Kumman valitisisit tässä tilanteessa?

[Höh]

Vaihtoehtoina olisi siis jatkaa elämää niinkuin tähän asti: parisuhteessa jossa ei ole enää onnellinen. Yhteiselo sujuu ihan ok joitakin riitoja lukuunottamatta, mutta tunteet puuttuvat, todennäköisesti molemmilta. Yksi pieni lapsi on.

Toinen vaihtoehto olisi erota ja katsoa mitä tapahtuu, sillä olen järjettömän ihastunut toiseen mieheen (tunteet ovat molemminpuoleiset mutta mitään ei ole vielä tapahtunut).

Ja ennenkun joku kivittää, niin sanottakoot että en olisi ikipäivänä uskonut että minulle käy näin, enkä edes halunnut...

 

[...]

Jospa sinulle ja puolisollesi vielä löytyisi jotain, mikä saisi teidät rakastumaan toisiinsa uudelleen. Ajattele lastanne! Ja vaihtamalla tuskin paranee....

 

[Mies]

EROA

 

[Myy-80]

Voisko sitä nykystä suhdetta vielä lämmitellä? Jos perusarki kuiten toimii, niin ehkä sitä kipinääkin sais pienellä vaivalla houkuteltua. Kun perheessä on pieni lapsi, niin kyllä mä ite koittasin ensin pelastaa nykysen suhteen ja unohtaa uuden ihastuksen. Sellasessa tilanteessa ihastuukin herkästi, kun tunteet omaa kumppania kohtaan on päässy laimenemaan arjen keskellä.

Joskus rakastaminen onkin sellasta tasasta välittämistä, mut kasvaa takasin roihuks suhteeseen panostettaessa... Se saattaa tuntua siltä, että tunteet on hiipunu pois eikä toinen tee enää onnelliseks. Onko teillä ollu kahdenkeskistä aikaa, tilaisuuksia hoitaa parisuhdetta?

Ei tuossa sun tilanteessa mun mielestä mitään tuomittavaa ole... Tunteitaan kun ei täysin voi ohjailla etkä o vielä mitään päästäny tapahtumaan sen ihastuksen kanssa. Ihastuksia tulee ja menee... Kannattaa siis tarkkaan harkita onko perheen särkeminen kaiken sen arvosta, kantaako uus suhde nykystä paremmin.

 

[kokemusta on!]

pidä perhe ja jäitä hattuun!! se on se kuuluisa ruoho vihreämpää juttu... kellään ketä minä tiedän ei ole parempaan mennyt loppupeleissä.. kivaa voi olla vähän aikaa mut hauskuuden ja kurjuuden määrä on vakio.

 

[mama x 2]

Min äolen kanssa sitä mieltä,että yritä lämmitellä sitä nykyistä suhdetta. Arki painaa päälle ja tuntuu,ettei enää rakasta. Usein ne tunteet sielä kuitenkin vielä on.

 

[ihme]

Kolmas vaihtoehto: Jatkaa lapsen isän kanssa ja panostaa parisuhteeseen. Kyllä ne tunteet katoavat, jos parisuhteen eteen ei mitään tee. Keskustelkaa! (Ei siis jatkaa elämää kuten tähän asti, vaan parantaa ja panostaa asiaan.) Ne tunteetkin on tahdon asioita...

Eroa ei tulisi ottaa noin kevyesti. Hypätä pois pitkäaikaisesta suhteesta ja katsella vain mitä tapahtuu. Eihän se ole reilua toistakaan kohtaan.

 

[ap]

Sitä minäkin, että en haluaisi erota ihan jo lapsenkin vuoksi... pelkään vaan että katkeroidun jos jään ja tilanne jatkuu samanlaisena...

 

[Cassyput]

Ammattiapua nykyiseen suhteeseen. Yrittäkään viimeiseen asti.

 

[mie]

Kolmatta vaihtoehtoa minäkin ehdotan. Lapsi tuo niin paljon muutoksia elämään, että kannattaisi katsoa vielä ainakin jonkun aikaa ja miettiä miten parantaa teidän suhdetta. Mutta missään tapauksessa ei kannata vain antaa olla nykyisellään, vaan nimenomaan aktiivisesti yrittää etsiä sitä uutta kipinää - edes pienen pientä - josta sitten suhde vois alkaa uudelleen parantua.

 

[mama x 2]

älkää antako jatkua samanlaisena... Me asuimme jo erossa. Tosin vain reilun kuukauden,kunnes tajusimme ettei se rakkaus mihinkään hävinnyt. Tosin meillä oli muitakin ongelmia

 

[mie]

Ammattiapua nykyiseen suhteeseen. Yrittäkään viimeiseen asti.

Jos tilanne ei ole mitenkään paha, niin ei välttämättä ammattiapuakaan tarvitse. Yhteinen KAHDENKESKINEN aika miehen kanssa voi jo olla se avainsana.

 

[Cassyput]

Ammattiapua nykyiseen suhteeseen. Yrittäkään viimeiseen asti.

Jos tilanne ei ole mitenkään paha, niin ei välttämättä ammattiapuakaan tarvitse. Yhteinen KAHDENKESKINEN aika miehen kanssa voi jo olla se avainsana.

Siinä vaiheessa kun eroa jo pohditaan, olis musta hyvä käydä pari kertaa juttelemassa jossain. Siitä sais hyviä työkaluja sitten keskenään työstää sitä suhdetta.

Mua niin surettaa pikkulasten vanhempien "turhat" erot.

 

[Sanna80]

Ammattiapua nykyiseen suhteeseen. Yrittäkään viimeiseen asti.

Jos tilanne ei ole mitenkään paha, niin ei välttämättä ammattiapuakaan tarvitse. Yhteinen KAHDENKESKINEN aika miehen kanssa voi jo olla se avainsana.

Siinä vaiheessa kun eroa jo pohditaan, olis musta hyvä käydä pari kertaa juttelemassa jossain. Siitä sais hyviä työkaluja sitten keskenään työstää sitä suhdetta.

Mua niin surettaa pikkulasten vanhempien "turhat" erot.

Näihin peesiin. Kyllä se arki ennenkaikkea koittaa sen uudenkin ihastuksen kanssa ja jos nykyisessä suhteessa kaikki perusasiat on hyvin, niin ensin yrittäisin saada sen kipinän syttymään uudelleen. Jos ei syty, niin sitten ei. Ainakin tietää tehneensä kaikkensa ja lapsikin jo vähän isompi eron hetkellä.