Kumpi oikeassa minä vai mieheni?

["oikea ammattivalittaja"]

Tämä ketju menee ihan samaa rataa kuin muutkin ammattivalittajan ketjut. Kiltit ihmiset yrittävät auttaa ja ehdotella, ja IHAN KAIKKEEN on joku tyrmäys. Ehkä vastaus sitten vain on että nii-in, sulla on niin paljon vaivoja ja olet niin älyllisesti vajaa että ihan oikeasti et kykene mihinkään palkkatyöhön? Ihan oikeasti sekin on yksi vaihtoehto, ei kaikille vain löydy mitään sopivaa jos ei kerran mihinkään pysty.

Silloin pitää vain selvitä sillä mitä on, ja olla tyytyväinen siitä että on se elättävä mies ja koti hoidettavana. Monella lahjattomalla ei ole niitäkään, joten yritä olla kiitollinen että sinulla sentään on se puoliso, lapset ja koti joista huolehtia.

Niin mä varmaan olenkin niin vajaa sekä henkisesti ja fyysisesti etten mihinkään työhön pysty silti vaan ärsyttää sekin ettei eläkkeelle pääse vaikka kuinka hakisi. Olisi pitänyt aikanaan ottaa eläkepaperit kun mulle 18v niitä tarjottiin mutta mä luulin vielä saavani työn ja normaali elämän. Ja vaikka mä olen onnellinen että mies elättää perheen niin kyllä se mua syö sisältä ja mistäpä mä tiedän jos se joku päivä lähtee.