Kummissaan sukulaisen käytöksestä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pyörällä päästään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Pyörällä päästään

Vieras
Olen kummissani sukulaisen käytöksestä ja ajattelin kysyä teiltä, kuulostaako tämä muista ihan normaalilta? Mietin olenko itse sekoamassa.

Olemme paljon tekemisissä veljeni perheen kanssa, olen tuntenut hänen vaimonsa jo ennen veljeäni työkuvioiden kautta.

Heillä on kaksi lasta, meillä kolme. Omat kaksi ovat syntyneet vuosi ennen kuin veljen ja vaimon esikoinen.

Käytiin eilen taas kylässä heidän luonaan kun lähellä asuvat, ja mulla on edelleen outo fiilis siitä vierailusta.

Mulla on ollut hyvin kauan sellainen olo ettei veljen vaimo jostain syystä pidä meidän kaksostytöistä mikä on mulle ihan ok, eihän kaikkien ihmisten kemiat toimi ja voihan olla niinkin että veljen vaimo on vähän mustasukkainen siitä huomiosta, minkä meidän tytöt isovanhemmiltaan ovat saaneet.

Koko kyläilyn ajan mulla oli sellainen olo että serkkujen äiti naljailee jatkuvasti meidän tytöille jostain, katselee heitä vähän vinosti ja puuttuu jatkuvasti kaikkeen mitä tytöt leikeissään heidän lapselle sanovat. Tuli fiilis että hakee riitaa sieltä missä sitä ei ole, yrittää etsiä piilomerkityksiä tyttöjen sanoista. Mun mielestä lapset leikkivät ihan tavallisia 6-7vuotiaiden leikkejä eikä niissä ollut minkäänlaista riitaa missään vaiheessa.

Nainen vaikutti koko ajan hyvin kireältä ja alkoi yhtäkkiä puhumaan miten häntä "vituttaa" ihmiset jotka hankkivat kaksosten jälkeen yhden lapsen lisää niin että lapsiluku on pariton. Hän mm. kertoi ettei koskaan voisi elää niin, että lapsia olisi pariton määrä. Myöntelin vaan, en oikein ymmärtänyt asian pointtia ja luulin aluksi tilannetta vitsiksi, tuntui niin utopistiselta.

Sen jälkeen hän alkoi kovin sanoin haukkumaan jotain ystäväänsä jonka lapsille ostetaan jatkuvasti tavallisen Lassien yms vettä pitämättömän merkin ulkoiluvaatteita ja -jalkineita vaikka vanhempien tulot riittäisivät parempiinkin, hänen mielestään on outoa ettei lapsista "välitetä" niin paljon että heille haluttaisiin vaan parasta mitä on tarjolla.
Tätä luulin viimeistään vitsiksi, kuulostaa joltain palsta"legendalta" missä ihmiset luokitellaan vaatteiden vesipilarin perusteella.

Tämän jälkeen nainen kertoi toivovansa tälle ystävälle lapsineen pelkkää pahaa, johtuen ystävän ylpeydestä omia lapsiaan kohtaan jota hän tuo julki jossain perhekerhossa.

Nainen suhtautui aivan mielettömän suurella tunteilla edellämainittuihin asioihin, oikein kiihtyi niistä puhuessaan. Tuo pahan toivominen nosti mulla karvat pystyyn, emme kuitenkaan ole niin hyviä ystäviä hänen kanssaan että jakaisimme kaikki salaisimmat ajatuksemme saati että ihminen oikeasti toivoo toiselle pahaa! :o


Sitten hän jossain vaiheessa taas pääsi lempiaiheeseensa eli lastemme syntymävuosiin, hän ei kuulemma olisi ikinä hankkinut lasta joka olisi syntynyt samana vuonna kuin meidän tytöt, kuulemma siitä syystä vuosi 2005 oli jonkun tietys kiinalaisen horoskooppimerkin vuosi eikä kukaan lapsi kuulemma halua olla horoskoopiltaan se, sillä se vaikuttaa niin paljon lapsen luonteeseen. "Eihän se mulle kuuluu minkälaisia lapsia te haluatte, mutta itse olisin miettinyt vähän tarkemmin ennenkuin jättäisin ehkäisyn pois".

Outoa minusta, tosi outoa. On hän ennenkin ollut mielestäni ajatuksineen persoonallinen, mutta mulle tuli tosta tosi outo fiilis.
Minulle tuli väkisinkin sellainen fiilis, että tämä nainen on joko lapsellinen tai muuten tosi outo.
En voi ymmärtää hänen ajatuksiaan enkä sitä kiihkoa, mitä niihin liittyy. Nämä ovat vain pieniä palasia niistä ajatuksista mitä kummastelen, ja mietinkin että olenko mä nyt tässä se joka on sekaisin.

Nainen vitsailee veljeni kustannuksella minulle jatkuvasti, ja on kertonut miten hän mm. vedättää tätä monissa asioissa. Tekisi mieli kertoa veljelle mutta kuten hänen vaimonsa sanoo, hän on niin hyväuskoinen että tuskin uskoo vaimostaan mitään pahaa.

Väkisinkin tulee mieleen että miten paljon hän minua vedättää.

En aio antaa hänelle kaksosia hoitoon vaikka niitä jatkuvasti pyytää, en tajua sitäkään miksi väen vängällä haluaisi heidät yökylään vaikka selvästi inhoaa heitä.


Kiitos kun luit, oli pakko purkautua! Vastatkaa rehellisesti, mitä mieltä te olette tästä?
 
Siis joo ei taida olla kaikki muumit laaksossa. Siis mäkin inhoan mun miehen veljen vaimoa mutta silti käyttäydyn ihan normaalisti. Enkä ikinä lapsia käyttäisi "välikappaleina".
 
Varmaan jotain mielenterveyshäiriötä taustalla. Meillä on myös eräs tuttavapariskunta, joka pällisin puolin on ihan normaali. Sitten kun vähän aikaa keskustellaan syvällisemmin, niin sieltä alkaa tulla vaikka mitä salaliittoteorioita, joihin ainakin perheen mies uskoo ihan täysillä. Vaimo ei ainakaan yhtään toppuuttele, että tiedä sitten uskooko hänkin niihin. Muutenkin heillä on melkolailla kärkevät mielipiteet tietyissä asioissa. Sen tiedän, että molemmilla on ainakin lievää masennusta ja muuta mielenterveysongelmaa, että sieltä se kaikki kumpuaa. Emme tapaa kovin usein. En jaksa heitä tavata kuin ehkä kerran pari vuodessa, johtuen juuri noista heidän jutuistaan.
 
Jos kyseessä olis mun veljeni, ottaisin vaan noi omituisuudet puheeksi. Sanoisin van suoraan, että hei toi sun vaimos on aika kummallinen. Ja etenkin kertoisin, jos veljen vaimo sanoisi huijaavansa veljeä jotenkin. Sinun kuuluu olla veljellesi lojaali, silloinkin, kun pelkäät sen suuttuvan. Oikea ystävä on sellainen, joka puhuu suoraan, silloinkin, jos sanottavana on jotain ikävää.
 
Tuossa viestissä oli jotain tuttua, vaikka nuo yksityiskohdat eivät täsmääkään omaan tilanteeseen. Minunkin veljen vaimo suhtautuu minun lapseen hieman oudosti tai negatiivisesti, enkä minäkään ole koskaan tullut jättäneeksi hänelle hoitoon lastani. Oma lapseni on muutaman vuoden vanhempi veljeni ja hänen vaimonsa esikoista (heillä nyt kaksi lasta ja kolmas tulossa). Luulen myös, että veljeni vaimo on jotenkin mustasukkainen esim. isovanhempien huomiosta, lapseni on tietyllä tapaa erilainen kuin veljeni lapset, mutta ei hän minusta huomiota saa isovanhemmilta silti enempää kuin muutkaan. Perheidemme tilanteet ovat erilaiset, joten sen vuoksi ehkä meille isovanhemmat enemmän tiettyjä tukia antavat, mutta ei nyt mitenkään kovin paljon kuitenkaan.
 
Kuulostaa, että hänellä on ihan oikeita mielenterveysongelmia. Älä anna lapsia hänelle hoitoon.
Kannattaa vähän tarkkailla tilannetta, voi olla että jutut muuttuvat jossain vaiheessa vielä hullummiksi.
 
Kiitos viesteistänne! En tiedä onko vaimon suvussa mielenterveysongelmia mutta jonkunlaista masennusta epäili miehenikin. Mies ajatteli että kenties veljen vaimolla on vähän pienet ympyrät kotona ja tarvitsisi ehkä vähän muutakin ajateltavaa.

Veli vaan käy sääliksi, meitin minkälaista heidän kotiarkensa mahtaa olla. Menivät aika pian tapaamisestaan yhteen ja esikoinen sai alkunsa lyhyen tuntemisen jälkeen.

Haluaisin nähdä veljeäni ja hänen lapsiaan enemmän, mutta tuo vaimo saa minut pysymään poissa. Toki tapaamme suht usein, mutta emme niin usein kuin olisi mahdollista.
 
Kuulostaa tosiaan erikoiselta tapaukselta.. monet kummalliseltakin kuulostavat jutut jättäisin varmaan omaan arvoonsa, mutta pitäisin kyllä veljeni puolia jos tietäisin, että vaimo puuhailee jotain hänen selkänsä takana. Tietysti haasteellista jos välit veljen kanssa ei ole erityisen läheiset.
 
Onnistuisiko pelkästään veljen tapaaminen silloin tällöin esim. jonkun harrastuksen tms. varjolla tai jos työpaikat lähekkäin niin vaikka satunnaisesti yhdessä lounastaen? Ainakin olisi sitten veljelläsi mahdollisuus jutella halutessaan jos asia jotenkin painaa.
 
Masennus. Ja velejn kanssa tosiaan tekisin treffejä ihan kaksin ja ennen kaikkea puhuisin omista fiiliksistä. Pitäisin veljen puolta.
Asiasta kymmenenteen; kirjoitat tosi sujuvasti ja helppolukuisesti.
 
Mikset sä puhu sille suoraan jos se kerran on sun veljes vaimo? Mun olis kertakaikkiaan kamala jakaa aikaa ihmisen kanssa jota en lainkaan ymmärrä joten mahdollisesti kyllä kysyisin, mmitä ihmettä hän kaikella sillä diipadaapallaan tarkoittaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
Ei kuulosta todelliselta. Jos tuo on totta, niin selkeästi vaimo on avun tarpeessa. Sinällään sairaus on sairaus, joten sen vuoksi ihmistä itseään ei pidä tuomita. Veli tarvitsee tukea, jotta hän jaksaa olla vaimonsa tukena.
 
Periaatteessa tuo veljen tapaaminen kahdestaan onnistuisi ihan hyvinkin, käymme samalla salilla mihin voisi hyvin sopia tapaamisen jotta ehdittäisiin juttelemaan.
Mies on tällä hetkellä riidoissa vanhempiemme kanssa koska hänen vaimostaan tuntuu etteivät he pidä hänestä, joten siksi arkailen asian ottamista puheeksi hänen kanssaan. Pelkään että suuttuu mullekin mutta kyllä se riski varmaan olisi otettava, en itsekään halua elää tälla tavalla että tiedän hänen vaimostaan jotain mitä hän ei.

Yleisesti ottaen tämä nainen on ihan mukava, hänellä on hyvä huumorintaju ja vaikkemme ystäviä olekaan, olemme tulleet toimeen. Välillä hän vaan muuttuu kuin salamaniskusta tuollaiseksi hermostuneeksi ja kiihtyneeksi, alkaa puhumaan outoja.

En ole tosiaan suoraan kysynyt häneltä miksi puhuu/ajattelee tuollaisia, huomaan hänestä että jos olen jotain hänen sanomastaan eri mieltä, hän menee vähän "tolaltaan". Pelkään ehkä vähän hänen reaktiotaan jos kysyisin suoraan.
 
Hyi, kuulostaa pelottavalta tapaukselta. Eikä kyllä menis munkaan lapset tuollaiselle tyypille.
Ja jos yhtään oot veljesi kanssa läheisissä väleissä niin kyllä mä ottaisin asian puheeksi.
 
Tulin tänne vielä päivittämään tilanteen jatkoa..

Eli tapasin veljen tänään aamulla salilla josta menimme kahville, minä nostin kissan siis pöydälle.

Kerroin hienotunteisesti mitä olen hänen vaimoltaan kuullut, ja kerroin myös kummastelevani hänen juttujaan.
Veli myönsi arvanneensa vaimonsa huijaavan häntä monissa asioissa ja kertoi että ovat usein puhuneet erosta, päättäen silti jatkaa yhteistä taivalta.

Veli kertoi myös vaimon puhuneen meistä ja kummastelleen meidän perhettämme, mm. vihjailleen meidän pahoinpidelleen nuorinta lasta. Hän on kuulemma usein kummastellut 3-vuotiaan mustelmia polvissa, joita on hänen mielestään normaalia enemmän.
Hän oli kuitenkin tullut siihen tulokseen, että vaimo kaipaa jotain omaa harrastusta kuvitellessaan kummia mutta hän ei usko että tällä olisi jotain mielenterveyden häiriöitä. Itse olen alkanut epäillä, suoraan sanottuna.

En toisaalta yllättynyt vaimon jutuista, mutta myönnän että loukkaannuin. Emme todellakaan ole koskaan pahoinpidelleet lapsiamme, emmekä ole väkivaltaisia ihmisiä muutenkaan.

Noh, jätän omaa arvoonsa. Kyllä tässä on niin paljon kummallisuuksia hänen suustaan kuultu, että ihmettelen etteivät jutut olleet sen pahempia. Toivon vaan ettei ole veljeni lisäksi muille kertonut lennokkaita teorioitaan.
 
Hieno kuulla että välit teillä sisaruksilla säilyi ja pystyitte puhumaan asioista kunnolla. Ja jos jotain tulee niin ilman muuta juttele siitä veljesi kanssa, varsinkin jos hänellä on välit huonosti vanhempiinne.Varmasti helpotti omaa oloa kun sait sanottua ja myös että hän on huomannut myös outoja juttuja vaimostaan.
 

Similar threads

T
Viestiä
4
Luettu
382
Ä
O
Viestiä
1
Luettu
320
T
N
Viestiä
2
Luettu
237
Aihe vapaa
Normaali Isosisko
N

Yhteistyössä