Kun joku kertoo olevansa raskaana, onnitteletko?

[Orion-]

Onnittelen silloin jos tullaan suoraan mulle kertomaan. Jos kuulen kiertoteitse, en oo onnitellu..

 

[smirgelaine]

kyllä. Se on v-mäistä jos joku suhtautuu raskauteen kuin kaupassakäyntiin. :kieh:

 

[tähdenlento09]

Riippuu ihan siitä onko raskaus toivottu vai ei

 

[vieras]

Onnittelen, jopa sillon kun itse yritin saada lasta, ilman tulosta. Pahalle tuntui, mutta eihän muiden vauvat minulta pois ole...

 

[vib]

Jotkut ei onnittele ennen kuin vauva on syntynyt... mun appivanhemmat esimerkiksi. Anoppi sanoi "Voi sentään!" ja appiukko "Jaahas."

Ihmettelin kyllä vähän. Tajusin vasta vauvan synnyttyä, kun tulivat onnittelemaan, että voi olla joku vanhempien ihmisten tapa tuo... ettei uskalleta etukäteen onnitella, jos jotain ikävää tapahtuukin.

Onneksi olkoon teille!

 

[hölmölän-iita harmaana]

tottakai onnittelen

 

[mamaA]

En. Ja syystä, että olen sen verran taikauskoinen. Onnittelen vasta kun lapsi on syntynyt.

Näin myösminäkin.
Mutta aina yritän näyttää iloiselta ja sanoa, että voi ku ihanaa =)

 

[Vankkis]

Noo mulle ehdotti kaveri aborttia :/ kun en hänen mielestä olisi saanut olla raskaana.. (kaverilla takana lapsettomuutta ja oli siis katkera) kyllä tuntui pahalta, kun oli toivottu lapsi (ennen tuota raskautta oli yksi keskenmeno, siitä kaveri oli tietoinenja tiesi kuinka koville se otti)

Niin ja onnea ap:lle!!! :flower: :flower:

 

[MörköStiina]

En onnittele. Mutta sanon kyllä jotain tyyliin: Voi kuinka ihanaa! Suoraan en halua onnitella, ainakaan jos kuulen asiasta alkuraskauden aikana. Syynä taitaa olla tuo taikausko..

 

[Fleur de la Cour]

Olen sortunut sanomaan monta kertaa tuon ahaa, sillä ilmoitus on tullut meille kuin märkä rätti päin kasvoja, useimmiten asiaa on ensin pimitetty ja olemme olleet viimeisiä jotka tietää, tai sitten asiasta kerrotaan iloisen hilpeästi jos siinä vaiheessa kun ei vielä tarttiskaan ja kummassakin tilanteessa olen ollut lähinnä sanaton. Vauvojen synnyttyä käyn onnittelemassa kaikkia aina ylenpalttisesti, mutten raskaudesta osaa onnitella.

 

[vieras]

Onnittelen! Ja nyt neljättä oottaessani oon MONTA KERTAA törämnny siihen, ettei meitä onnitella, outoa mun mielestä...

 

[ei vanhaa kansaa]

kyllä onnittelen ja monesti sanon vielä että ihana uutinen tms.

 

[vieras]

en onnittele. sanon että sehän on kivaa tai mukava juttu, koskaan ei tiedä mitä voi tapahtua varsinkin jos ihan alkuviikoilla kertoilee. olen myös vähän taikauskoinen.

 

[Sabira]

Tottakai onnittelen. Jos sitten henkilö kertoo ettei ole niin kauhean innoissaan asiasta, kyselen tarkemmin että miksei. Onhan lapset kuitenkin ihania ja jokainen lapsi on lahja.

 

[unensieppaaja]

Tottakai.
Ja onniteltu on muakin. Paitsi yksi jota luulin ystäväksi, kun kerroin raskausuutiset, tuumasi vaan, et jaa, et pysty sit osallistumaan meijän pikkujouluihin
Ja neuvolatäti sanoi ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, et rupee sitten miettimään ehkäisyä, ettet vaan tuu uudestaan raskaaksi