KUKA SAANUT LAPSENSA 18-21-VUOTIAANA?!

Kertokaa kokemuksia, niitä hyviä ja myös huonoja.
Tunsitteko itsenne liian nuoreksi silloin, entä näin jälkeenpäin ajateltuna?

 

Mä sain esikoisen 19 vuotiaana. Olin kyllä aika pentu,kun nyt miettii :ashamed: Nyt oon 23v ja toinen tulossa ja ihan erilaista tää raskaus ja sen vauvan odottaminen. :heart:
Mies oli 20v kun esikko synty ja tosi kova menemään,olin aika paljon kaksin vauvan kanssa. Nyt onneks ei oo enää sellanen menijä.

Niin ja piti vielä sanoa,et aika hyvin sit kuitenkin meni. ja nyt meil on aivan yli ihana 3v5kk tyttö :heart:

 

Mie sain 20-vuotiaana, vähän aikaa sitten täytin 21-vuotta, ja poitsu on nyt 3.5kk. Vielä en varmaan osaa sanoa "jälkeenpäin", että olenko nyt liian nuori

 

:wave: En ole koskaan tuntenut itseäni liian nuoreksi.

 

mä olin 21v. kun esikoinen syntyi, en pitänyt missään vaiheessa itteeni liian nuorena ja hyvin meni vauva arki ja muukin, nautin vauvasta :heart:

 

Minä sain ensimmäiset lapset kun olin 18v ja 20v, en pitänyt itseäni mitenkään erityisen nuorena, näin jälkikäteen ajateltuna olisihan sitä vielä muutaman vuoden voinut odottaakin.
Siinä tapauksessa meillä ei kuitenkaan olisi perheessä sekä teinejä että vauvaa (ja paria "uhmista")

 

Ekan oman sain kun olin 19v. En silloin kokenut olevani mitenkään liian nuori tms. Mutta sain kyllä paheksuvia katseita niin neuvolassa kun muuallakin:/

Aika pentumainen olin minäkin silloin, näin jälkikäteen ajatellen, mutta hyvin mulla meni lapsen kanssa. Olin monessa asiassa huomattavasti tarkempi kuin muiden kanssa olen ollut

 

:wave:
19v.
Ihan sopivaan aikaan, eli ei yhtään liian aikaisin tai liian myöhään. Sehän on vain asenne kysymys, onko sitä valmis sen ikäisenä saamaan lapsia... Itse en kyllä joutunut asiaa harkitsemaan, sillä olen aina halunut tehdä lapset nuorena...

 

mä sain esikoisen kun olin 18v ja nyt kolmas tulossa. en tuntenut itseäni liian nuoreksi..enkä näin jälkeenpäinkään ole tuntenut..

 

Esikoinen syntyi kun olin 20v. Ei mulla mitään vaikeuksia ollut. Keskimmäinen syntyi kun olin 22v ja kuopus ollessani 28v. Kaikki raskaudet samankaltaisia, eikä ongelmia ole ollut milenterveydessä, jaksamisessa tai kasvatuksessakaan.

 

Ja lisään, että meillä nyt aikalailla sama tilanne kun Villi Viisikolla. Talossa niin teinejä kun uhmiksiakin, vauvoja ei enää ole (eikä tule )

 

18v :wave: Ja en mielestäni ollut edes liian nuori.

 

esikoinen syntyi kun olin18sta toinen kun olin 25v.nyt kolmas ens kuussa ja tää raskaus on ollut kaikista vaikein..en tuntenut itteeni liian nuoreksi ja hyvin kaikki meni.nuorena sitä jaksaakin paremmin

 

itse kerkesin täyttää juuri edellisenä päivänä 20 kun esikoinen syntyi.
en tuntenut itseäni liian nuoreksi...olihan tämä haluttu lapsi ja oisin ollut valmis ottamaan sen aikaisemminkin... ukko on saman ikäinen ja meni kyllä vielä raskausaikana mutta kun esikoinen syntyi rauhottui hänenkin menonsa.

ja suurin osa miettii sitä " nuoruuden menettämistä" niin sehän on ihan omista tunteista kiinni ja tietenki tarpeista. mä oon sitä mieltä että olin valmis luopumaan niistä baarireissuista...

ja kun poika täyttää 20 on tämä mamma vasta 40 joten sillonhan se elämä vasta alkaa.

Nyt toista odotetaan kesäkuussa syntyväksi ja ikää nyt 23 ja tämän toisenkin oisin ottanut heti kun vaan oisin voinut mutta meille ei suotu aiemmin..

nyt on monelle kaverille tullut jo lapsia ja melkeen kaikki saanu ekan 19-21 vuotiaana...ei minusta paha ikä ollenkaan...

äitini sai ekan 22v ja samoin mummini..

 

esikoinen syntyi kun olin 21v (täytin sinä vuonna 22v) ja tunsin olevani täysin valmis äidiksi =)

 

Taidettiin olla miehen kanssa molemmat 19v kun esikoiselle annettiin lupa tulla. Minä olin 21v ja mies 20v kun tyttö syntyi. Nyt ollaan 24vuotiaita kahden lapsen vanhempia. Hetkeäkään ei olla kaduttu eikä yhtään liian nuoria oltu.

ja kolmas on jo haaveissa.....

 

sain ensimmäiseni 17v ja voin sanoa että jo rakastaminenkin omaa lasta kohtaan oli vaikeaa niin pirusti pelkäsin äitiyttä ja vastuuta,nyt 31v ja neljä lasta, hui on kamalaa ja hauskaakin ajatella sitä aikaa, onneksi opin rakastamaan ja hoidin kunnialla läpi vaikean ajan kun esikko oli pieni.

 

mä olin 21v. kun esikoinen syntyi, en pitänyt missään vaiheessa itteeni liian nuorena ja hyvin meni vauva arki ja muukin, nautin vauvasta :heart:

Näin mullakin. Vaikka nyt jälkeenpäin katsottuna (nyt 26v ) niin kyllähän sitä oli aika sinisilmänen ja luottavainen maailmaan. Ja olihan sitä "lapsi" vielä tuon ikäisenä, mutta eipä tuo ole ollu ongelma.

 

Just ehdin 20 täyttää, kun neiti syntyi

 

Just olin täyttänyt 20 vuotta kun lapsi syntyi. En kokenut itseäni nuoreksi, sillä melkein jokaisella mun kaveripiiristäkin on jo lapsia.

 

Olin 19 kun tyttö syntyi, samana vuonna täytin 20 Todella hienosti meni kaikki, enkä ollut liian nuori äidiksi! Suosittelenkin hankkimaan lapset nuorena Mies tosin minua 7 vuotta vanhempi.

Sanoisin näin, että jos mies on vastuuntuntoinen niin ehdottomasti lapsia vaan hankkimaan, mutta jos on yhtä nuori isäkin, ja vielä menojalka vipattaa niin unohda koko juttu....
Yksin voisi olla rankkaakin...

 

Minun on vielä lisättävä, että missään nimessä en kadu sitä olen kaksi vanhinta lastani saanut nuorena, mistään en ole jäänyt paitsi ja molemmat olivat toivottuja raskauksia.

Kuitenkin, nyt kun olen vanhempi niin pakko sanoa että toivoisin etteivät omat lapseni aloittaisi lasten tekoa ihan niin nuorena, jos malttaisivat odottaa siihen että koulut on käyty (minä valmistuin ennen toisen lapsen syntymää) ja jos mahdollista niin ensiasunto hankittu ja vähän työkokemustakin.

 

Kolme päivää vajaa 20v kun esikko synty. Enkä kokenut olevani liian nuori. Pikkasen vajaa 25 kun toka synty.

 

Esikoisen sain 19 v ja kuopuksen 20 vuotiaana meillä on muksuilla vaan vuosi ja 3 kk ikäeroo, hyvinhän kaikki on mennyt eikä ole kaduttanut yhtään.

 

:wave: Olin 20, kun tuo poitsu syntyi =) (poika 4kk nyt)
Enkä pidä itseäni liian nuorena, enkä vaihtais tuota pikku-miestä ja äitiyttä mihinkään =)