Kiitos teille kaikille. Te ootte ihania!!! Kyllä teijän sympatiat lämmitti sydäntä kovasti.
Kiitos :hug: vaihteeksi teille päin!
Tapaturma-asemalla kävin tänään siis näytillä, en päässy magneettikuvaan vaan odotan, että saisin kutsun sinne nyt viikon sisällä. Sitä siis odotan nyt kovasti. Ei osannu sielläkään lekuri sanoa vielä mitään valaisevaa, tosi vahvat särkylääkkeet (Tramal, jos joku siitä jotain tietää tai kys. lääkkeestä jotain kokemusta on) sain. En saa nostella enkä kantaa mitään, enkä kyllä pystyiskään. Noi lääkkeet vie kyllä kivun ihan kiitettävästi pois, mutta nuppi on ihan sekasin niin kuin myös vatsa. En haluais noita lääkkeitä kyl ottaa, mut mikään muu lääke ei oo vaikuttanu niin hyvin kuin se.
Meillä mies ei tosiaan pysty jäämään kotiin vaikka sairaslomaa sainkin. Miehellä oma firma (kiinteistöhuoltoa) ja ei taida asiakkailta löytyä ymmärrystä vaimon selän suuntaan et jos se kotiin jäis poikaa hoitamaan ja jättäis talot, pihat ja viemärit ym hoitamatta. No onneks Rasmuksen toinen kummi pääsee meille huomisaamuksi ja aamupäiväksi, niin voin yrittää saada sosiaalitoimesta tai sit MLL:ltä jotain apua (kiitos, että olitte jaksanu etsiä sen numeronki mulle valmiiksi =) ). Mä todellakin toivon, että jotain apua jommalta kummalta taholta saan. Kun en kykenis noiden lääkkeidenkään puolesta hoitamaan Rasmusta, sen verran sekasin siitä meen. Ja pääsin sieltä sairaalasta ainoastaan sillä ehdolla kotiin, että syön kanssa kunnolla noita lääkkeitä ja et tuun heti ambulanssilla sinne takasin, jos vointi huononee. Ei oo tää elämä kauheen herkkua tällä hetkellä. :|
Puklailusta ootte jutellu. Meillä puklit on kovasti vähentynyt kiinteiden aloituksen jälkeen. Kyllähän niitä aina sillon tällöin tulee, silloin kun bulimikko-vauva intoutuu syömään liikaa.
Mulla olis aikomus jäädä
hoitovapaalle maaliskuussa ja olla nyt ainakin koko ensi vuosi kotona hoitamassa poikaa. Toivon, että voisin hoitaa Rasmusta kotona sinne 3-vuotiaaksi asti. Kaikki on nyt sit pitkälti kiinni noista miehen töistä ja tuloista. Mut ennen yhtä vuotta en Rasmusta hoitoon laita. Mielummin syödään miehen kanssa sit vaikka kaurapuuroa, ettei niin pientä tarttis hoitoon viedä. Mutta ymmärrän kyllä, että toisilla se taloudellinen tilanne pakottaa laittamaan pienen hoitoon jo aikaisemmin. En siis todellakaan halua ketään arvostella tästä töihin paluusta. Jokaisellahan meillä on erilainen tilanne.
Se on vissiin meijän äitien etuoikeus vetää noita
keksipaketteja ihan urakalla napaan. Mullakin menee varmaan ainakin kolme pakettia erilaisia keksejä viikossa. No nythän mulla on kipeyteni vuoksi hyvä suu vetää lisää kaikkea lohturuokaa kiduksiini! Kaapissa olis nytkin pari pakettia keksejä ja 2 1/2 pss:a sipsejä. Jos mä haen lääketokkuraa vetämällä lääkkettä ja sipsejä tänään iltapalaksi!
Rebel
