Kumpi nolompaa työtä: Siivous vai Siwan kassa?

Akateemisesti koulutetulle molemmat työt noloja

Minusta nolompaa olisi olla työttömänä.
Vastaan kuten monet muut aiemmin: mikään työ ei voi koskaan olla noloa.

 

kun pari vuotta sitten olin pienen lapsen opiskelijaäiti, olin töissä muutamana iltana viikossa mäkkärillä. Tykkäsin työstä se oli ihan ok. Mieluummin olisin kuitenkin keskittynyt opiskeluun ja perheeseeni pelkästään, muttei ollut varaa silloin kun sossustakaan ei mitään saanut. Yhten työvuoronani mäkkäriin tuli kuitenkin syömään perhe, jolla oli sossun maksusitoumus, jolla sai ostaa 60 eurolla ruokaa. Se oli mielestäni noloa ja pisti aikalailla kiukuttamaan. Toisille maksetaan kaikki ravintolaruokia myöten ja toiset joutuu kitkuttaan pikkupalkalla töissä.

 

Kumpikaan ei minusta ole noloa.

 

Olin töissä siwassa ja oli nautinnollista katsoa,kun sinunlaisesi ap,muka paremmat ihmiset laskivat senttejään ja pullonpalautuskuittia kassalla

 

[QUOTE="xxx";22667076]Noloa on olla ylimielinen.

En ole ollut kassa enkä siivooja, mutta arvostan molempia työntekijöitä.[/QUOTE]

Tuota on helppo huudella, jos ei ole itse joutunut oikeasti siivoamaan tai siwan kassalle. Itse olin jossain vaiheessa pitkään työttömänä, ja oikeasti tuo siivoushomma alkoi jo oikeasti olla harkinnan alla, mutta kyllä siinä suurin kynnys lähteä oli ihan vain se henkinen kynnys.
Ja vaikka en itse mitenkään väheksy siivoojia tai kassoja, niin silti sitä paksti miettii, että miten säälittävän kuvan sitä antaa itsestään, jos yli kolmekymppisenä vielä on siivoja tai kaupan kassa.

 

Tuota on helppo huudella, jos ei ole itse joutunut oikeasti siivoamaan tai siwan kassalle. Itse olin jossain vaiheessa pitkään työttömänä, ja oikeasti tuo siivoushomma alkoi jo oikeasti olla harkinnan alla, mutta kyllä siinä suurin kynnys lähteä oli ihan vain se henkinen kynnys.
Ja vaikka en itse mitenkään väheksy siivoojia tai kassoja, niin silti sitä paksti miettii, että miten säälittävän kuvan sitä antaa itsestään, jos yli kolmekymppisenä vielä on siivoja tai kaupan kassa.

Mielenkiintoista. Haluaisitko vielä tarkentaa, että mikä siinä varsinaisesti on säälittävää? Työn likaisuus? Huonot työajat? Huonohko palkka? Ja miksi sanot, että "vielä yli kolmikymppisenä", onko se mielestäsi jotenkin ikään sidoksissa?

Kyselen siksi, että oli itse opiskeluaikoinani siivoojana. Siivosin yhtä Raskone-korjaamoa, jossa siis korjataan rekkoja yms raskaampaa kalustoa. Työaika oli klo 19-22, työ oli fyysistä ja usein raskasta, ja likaista. Palkka oli kuitenkin iltalisineen ooskelijalle kohtuullinen. Hallin toista puolta siivosi perheellinen, mukava, noin 40-vuotias nainen päätyönään. En koskaan ajatellut hänen antavan itsestään säälittävää kuvaa. Päinvastoin ajattelin, että hienoa, että jaksaa tehdä tällaista raskasta työtä. Sitä kyllä toki pohdin, että työajat olivat hänelle, 3:n lapsen äidille, varmaan vähän ikävät.

 

Kyllä minä lapsilleni opetan että tietyt työt ovat noloja, että ymmärtävät myöhemmin pitkäjännitteisesti panostaa tulevaisuuteensa.

 

Mielenkiintoista. Haluaisitko vielä tarkentaa, että mikä siinä varsinaisesti on säälittävää? Työn likaisuus? Huonot työajat? Huonohko palkka? Ja miksi sanot, että "vielä yli kolmikymppisenä", onko se mielestäsi jotenkin ikään sidoksissa?

Kyselen siksi, että oli itse opiskeluaikoinani siivoojana. Siivosin yhtä Raskone-korjaamoa, jossa siis korjataan rekkoja yms raskaampaa kalustoa. Työaika oli klo 19-22, työ oli fyysistä ja usein raskasta, ja likaista. Palkka oli kuitenkin iltalisineen ooskelijalle kohtuullinen. Hallin toista puolta siivosi perheellinen, mukava, noin 40-vuotias nainen päätyönään. En koskaan ajatellut hänen antavan itsestään säälittävää kuvaa. Päinvastoin ajattelin, että hienoa, että jaksaa tehdä tällaista raskasta työtä. Sitä kyllä toki pohdin, että työajat olivat hänelle, 3:n lapsen äidille, varmaan vähän ikävät.

Nolointa siinä ei ole itse työ, vaan se, että työtä ei arvosteta. Ja kyllä se mielestäni on ikäkysymys. Itse olen myös aikoinani opiskeluaikana ollut kesän siivoamassa, ja se oli ihan ok. Mutta nyt kun on opiskelut opiskeltu ja toimittu jo alan töissä, niin siitä siirtyminen jotain lattioita luuttuamaan on kuule huomattavasti jo korkeampi. Ja ihan turha selitellä mitään, että "mitä väliä, mitä muut ajattelevat". Ei kukaan pysty elämään elämäänsä niin, etteikö muiden ihmisten mielipiteillä olisi mitään vaikutusta itseen.

 

Nolointa siinä ei ole itse työ, vaan se, että työtä ei arvosteta. Ja kyllä se mielestäni on ikäkysymys. Itse olen myös aikoinani opiskeluaikana ollut kesän siivoamassa, ja se oli ihan ok. Mutta nyt kun on opiskelut opiskeltu ja toimittu jo alan töissä, niin siitä siirtyminen jotain lattioita luuttuamaan on kuule huomattavasti jo korkeampi. Ja ihan turha selitellä mitään, että "mitä väliä, mitä muut ajattelevat". Ei kukaan pysty elämään elämäänsä niin, etteikö muiden ihmisten mielipiteillä olisi mitään vaikutusta itseen.

Ymmärrän, mitä ajat takaa Mutta huomaatko, että kun kirjoitat "jotain lattioita luutuamaan", ilmaisusi paljastaa sen, että et loppujen lopuksi myöskään itse erityisemmin arvosta siivoojan työtä. Eli koska sinun mielestäsi muutkaan eivät arvosta, se ajattelutapa tarttuu sinuun, mikä on ymmärrettävää, ja siksi kynnys siivoojan työhön on korkea. Mutta muistutan, että tässäkin ketjussa suurin osa sanoo, että nimenomaan arvostaa siivoojan työtä. Monet ihmiset, itseni mukaan lukien, arvostavat työtä itsessään, eikä se varsinaisesti ole sidoksissa ammattiin. Toisekseen, on ihan oikeasti sellaisia ihmisiä, siivoojiakin, jotka eivät välitä - tässä ammattikysymyksessäkään - siitä, mitä toiset ajattelevat. Toki muiden mielipiteillä on aina vaikutusta, mutta sen vaikutuksen määrän jokainen kykenee itse päättämään. Eli jos Sinä päätyisit jossain elämäsi vaiheessa siivoojaksi huolimatta koulutuksestasi ja siitä, että olisit välillä tehnyt oman alasi töitä, minä en pitäisi sinua siltikään säälittävänä, vaikka itse ehkä niin tekisit.

 

Minä olen vielä nolompi: tiedän että en pärjäisi siivoojan työssä. No onneksi olen kassalla.

 

Täytyy myöntää, että olisi vähän noloa olla nyt siwan kassalla tai siivota, kun olen kuitenkin suorittanut korkeakoulututkinnon. Noi on ihan hyviä duuneja tehtäväksi opintojen ohella, eikä siinä mitään. Tai jos se on oikeasti se leipätyö eikä ole muuta koulutusta. Maisterille aika noloa, ikävä kyllä.

Itse siivosin ja olin kaupan kassalla muutaman kesän ja hommat tulivat tutuksi, ei ole pätkääkään ikävä niihin hommiin. Raskasta, likaista, pieni palkka. Ihmettelen, miten niin moni jaksaa vuodesta toiseen.

Mulle kehittyi noista siivouskesistä aikamoinen taistelutahto päästä johonkin parempaan, hirvitti ajatus, että tekisin sitä loppuelämäni. Sain motivaatiota lukea pääsykokeisiin ja pääsinkin opiskelemaan.

Nykyään olisi todella kova kynnys tarttua moppiin tai kontata pesemässä lauteenalusia. Arvostan työtä, mutta itse en haluaisi tehdä sitä enää.

Asiakaspalvelu taas ei ole mun juttu, ainakaan myyjän ominaisuudessa. Ihmiset pitävät myyjiä yleisinä sylkykuppeina, vajaina ja kieroilevina hupakkoina, joiden elämän päämäärä on ottaa kahvipaketista ylihintaa ja epäilemättä vielä pistää se ylimääräinen 20 senttiä omaan taskuun. Varsinkin keski-ikäisiltä henkilöiltä tuntuu usein puuttuvan kommunikointi-ja käytöstavat.

 

Ei ole noloa kumpikaan. Siivonnut olen itse opiskeluaikana, Siwan kassana toimiminen jäänyt kokematta, mutta asiakkaana todennut, että heitä todella tarvitaan. Sosiaalipummina lusmuilu on noloa, jos siihen ei liity mitään mt-ongelmia tai muuta vastaavaa eli siis jos vaan laiskuuttaan lusmuilee. Ennemmin vaikka matalapalkkatyöhön, sitä arvostan. Siitähän sitten voi edetä ja kouluttautua, jos halua on. Mutta tosi on, että toivottavasti on niitä ihmisiä jatkossakin, jotka viihtyy kassahenkilönä että siivoojana.

 

[QUOTE="juups";22672730]Ei ole noloa kumpikaan. Siivonnut olen itse opiskeluaikana, Siwan kassana toimiminen jäänyt kokematta, mutta asiakkaana todennut, että heitä todella tarvitaan. Sosiaalipummina lusmuilu on noloa, jos siihen ei liity mitään mt-ongelmia tai muuta vastaavaa eli siis jos vaan laiskuuttaan lusmuilee. Ennemmin vaikka matalapalkkatyöhön, sitä arvostan. Siitähän sitten voi edetä ja kouluttautua, jos halua on. Mutta tosi on, että toivottavasti on niitä ihmisiä jatkossakin, jotka viihtyy kassahenkilönä että siivoojana.[/QUOTE]

Entäs jos on työtön korkeasti koulutettu henkilö ja vaihtoehtoina matalapalkkatyö ja sosiaalituet, jotka ovat kuussa suurinpiirtein saman verran kuin se vaihtoehtona olevan matalapalkkatyö?

Itselläni oli tämä tilanne noin vuosi sitten. Valmistuin eikä töitä tahtonut irrota, opiskeluaikaisten duunien ansiosta olisin saanut kyllä heti töitä siivoojana tai myyjänä. En lähtenyt niihin hommiin, koska kaikki mahdolliset korvaukset ja tuet yhteensä olivat miltei saman verran kuin kuukauden palkka siivoojana. Että näin.

Onneksi nyt olen koulutustani vastaavassa työssä.

Olen kyllä samaa mieltä siinä, että jos ei ole mitään koulutusta, silloin pitöö tehdä sitä mihin huolitaan. Jos on kuitenkin yrittänyt ja opiskellut, niin ei silloin ole kenenkään kannalta viisasta tehdä hanttihommia.

 

Siivous. Ja tämä koskee vain ja ainoastaan itseäni.

 

Ja kyllähän ap:kin nauttii puhtaista tiloista yleisillä paikoilla esimerkiksi?
Samoin kaupungilla on kiva kuljeksia siistissä ympäristössä?

Jos kaikki jouluttautuisivat korkeasti niin silloinhan nämä siivoustyöt lankeaisivat myös näille korkeasti koulutetuille osaksi työnkuvaa omilla työpaikoilla...

Ja jonkunhan pitää huolehtia siitä, että sinut rahastetaan ulos sieltä kaupasta. Mitä noloa siinä on, että käsittelee toisten palkkarahoja ja pitää rahankiertoa käynnissä?

Kumpaakin ammattikuntaa tarvitaan niinkauan kunnes ihminen tulee toimeen ilman kauppaa ja osaa olla likaamatta ympäristöään tahi edes viitsisi siivota omat jälkensä...

 

Itse olen neljännen vuoden opiskelija, enkä pidä nolona sitä että olen ollut nyt yli kaksi vuotta siwan kassalla töissä. Jollakin tapaahan se on elämä maksettava, kun opiskelee, JOS EI OLE SYNTYNYT KULTALUSIKKA SUUSSA.

 

Minä en viitsi tähän edes luetella, mitä "paskahommia" on elämässä tullut tehtyä, mutta nuo siivous tai Siwan kassa eivät taida olla kärkipäässä siinä listassa

Mulla on nykyään korkeakoulututkinto, mutta itsestäänselvyys mulle oli, että josko en oman alan töitä löydä, menen sitten tekemään jotain, ihan mitä vaan. Olen aina saanut kehuja "näyttävästä" cv:stäni. Siitä kuulemma heti näkyy, että olen työtäpelkäämätön Monet töistä kun oikeasti ovat sellaisia, että niitä ei kuka vaan tekisi...

Ja äärestäin idioottimaista kommentoida, kun kotona ollessa saa saman rahan kuin töissä ollessa. Sillähän ei ole merkitystä, että toinen raha on itseansaittua ja toinen muiden kustantamaa...

 

Nolottaa sun puolesta tää aloitus.

Olen opiskeluaikana tehnyt molempia töitä, ja ei nolottanut kumpikaan. Siivouksesta pidin enemmän. Eikä nolottaisi edelleenkään. Itse asiassa joskus leikittelen ajatuksella, että vaihdan johtajan työni siivoukseen; näkisi työnsä jäljen heti, ei urputusta, saa haaveilla töitä tehdessään ja miettiä kaikkia kivoja ajatuksia. Sosiaalialalla kun vielä olen, niin palkassakaan ei tulisi niin paljon takkiin kuin jonkun muun alan johtajan työstä vaihtaessa. No, en mä nyt varmaan vaihda ja todennäköisesti pian alkaisin kaivata lisää haasteitakin, mutta siivous oli mun mielestä kivaa!

 

on kyllä se että onhan se nyt aika noloa ettei elämässä muuhun pysty kuin orjana siivoamaan toisten paskoja!

 

Tosiaan, miksi olisi noloa? Olen tehnyt sekä kassan hommia että siivoojan opiskeluaikoinani. Siivoojana sain vielä tosi hyvää palkkaa. Kassanhommista ylenin vastaavaksi ja siinäkin palkka lopulta hyvä. Joten enpä näe noloutta. Ja kummassakin voi tienata, kun tekee työnsä hyvin.

Ja tosiaan kumpaakin todellakin tarvitaan!!! Vaikka siivooja huomataan yleensä vasta kun jää siivoamatta

 

Mikään työ ei ole noloa! Se on nolo jos moista aattelee. Olkoot akateemisesti koulutettu tai ihan tavis,joka näin aattelee. Luulis että akateemisesen koulutuksen omaava ihminen ei ois niin typerä että pitää jotain kaupan kassaa nolona. Ai juma,kyllä osaa olla ikäviä ihmisiä. Jos ei ois kassoja tai siivoojia niin mihin ihmiset joutus? Hukkus paskaan akateemisilla työpaikoillaan ja jäisivät polot ilman ruokaa kun kaupat on kiinni kun ei ole kassoille töihin tulijoita kun on niin nolo työ,prkl!!! :headwall: Ja miksi siwan kassa on huonompi paikka kuin esim. farmaseutti,asiakaspalvelua ja kassalla ollaan,hieman vaan erituotteita ja työympäristö. Tai vaikka joku dolce&gabbanan myyjä? En tajua ihmisiä,"Kumpi nolompaa"..huhhuh! Pitäs olla em. töistäkin onnellinen nykypäivänä kun töitä ei ole tarjolla,potkuja sen sijaan jaellaan. Menkää itteenne.

 

Jos nuo olisivat vaihtoehdot, olisin mieluiten siivooja teollisuudessa tai rakennuksilla. En ole kauhean asiakaspalveluhenkinen, mutta fyysistä jaksamista mulla on mielestäni ihan kelvollisesti. Toimistotaloja en kovin mieluusti siivoaisi, koska siellä olisi kuitenkin liikaa 21 vee kermapersemiehiä kovat kaulassa katsomassa kuin vierasta sikaa..

 

Vitun typerä kysymys, kertoo aloittajasta hyyyvin paljon. Itse ainakin arvostan kaikkea työtä ja kaikkia työntekijöitä JOS tekevät työnsä hyvin.

 

Kumpaa työtä olisi mielestäsi nolompaa tehdä ja paljastaa vieraille tekevänsä, siivousta vai Siwan kassaa? Oon tehnyt molempia opiskeluaikoina ja voi huh, onneksi ne päivät on takana.

Ei kumpaakaan, jos siivoojiakaan ei olisi niin johtajatkin hukkuisi paskaan

 

Nolompaa ois jäädä kotiin tukien varassa elämään.