Kumpi oikeassa, minä vai mieheni?

[Lady Gardenea]

[QUOTE="vieras";28296674]No eikä ole Miten joku voi saada herneen nenään siitä, että saa pyörän?[/QUOTE]

Ai jaa, mun pitäis muuttaa mieltäni ja olla samaa mieltä kuin jotkut muut? Ihan sen takia koska jotkut muut eivät pidä sitä minään?

Ja jos yhtään välittää ja tuntee puolisonsa niin silloin ei aiheuta tahalleen mielipahaa.

 

["vieras"]

Ai jaa, mun pitäis muuttaa mieltäni ja olla samaa mieltä kuin jotkut muut? Ihan sen takia koska jotkut muut eivät pidä sitä minään?

Ei tietenkään, mutta eikö tuo paskamainen ole vähän liioittelua?

 

["vieras"]

Hmm. olisko minun pitäny vetää kilarit, kun tammikuussa kuolasin uutta soitinta ja mieheni maksoi sen minulle. Sovittiin, että maksan siitä puolet itse, mutta kun soitin toimitettiin perille, mies maksoi sen kokonaan ja sanoi, että se on mun myöhästynyt joululahja (jouluna en siis saanut mieheltä lahjaa, ihan vaan yhdessäolo riitti mulle). Mulle kyllä kelpas hyvin tämmönen myöhäislahjakin, vaikka olinkin soitinta kauan katsellut.

Niin. Sun mies maksoi sen. Ap osti ja maksoi pyöränsä itse ja sen jälkeen siitä tuli lahja mieheltä.

 

[Lady Gardenea]

[QUOTE="vieras";28296726]Ei tietenkään, mutta eikö tuo paskamainen ole vähän liioittelua? [/QUOTE]

Noup, tiedän sen että olen vaikea ihminen. Olen herkkä, tunteellinen jne. Luonteeni ei ole valitettavasti muuttunut tähän ikään mennessä.

 

[astrolabe]

Aapee on väärässä.

 

["vieras"]

Noup, tiedän sen että olen vaikea ihminen. Olen herkkä, tunteellinen jne. Luonteeni ei ole valitettavasti muuttunut tähän ikään mennessä.

Okei. Se mikä sinulle on paskamaisesti tehty, on jollekin toiselle pienempi juttu. Eipä siinä mitään. Ei kumpikaan ole väärässä.

 

[joopa joo]

Kyllä tuosta saa olla näreissään. Mieheni on tehnyt joskus vastaavaa: lähdimme matkalle, jonka minä maksoin omista säästöistäni. Syntymäpäivät sattuivat matkalle eikä mies muistanut niitä millään tavalla, sanoi että eikö tässä matkassa ole jo riittävästi lahjaa? No oli kyllä, se oli lahja itseltäni, mutta olisi mieskin voinut jollain tavalla muistaa (tosiaankin se suklaalevy olisi riittänyt muistamiseksi).

 

["vieras"]

Olen etsinyt pyörää viime keväästä saakka. Olin kesällä raskaana, joten sovimme että ostan sen täksi kesäksi. Nyt ollaankin sitten etsitty aktiivisesti lähinnä käytettyjä pyöriä viimeisen kuukauden. Noh, olimme kaupungilla pyörimässä pari päivää sitten ja näimme sattumalta pyöräliikkeen alennukset ja koeajoin yhtä pyörää. Se oli tosi hyvä vaikkakin kalliimpi kuin olin ajatellut, uusi kun oli. Mieheni kuitenkin ylipuhui minut ostamaan pyörän, sillä sen alenns oli tosi hyvä ja onhan uusi aina uusi. Kun sitten maksoimme pyörän ja minä sitä iloisena kiikutin kotiin, mieheni onnitteli minua ja sanoi että se on minun syntymäpäivälahjani häneltä (minulla on kuukauden päästä kolmekymppiset). Suutuin tästä koska tuntui, että hän teki asiasta, jota olen ollut ostamassa muutenkin jo vuoden verran lahjan. Tuntui ihan kuin olisin esim mennyt vaatekauppaan ja ostanut tarvitsemani asiat ja kuullut jälkeenpäin niiden olevan lahja. Eli siis lahja ei tuntunut lahjalta koska olimme sopineet sen hankinnasta jo vuosi sitten. Tästä tietenkin myös mieheni suuttui verisesti - olin pilannut hänen synttärilahjansa.

olenko nyt sitten turhamainen jos halusin lahjan, vaikka ihan pienen ja mitättömän syntymäpäivänäni niin, että se olisi yllätys? Vai oliko mieheni muidenkin mielestä vähän hölmö tehdessään hankinnasta, josta olemme sopineet jo vuosi etukäteen lahjan?

Kyllä meillä on monesti keskusteltu, että mitä tarvii. Esim. mies tarvitsi jokunen vuosi sitten uuden talvitakin. No synttäreihin oli aikaa pari kuukautta. Kysyin, että sopiiko, että ostan lahjaksi takin. Se sopi miehelle ja ostin kunnon toppatakin joka on kestänyt todella hyvin ja on vieläkin lämmin. Ja synttäripäivänä leivoin miehelle kakun ja ostin vähän jotain pientä.

Itsekin olen monesti saanut lahjaksi asioita, joista on puhuttu pitkään. Nämä ovat usein aika kalliita hankintoja, joten niitä ei tule itse ostettua kun ei raaski. Kiva saada lahjaksi. Ja helpottaa miehen lahjanhakureissuja, ku ei tarvi ettiä vaan senkun hakee kaupasta esim. PSP:n ja siihen pari peliä.

 

[ViiruP]

Maksoitko pyörän omista rahoistasi? Jos maksoit ite omista rahoista ja mies sanoo tässä on sulle lahjasi se on väärin. Mutta jos meni yhteisistä rahoista niin sitten olisin kiitollinen. Pyörä on tosi kallis investointi ainakin mulle!

 

["vieras"]

Okei, kerrataanpas...

Sinä ostit itsellesi pyörän. Tämän jälkeen mies sanoi, että sinun itsesi ostama pyörä on miehen lahja häneltä sinulle. Sinä suutuit, mutta sitten lepyit ja kiitit miestäsi siitä, että ostit itsellesi pyörän.

Jätätköhän sä nyt jotain kertomatta? Jos tarina todella menee näin, niin taidatte olla molemmat vähän tyhmiä? Miten voit kiittää miestä jostain, jonka olet itse ostanut itsellesi?

Jos mies olisi esimerkikisi kassalla ilmoittanut maksavansa pyörän lahjaksi, niin se kävisi kyllä lahjasta. Jos mies sen sijaan tarjoutuisi jälkikäteen maksamaan pyörän hinnan sinulle takaisin, niin se olisi kyllä vähän tökeröä, enkä itse edes suostuisi ottamaan rahaa vastaan vaan vaatisin vaikka sitä suklaalevyä.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28296767]Kyllä meillä on monesti keskusteltu, että mitä tarvii. Esim. mies tarvitsi jokunen vuosi sitten uuden talvitakin. No synttäreihin oli aikaa pari kuukautta. Kysyin, että sopiiko, että ostan lahjaksi takin. Se sopi miehelle ja ostin kunnon toppatakin joka on kestänyt todella hyvin ja on vieläkin lämmin. Ja synttäripäivänä leivoin miehelle kakun ja ostin vähän jotain pientä.

Itsekin olen monesti saanut lahjaksi asioita, joista on puhuttu pitkään. Nämä ovat usein aika kalliita hankintoja, joten niitä ei tule itse ostettua kun ei raaski. Kiva saada lahjaksi. Ja helpottaa miehen lahjanhakureissuja, ku ei tarvi ettiä vaan senkun hakee kaupasta esim. PSP:n ja siihen pari peliä. [/QUOTE]

Huomaat varmaan muutaman ratkaisevan eron ap:n tilanteeseen?

1) Kysyit etukäteen

2) Sinä ostit sen takin, ei mies

3) Muistit syntymäpäivänä kakulla ja ostit jotain pientä lahjaksi

 

[- m -]

Siis mies osti sinulle uuden fillarin, vaikka piti ostaa käytetty? Ja maksoi sen?

Fillarit ei ole mitään halpoja! Olisit kiitollinen hyvä nainen! Osta säästyneillä rahoilla itse itsellesi jotain kivaa. Minä olen fillarini aina ihan itse maksanut.

Hieno lahja mieheltä, minun mielestäni, ja varmasti tarkoitti vain hyvää.

 

["vieras"]

Ap on sanonut sekä "maksoimme pyörän" ja "sain pyörän", muttei että "maksoin pyörän". Voisiko hän nyt vahistaa, kuka sen pyörän loppujen lopuksi maksoi? Oliko se yhteisistä rahoista, maksoiko hän itse omistaan, vai mies omistaan, jos omat rahat on kummallakin? Jatketaan sitten herneiden kanssa.

 

[- m -]

Luin huonosti. Jos mies ei maksanut fillaria, niin ei se sitten kyllä oikein mikään lahja ole... Toisaalta, jos hän "siunasi" sen, että yhteisillä rahoilla ostettiinkin kalliimpi kuin oli tarkoitus, niin on kai sekin tavallaan lahja.

 

[ap.]

[QUOTE="vieras";28296787]Okei, kerrataanpas...

Sinä ostit itsellesi pyörän. Tämän jälkeen mies sanoi, että sinun itsesi ostama pyörä on miehen lahja häneltä sinulle. Sinä suutuit, mutta sitten lepyit ja kiitit miestäsi siitä, että ostit itsellesi pyörän.

Jätätköhän sä nyt jotain kertomatta? Jos tarina todella menee näin, niin taidatte olla molemmat vähän tyhmiä? Miten voit kiittää miestä jostain, jonka olet itse ostanut itsellesi?

Jos mies olisi esimerkikisi kassalla ilmoittanut maksavansa pyörän lahjaksi, niin se kävisi kyllä lahjasta. Jos mies sen sijaan tarjoutuisi jälkikäteen maksamaan pyörän hinnan sinulle takaisin, niin se olisi kyllä vähän tökeröä, enkä itse edes suostuisi ottamaan rahaa vastaan vaan vaatisin vaikka sitä suklaalevyä.[/QUOTE]

Melkein näin, muta sillä erolla että meillä ei ole ns omia rahoja. Maksoin siis pyörän itse palkastani, mutta me käytetään rahojamme yhdessä laskemattani kuka maksaa mitäkin. Lahja siis olisi jokatapauksessa ostettu rahoilla joita myös minä voisin käyttää.. Pointti oli se, että minä itse toimijana ostin ja maksoin pyörän, ihan kuin mieheni teki viime kesänä. Mutta käytännössä katsoen meillä yhteiset rahat. Kiitin miestäni lähinnä siitä, että hän ylipuhui minut ostamaan kalliimman pyörän kuin mitä olin aiemmin ajatellut.

 

["vieras"]

nyt sitte annat miehellesi persettä ja sen jälkeen toivotat hyvää joulua.

 

["vieras"]

Ainut juttu, mikä minusta meni vikaan oli se, ettei mies sanonut jo kaupassa, että saat tämän syntymäpäivälahjaksi ennen maksamista.

Tuskin olisit ostanut sitä uutta parempaa pyörää ilman miehen ylipuhumista.

Mies reppana luuli varmaan keksineensä tosi hyvän lahjan, hyödyllisen ja mieleisen, mitä et itse olisi kuitenkaan raskinut muuten hankkia, vaan olisit hankkinut jonkin surkeamman ja halvemman.

 

["Höh"]

No mikä lahja se nyt on jonka vielä itse maksaa? Luulin ensin, että mies maksoi pyörän, sitten olisi ollut ok. Mutta jos ap maksoi pyörän itse ihan omistarahoistaan niin ihan typerä juttuahantuo nyt on mieheltä. Mun Mies osti just itselleen omilla tienesteillään uudet golf-vehkeet. Nythän mäkin voisin sanoa sille, että toi oli sitten muuten sun synttärilahja multa. siis haloo, aina te täällä jaksatte puolustaa joidenkin mammojen moukkamaisia äijiä!

 

["Höh"]

[QUOTE="Höh";28296881]No mikä lahja se nyt on jonka vielä itse maksaa? Luulin ensin, että mies maksoi pyörän, sitten olisi ollut ok. Mutta jos ap maksoi pyörän itse ihan omistarahoistaan niin ihan typerä juttuahantuo nyt on mieheltä. Mun Mies osti just itselleen omilla tienesteillään uudet golf-vehkeet. Nythän mäkin voisin sanoa sille, että toi oli sitten muuten sun synttärilahja multa. siis haloo, aina te täällä jaksatte puolustaa joidenkin mammojen moukkamaisia äijiä![/QUOTE]

Ai , olikin tullut uusi viesti ap.lta. Siis yhteiset rahat...noh, se toki vähän muuttaa asiaa, muttei tuo silti nyt oikein lahjasta mene mun mielestä....

 

[ViiruP]

Toi yhteinen raha juttu, periaatteessahan se voi olla lahja mieheltä nyt sitten. Jos rahat menee yhteiselle tilille on sovittu että ne on yhteiset, et oikein voi sanoo että maksoin sen yhteisistä rahoista, mun palkasta.

 

["vieras"]

Jos olitte sopineet hankittavaksi vanhan käytetyn pyörän ja nyt saitkin uuden, niin olisin itse vain tyytyväinen. Yllärisynttärilahjat ja aikuisuus?

 

["vieras"]

Toi yhteinen raha juttu, periaatteessahan se voi olla lahja mieheltä nyt sitten. Jos rahat menee yhteiselle tilille on sovittu että ne on yhteiset, et oikein voi sanoo että maksoin sen yhteisistä rahoista, mun palkasta.

Eli jos sinä olet vuoden suunnitellut jonkun tarpeellisen vaatteen, esim kalliimman talvitakin ostoa, menet kauppaan ja ostat sen yhteiseltä tililtä, miehesi voi sen jälkeen sanoa, että se on syntymäpäivälahja häneltä sinulle?

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28296938]Jos olitte sopineet hankittavaksi vanhan käytetyn pyörän ja nyt saitkin uuden, niin olisin itse vain tyytyväinen. Yllärisynttärilahjat ja aikuisuus?[/QUOTE]

Miksi on niin kamalan vaikeaa ja vastenmielistä ilahduttaa rakastamaansa puolisoa hänen syntymäpäivänään?

 

["vieras"]

[QUOTE="Höh";28296892]Ai , olikin tullut uusi viesti ap.lta. Siis yhteiset rahat...noh, se toki vähän muuttaa asiaa, muttei tuo silti nyt oikein lahjasta mene mun mielestä....[/QUOTE]

Yleensä yhteiset rahat tarkoittavat sitä että niihin kuuluu koko miehen palkkatili ja naisen saamat "tuet" lapsen kotihoidosta... eli suurinosa rahoista on miehen ansaitsemia.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28296946]Miksi on niin kamalan vaikeaa ja vastenmielistä ilahduttaa rakastamaansa puolisoa hänen syntymäpäivänään?[/QUOTE]

Tämä palsta on täynnä tarinoita yllätyslahjoista, jotka eivät olekaan olleet naisten mielestä kivoja... lapsia on helppo yllättää aikusia ei.