoissa joissa olen ollut, on puheliaimmat usein konkareita. He tuntevat työnsä ja johtavat keskustelua, ja heillä on sen verran rento ote työhön että osaavat höllätä välillä, sopivassa kohdassa, ja heidän ammatillisuuttaan ei murenna joku selluliittimäärien vertailu.
Toki omista asioistaan aina hölöttäjät on rasittavia, semmoisen tiedän.

Niin no se on Sinun kokemus. Moni muu taas voi kokea, että omassa työyhteisössä hiljaisemmat tai jopa introvertit tekevät parasta tulosta. He voivat olla luotettavimpia, älykkäämpiä, rauhallisempia - tai toisinpäin. Eihän joku puheliaisuus ole kun yksi piirre, työntekijältä odotetaan ennen kaikkea tiimityötaitoja eikä seurallisuus kerro mtn esim. Empaattisuudesta, kuuntelutaidosta joita tarvitaan asiakkaiden ja työkavereiden kanssa.

 

Vertaistuki on tärkeä. Tunnetasolla sitä mitä ei ole kokenut on hankala ymmärtää.

 

Niin no se on Sinun kokemus. Moni muu taas voi kokea, että omassa työyhteisössä hiljaisemmat tai jopa introvertit tekevät parasta tulosta. He voivat olla luotettavimpia, älykkäämpiä, rauhallisempia - tai toisinpäin. Eihän joku puheliaisuus ole kun yksi piirre, työntekijältä odotetaan ennen kaikkea tiimityötaitoja eikä seurallisuus kerro mtn esim. Empaattisuudesta, kuuntelutaidosta joita tarvitaan asiakkaiden ja työkavereiden kanssa.

Tuo on totta. Mä tykkään esim.Liisa Keltinkangas-Järvisen ajatuksesta eli siitä, että sosiaalisuus ei ole aina päällepäsmäröintiä ja äänessä olemista, vaan hiljaisemmillakin voi olla tosi hyvät vuorovaikutustaidot. Monet osaavat sen että puhuvat vähän, mutta asiaa.

Mutta onko kyse kuitenkaan siitä onko puhelias tai hiljainen? Sitä ajan takaa, että oli hiljaisempi tai puheliaampi, niin että ei aina linnoittaudu sinne sorvinsa ääreen. Että osa työpanosta on myös jutella työkavereiden kanssa.

Se että tekee työnsä hyvin, on loppujen lopuksi aika helppoa monella alalla, kun homman ensin opettelee. Haastavampaa on se ihmisten kanssa oleminen, mutta voiko siitä joku luistaa? Mun mielestä on jonkinlaista pakenemista olla olematta kuin pakollisessa kontaktissa työyhteisöön.

 

Vertaistuki on tärkeä. Tunnetasolla sitä mitä ei ole kokenut on hankala ymmärtää.

Näinpä.

 

Tuo on totta. Mä tykkään esim.Liisa Keltinkangas-Järvisen ajatuksesta eli siitä, että sosiaalisuus ei ole aina päällepäsmäröintiä ja äänessä olemista, vaan hiljaisemmillakin voi olla tosi hyvät vuorovaikutustaidot. Monet osaavat sen että puhuvat vähän, mutta asiaa.

Mutta onko kyse kuitenkaan siitä onko puhelias tai hiljainen? Sitä ajan takaa, että oli hiljaisempi tai puheliaampi, niin että ei aina linnoittaudu sinne sorvinsa ääreen. Että osa työpanosta on myös jutella työkavereiden kanssa.

Se että tekee työnsä hyvin, on loppujen lopuksi aika helppoa monella alalla, kun homman ensin opettelee. Haastavampaa on se ihmisten kanssa oleminen, mutta voiko siitä joku luistaa? Mun mielestä on jonkinlaista pakenemista olla olematta kuin pakollisessa kontaktissa työyhteisöön.

Aivan samaa mieltä Liisan kirjoja lukeneena allekirjoitan just hänen määritelmän sosiaalisuudelle, se on paljon muutakin kun sitä puhumista! Ja eikös hän ole sitä mieltä, että sosiaalisuus ja seurallisuus usein sekoitetaan. :/ Näin mäkin koen..

Jep pitää myös osata infota, viestiä ja jakaa asioita eteenpäin ja pitää yllä hyvää työilmapiiriä ja mitä kaikkea muuta kauheata missä kaikessa voi sit mokata :S Heh.
Se tosiaan on haastavinta tulla toimeen hyvässä hengessä kaikkien kanssa mutta siksikin on ehkä hyvä, ettei kaikkein tarvi tulla sinne kahvihuoneeseen. Vai mitä mieltä?

 

Aivan samaa mieltä Liisan kirjoja lukeneena allekirjoitan just hänen määritelmän sosiaalisuudelle, se on paljon muutakin kun sitä puhumista! Ja eikös hän ole sitä mieltä, että sosiaalisuus ja seurallisuus usein sekoitetaan. :/ Näin mäkin koen..

Jep pitää myös osata infota, viestiä ja jakaa asioita eteenpäin ja pitää yllä hyvää työilmapiiriä ja mitä kaikkea muuta kauheata missä kaikessa voi sit mokata :S Heh.
Se tosiaan on haastavinta tulla toimeen hyvässä hengessä kaikkien kanssa mutta siksikin on ehkä hyvä, ettei kaikkein tarvi tulla sinne kahvihuoneeseen. Vai mitä mieltä?

No jos ei kahvihuoneessa häntä kohtaa, niin jossain pukukopin ja "sorvin" välimaastossa on jokaisen huikattava edes jotain muuta kuin työasioita. :kieh:

Jotenkin ajattelen myös (vaikka olen luottavainen ihmisiä kohtaan) että tavallaan muilla työntekijöillä on jonkinlainen oikeus tietää, kuka heidän työkaverinsa on, vaikka sitä ei ole sääntöihin kirjattu. Onhan niitä kaikenlaisia valelääkäreitä, insuliinimyrkyttäjiä, Ulvilan rouvia sun muita. :xmas:

 

Kyse ei homoilun kieltämisessä ole mun keksinnöstä, vaan siitä että Jumala ei homoilua hyvällä katso, ei silloinkaan vaikka 99% ihmiskunnasta toitottaisi muuta. Mä mieluummin kuuntelen Jumalaa kuin ihmisten mielipidettä tässä asiassa.

"Homoilu", jo sanavalintasi kertoo kaiken tarpeellisen.

En kyllä ikinä tule käsittämään, miksi tällaista jumalolentoa jaksaisi vuosituhannesta toiseen kiinnostaa niin paljon, miten me maan matoset makaamme, tai pukeudumme, tai ruokailemme. Sitä jotenkin luulisi, että tuollainen ikiaikainen ja kaikkivoipa olento olisi älyllisesti hieman, no, edistyneempi.

 

No jos ei kahvihuoneessa häntä kohtaa, niin jossain pukukopin ja "sorvin" välimaastossa on jokaisen huikattava edes jotain muuta kuin työasioita. :kieh:

Jotenkin ajattelen myös (vaikka olen luottavainen ihmisiä kohtaan) että tavallaan muilla työntekijöillä on jonkinlainen oikeus tietää, kuka heidän työkaverinsa on, vaikka sitä ei ole sääntöihin kirjattu. Onhan niitä kaikenlaisia valelääkäreitä, insuliinimyrkyttäjiä, Ulvilan rouvia sun muita. :xmas:

Haha. No melkoisen kaukaa haettu, ja valelääkäri voi keksiä taitavasti sitten jonkin hätävalheen niihin uteluihisi Ei todellakaan tarvi huikata mtn yksityisasioita jos ei halua! Hitto jos olisin esimies niin olisin hemmetin tarkka ettei kukaan kääkkä painosta jotain ujompaa ystävystymään työkavereiden porukkaan Kaikilla on oikeus olla just niin supliikki tai ei-supliikki kun on.. Enkä sillä et sä olisit sellainen akkeli siellä ahdistelemassa introvertteja ja aspeja

 

"Homoilu", jo sanavalintasi kertoo kaiken tarpeellisen.

En kyllä ikinä tule käsittämään, miksi tällaista jumalolentoa jaksaisi vuosituhannesta toiseen kiinnostaa niin paljon, miten me maan matoset makaamme, tai pukeudumme, tai ruokailemme. Sitä jotenkin luulisi, että tuollainen ikiaikainen ja kaikkivoipa olento olisi älyllisesti hieman, no, edistyneempi.

Homoilu-sana on sen takia että olen kirjoittanut kymmenittäin sivuja homouden harjoittamisesta, enkä jaksa joka lauseessa kirjoittaa rimpsua homoseksuaalisuuden harjoittaminen. Ennen käytin sanaa homostelu mut se vähän tökki.

Jumalaa kiinnostaa joka asia. Valvoo jokaista meidän solua tälläkin hetkellä.
Ihminen on vähän semmoinen että haluaa toteuttaa kaikkea mitä (syntiinlangenkeemuksen jälkeisestä) geenistöstä löytyy, mutta se taas ei ole aina Jumalan tahto...mutta ei homoketjua, pliis.

 

Haha. No melkoisen kaukaa haettu, ja valelääkäri voi keksiä taitavasti sitten jonkin hätävalheen niihin uteluihisi Ei todellakaan tarvi huikata mtn yksityisasioita jos ei halua! Hitto jos olisin esimies niin olisin hemmetin tarkka ettei kukaan kääkkä painosta jotain ujompaa ystävystymään työkavereiden porukkaan Kaikilla on oikeus olla just niin supliikki tai ei-supliikki kun on.. Enkä sillä et sä olisit sellainen akkeli siellä ahdistelemassa introvertteja ja aspeja

Mä ketään ahdistele. Olen ehkä vähän itsekin assi. Mutta kyllä ne sosiaalisesta kanssakäymisestä pakoilevat saavat jossain vaiheessa kakkaa niskaansa (tai sitä viskellään vähintään hänen selkänsä takana) joten se luonnonlaki usein tuppaa toteutumaan. Ja se ei ole kovin mukavaa seurattavaa.

 

Mä ketään ahdistele. Olen ehkä vähän itsekin assi. Mutta kyllä ne sosiaalisesta kanssakäymisestä pakoilevat saavat jossain vaiheessa kakkaa niskaansa (tai sitä viskellään vähintään hänen selkänsä takana) joten se luonnonlaki usein tuppaa toteutumaan. Ja se ei ole kovin mukavaa seurattavaa.

Joo. Mä annan niitten friikkien olla miten tykkää ja hyvien tyyppien kanssa olen kavereita ihan vapaallakin. Ottaa välillä niin aivoon jotkut siinä heidän tavassaan hoitaa tilanteet etten ees halua tietää enempää heistä.. Noh ilmankos en ole vakkari :'D Just joking!

 

Joo. Mä annan niitten friikkien olla miten tykkää ja hyvien tyyppien kanssa olen kavereita ihan vapaallakin. Ottaa välillä niin aivoon jotkut siinä heidän tavassaan hoitaa tilanteet etten ees halua tietää enempää heistä.. Noh ilmankos en ole vakkari :'D Just joking!

Hehe, yritän kuvitella. HG tylynä.
"Kuule Pirjo mua ei pätkääkään kiinnosta kuinka monta koiraa siellä sun kennelissä on. Pidä haisevat piskisi. Eikä kiinnosta sun Reijon läppäviat ja mahavaivat."

 

Mutta, öitä, eli mun tajunnantaso hämärtyy nyt. :wave:

 

Hehe, yritän kuvitella. HG tylynä.
"Kuule Pirjo mua ei pätkääkään kiinnosta kuinka monta koiraa siellä sun kennelissä on. Pidä haisevat piskisi. Eikä kiinnosta sun Reijon läppäviat ja mahavaivat."

jep.. Raukka myöhästyy vaikka ja alkaa kertoa "sori meidän auto petti kun..." "No se ei kuule ketään nyt kiinnosta, elä kerro mtn aamustas " kauheata!

 

Ai sitä ollaan jo friikkejä, jos ei olla neiti HG:n ja ap:n kaltaisia? Kiva.

 

Sen olen nähnyt monen monta kertaa että sitä joka ei osallistu muiden kanssa keskusteluun (muuhunkin kuin pakolliset, työhön liittyvät jutut) pidetään outona, ehkä ylimielisenä. Jos tämä henkilö on selvästi ujo niin se ymmärretään jotenkin, samoin ymmärretään se jos jollakulla on kriisejä tai vain halu olla välillä joitakin aikoja hiljaa.

Pomot on poikkeus, niiden osallistumattomuutta katsotaan suopeammin kun ajatellaan että ei tuo nyt ehdi.

Varmasti totta, mutta suppea maailmankuva on niillä paheksujilla, ei sillä joka jättää kahvitauot väliin tai pitää ne yksin. Kahvitauot on tarkoitettu virkistykseksi ja jokaiselle suotakoon, että viettää ne sillä tavalla mikä hänen jaksamistaan töissä parantaa. Joku tykkää höpistä yksityisasioistaan työkavereiden kanssa, toinen lukea rauhassa lehden. Ja joku ei kaipaa taukoja ollenkaan.

Itse olen onnekseni viime vuodet ollut esimiesasemassa tai muutoin niin itsenäisessä roolissa, että mitään pakkokahvitaukoja ei ole tarvinnut pitää. Minusta on turhauttavaa istua paikallaan tekemättä mitään järkevää, jos on paljon hommaa, ennemmin otan kahvikupin työpöydälleni. Läppä kyllä lentää töiden lomassa kollegoiden kanssa.

Mutta nuorempana erilaisissa kesä- ja pätkätöissä tuli kyllä huomattua, että kahvitauoilla istuminen kuuluu "perustyöntekijöiden" sosiaalisiin kuvioihin työpaikalla, eikä niitä voi oikein jättää väliin vaikka haluaisikin. Se oli etenkin ikävää, kun jollain työpaikoilla työntekijät olivat ottaneet tavaksi pitää huomattavasti TES:n mukaisia taukoja pidemmät tauot ja kesätyöntekijöiden oletettiin istuvan kahvilla yhtä pitkään. Siis ihan patisteltiin tauolle ja avoimesti paheksuttiin, jos tauolta normaalin 15 minuutin jälkeen olisi ollut palaamassa työn pariin. Joutui siis valitsemaan, onko tunnollinen työntekijä vai sopeutuuko työyhteisön tapoihin. Jälkimmäisen pääosin valitsin, mutta en todellakaan niistä pidennetyistä tauoista nauttinut.

 

"Jumalaa kiinnostaa joka asia. Valvoo jokaista meidän solua tälläkin hetkellä."
Tämmöseekö sää uskot? Jos Jumalaa olis ja se valvos kaikkee niin esim. miksi tapahtuu MUKA uskovaisilla pedofiilia ja sitte niitä saa anteeksi?

Minun todellisuus jossakin asiassa voi olla jonkun toisen mielestä suppea, entä sitte, en minä voi sille mitään!
Minun mielestä mun todellisuus,tietämys, tekoni jostakin asiasta on taas täydellinen ja joku pitää sitä mielestään suppeana, entä sitte, minkä minä sille voin!

 

[QUOTE="noo";30303116]"Jumalaa kiinnostaa joka asia. Valvoo jokaista meidän solua tälläkin hetkellä."
Tämmöseekö sää uskot? Jos Jumalaa olis ja se valvos kaikkee niin esim. miksi tapahtuu MUKA uskovaisilla pedofiilia ja sitte niitä saa anteeksi?

Minun todellisuus jossakin asiassa voi olla jonkun toisen mielestä suppea, entä sitte, en minä voi sille mitään!
Minun mielestä mun todellisuus,tietämys, tekoni jostakin asiasta on taas täydellinen ja joku pitää sitä mielestään suppeana, entä sitte, minkä minä sille voin![/QUOTE]

Tuo on kärsimyksen ongelma, miksi sitä, ja syntiä on maailmassa.
Mutta mä taas ajattelen niin että mieluummin kärsiä Jumalan kanssa (joka itse on kokenut kärsimyksen) kuin kärsiä ilman Jumalaa.

 

Mutta on jännä, että kun meillä on erilaiset todellisuudet, niin me puhutaan eri kieltä. Tulkinnat vaihtelee myös:

Työporukka nauraa kahvihuoneessa. Vaihtoehtoja on kaksi (tai useampiakin):
A) kanalauma kaakattaa ja haaskaa kallista työaikaa. MINÄ, hyvä työntekijä en niin tekisi
B) Työporukka huokaisee välillä, jakavat mukavan ja tunteikkaan hetken kahvin ja leivonnaisten kanssa, on taas mukava jatkaa sen paussin jälkeen töitä

-En parikymppisenä edes tajunnut opiskelukirjojen hienoa kieltä, nyt kun olen osittain elänyt ne samat asiat läpi, niin ne on selkeitä asioita.

 

Mutta on jännä, että kun meillä on erilaiset todellisuudet, niin me puhutaan eri kieltä. Tulkinnat vaihtelee myös:

Työporukka nauraa kahvihuoneessa. Vaihtoehtoja on kaksi (tai useampiakin):
A) kanalauma kaakattaa ja haaskaa kallista työaikaa. MINÄ, hyvä työntekijä en niin tekisi
B) Työporukka huokaisee välillä, jakavat mukavan ja tunteikkaan hetken kahvin ja leivonnaisten kanssa, on taas mukava jatkaa sen paussin jälkeen töitä

-En parikymppisenä edes tajunnut opiskelukirjojen hienoa kieltä, nyt kun olen osittain elänyt ne samat asiat läpi, niin ne on selkeitä asioita.

Lähinnä ihmetyttää tarve arvoida todellisuutta, ei se sinun todellisuutesi ole yhtään sen oikeampi tai väärempi kuin kenenkään muunkaan... toki jos näkee jotain harhoja voi todellisuus olla jotenkin vääristynyt.

 

En parikymppisenä edes tajunnut opiskelukirjojen hienoa kieltä, nyt kun olen osittain elänyt ne samat asiat läpi, niin ne on selkeitä asioita.

Kyse on mm. käsitteiden hallinnasta ja oppimistaidoista. Oppikirjojen tekijöiden ja opettajien pitäisi uhrata enemmän vaivaa sen eteen, että kykenevät tuottaman tekstiä, jota voi ymmärtää ilman että on sanakirja toisessa kädessä. Toki tarpeelliset termit ja käsitteet pitää opetella, mutta muu teksti ei saa olla niin hankalasti rakennettua, että sen ymmärtäminen vaatii erityistä ponnistelua. Ja opiskelijoiden pitäisi kehittää oppimisstrategioitaan niin, että saavat lukemastaan selkoa.

Muuten tuosta todellisuuksien kohtaamisesta: Tuskin löytyy kahta ihmistä, joiden todellisuuskäsitykset ovat yksi yhteen. Niitä voi ymmärtää, joiden todellisuus leikkaa omaasi edes jollain lailla, ja jos yhteistä kosketuspintaa on paljon, kanssakäyminen on jo helppoa.

Se, että toinen hahmottaa todellisuutta eri tavalla kuin sinä ei vielä tarkoita sitä, että hänen todellisuutensa olisi suppeampi kuin sinun. Se on vain erilainen.

 

Missäs niin olen sanonut? Mietin vaan sitä että kuuluuko sosiaalialalla hyvään työpanoksen muutakin kuin se asiakastyö. Entä työyhteisö, eikö se merkkaa mitään?

No jos ne kahvitaukoja pitävät ovat tuollaisia syrjiviä ja kiusaavia k-päitä, niin mielestäni se ei ole se hiljainen henkilö joka myrkyttää sen yhteisön vaan ne kiusaajat.
Mutta niinhän se vissiin menee että kiusatun vikahan kaikki on, ei niitten kiusaajien, vähän niinkuin koulussakin?