Kuinka usein seksiä parisuhteessa?

Katseletteko toisianne livenä? Ainakin se pornonkatselun voittaisi. Ainakin jos on monipuolista katseltavaa. Voi se olla ujostelevaakin katselemista.

 

Meillä seksiä harrastetaan melkein joka päivä, aina kun keretään näkemään, työt rajoittaa. Meidän seurustelu suhteemme alkoi seksisuhteesta, ja on kestänyt päälle 2v. Minulla on itseäni 10v nuorempi avovaimo, ja tämäkin on auttanut asiaa seksin suhteen. Olemme molemmat erittäin kokeilun haluisia, aina löytyy uusia asioita mistä molemmat tykkää. Kuukatisten aikana ei naiseni tykkää seksistä ja sillon hoidan hommat itsekseni. Olen omasta ja avovaimoni mielestä normaalia halukkaampi kolmevitonen, joka päivä on kiima päällä kun silmät saa auki. Meillä muutenkin suhde toimii hyvin, enempi puhutaan asioista kun tapellaan.

 

Joka päivä muutaman kerran - jos ei miehen kanssa, niin sooloillen. Nyt on siitä mukava tilanne eessä, että kumppanin lisäksi on "lelupoika" mukana tarvittaessa, joka tulee kovan seisokin kera puhelinsoitosta.

 

Mistä Mimosa saa aikaan noin ahkeraan sekstailuun? Työn ja mahd. lasten lisäksi. Saanko kysyä minkä ikäinen olet?

Melkein menee överiksi mutta seksi on jostain syystä erittäin tärkeää sinulle.

Mikähän senkin määrää kuinka seksuaalisia/himokkaita me ihmiset ollaan? Ei pitäis ajatella liikaa )

 

Riippuu miehen mielialasta. Jos se on hyvällä tuulella niin pari-kolme kertaa päivässä, jos sitä nyppii niin ei heru edes halausta moneen päivään.

 

Kahdesti päivässä nykyisin ehtii, kun käy töissä - joskus jää aamuisin väliin, kun väsyttää, mutta pidän erittäin kiihottavana, kun arkiaskareiden keskellä esim. ruuanlaiton, siivoamisen jne. yhteydessä mies vaan tulee ja ottaa pikaisesti - näin usein töiden jälkeen iltapäivällä. Toinen päivän rituaali on iltaisin jollain tavalla saada sopivan eroottinen tunnelma aikaan, ja päättää päivä hikiseen kunnon panoon. Tämäkin voi tietysti jäädä väliin, jos on todella väsynyt tai työmatkalla tai riita päällä.

 

Mä oon seurustellut kumppanini kanssa 1.5 vuotta ja suhde on mennyt ihan hyvin paitsi seksin osalta. Noin puoli vuotta sitten muistan kun mieheni halusi seksiä joka ikininen päivä aina töistä tultuaan ja vielä ennen nukkumaan menoa, mutta nyt , seksiä ei ole ollut sitten ties milloin, olen yrittänyt nyt 2kk vihjailla seksiin littyviin asioihin mut mieheni sanoo aina että ei jaksa, ei kiinnosta ja jos kysyn siin se vastaa aina et nyt en ainakaan koska kysyit.....auttakaa minua!?! ei seksiä enää!!

-EPÄTOIVOINEN-

ps. mieheni saa minut useasti itkemään kyseisestä asiasta!!

 

Mä oon seurustellut kumppanini kanssa 1.5 vuotta ja suhde on mennyt ihan hyvin paitsi seksin osalta. Noin puoli vuotta sitten muistan kun mieheni halusi seksiä joka ikininen päivä aina töistä tultuaan ja vielä ennen nukkumaan menoa, mutta nyt , seksiä ei ole ollut sitten ties milloin, olen yrittänyt nyt 2kk vihjailla seksiin littyviin asioihin mut mieheni sanoo aina että ei jaksa, ei kiinnosta ja jos kysyn siin se vastaa aina et nyt en ainakaan koska kysyit.....auttakaa minua!?! ei seksiä enää!!

-EPÄTOIVOINEN-

ps. mieheni saa minut useasti itkemään kyseisestä asiasta!!

Jos minä olisin suhteessa ja moinen tapahtuis, antaisin sinulle luvan etsiä tyydytyksesi haluamallasi tavalla. Tai sitten yhdessä keksittäis jotain mikä herättää halut takaisin.
Tilanteeseen pitää tarttua rohkeasti ja tuoda se pimeäkin puoli seksualisuudestaan asille, molempien.
Ja kuten mainitsin, voisit itse ehdottaa mitä keinoja voitas käyttää.

 

Me olemme seurustelleet pari vuotta ja harrastamme seksiä 1-2 kertaa viikossa. Ei kerta kaikkiaan riitä minulle, on tosi kurja fiilis, en tiedä voiko asialle mitään, olenko minä tosi outo vai mitä helvettiä. Inhoan alotteiden tekemistä koska pelkään näkeväni kumppanin naamasta että tämä nukkuisi mielummin, vaikka sitten suostuisikin seksiin. Seksinhalu vaihtelee itsellänikin kausittain, mutta kyllä mä joka kolmas päivä ainakin haluaisin. Ja orgasmin myös kiitos, enkä vain nopeaa toimintaa jossa mies saa tyydytyksensä. Hitto olen melkein kiukkuinen. Neuvoja?

 

Muuhun en osaa vastata, mutta tuo pisti silmään että mies yksin sais orkun?
Et kai ole alusta asti tyytynyt siihen? Jos mies ei pidä siitä huolta että sinäkin saat niin onpa merkillinen mies. Mun mielestä kummankin pitää pitää huoli siitä että toinen nauttii.

 

^ En ole. Kyllä mies aina ehkä joka toinen kerta huolehtii minunkin saamisestani, vaan en tosiaan ole tyytyväinen orgasmiin viikossa! Olen aivan täysi niitä teennäisiä anteeksipyytelyjä ja selityksiä, miksi hän taas tuli niin nopeasti, ja ettei ollut tarkoitus. Olen vain ollut "ei se mitään" ja odotellut että se loppuisi itsestään mutta kerran kun oikeasti tympäisi niin sanoin, että joopajoo ihan kuin et itse voisi siihen vaikuttaa että kestääkö se akti 10 min vai puoli tuntia. Hän loukkaantui tai oli loukkaantuvinaan varsin verisesti että enkö ole tyytyväinen seksiin ja haukunko häntä liian nopeaksi ja eikö meidän seksi riitä minulle jne jne niin että lopulta jouduin melkein pyytelemään anteeksi suorapuheisuuttani.
Ennen harrastimme seksiä 3-4 kertaa viikossa ja se riitti minulle, tämä nykyinen on liian vähän. Inhottaa edes ottaa puheeksikin, en haluaisi painostaakaan, haluan miehen joka haluaa minua ja on ihan hulluna minuun prkl, eikä vaan täytä velvollisuuksiaan.! Olen kerran ottanut asian puheeksi ja mies tietää kyllä että se vaivaa minua jatkuvasti, mutta ilman näyttöä "kyllä mä sua haluan ihan yhtä paljon kun ennenkin" vakuuttelut ei ihan riitä! Oho, oonpa mä tosiaan vihainen..
Lisään vielä että ollaan nuoria, eli ei ikäkään paina.

 

^ En ole. Kyllä mies aina ehkä joka toinen kerta huolehtii minunkin saamisestani, vaan en tosiaan ole tyytyväinen orgasmiin viikossa! Olen aivan täysi niitä teennäisiä anteeksipyytelyjä ja selityksiä, miksi hän taas tuli niin nopeasti, ja ettei ollut tarkoitus. Olen vain ollut "ei se mitään" ja odotellut että se loppuisi itsestään mutta kerran kun oikeasti tympäisi niin sanoin, että joopajoo ihan kuin et itse voisi siihen vaikuttaa että kestääkö se akti 10 min vai puoli tuntia. Hän loukkaantui tai oli loukkaantuvinaan varsin verisesti että enkö ole tyytyväinen seksiin ja haukunko häntä liian nopeaksi ja eikö meidän seksi riitä minulle jne jne niin että lopulta jouduin melkein pyytelemään anteeksi suorapuheisuuttani.
Ennen harrastimme seksiä 3-4 kertaa viikossa ja se riitti minulle, tämä nykyinen on liian vähän. Inhottaa edes ottaa puheeksikin, en haluaisi painostaakaan, haluan miehen joka haluaa minua ja on ihan hulluna minuun prkl, eikä vaan täytä velvollisuuksiaan.! Olen kerran ottanut asian puheeksi ja mies tietää kyllä että se vaivaa minua jatkuvasti, mutta ilman näyttöä "kyllä mä sua haluan ihan yhtä paljon kun ennenkin" vakuuttelut ei ihan riitä! Oho, oonpa mä tosiaan vihainen..
Lisään vielä että ollaan nuoria, eli ei ikäkään paina.

Edellisessä suhteessa tilanne oli mulla ja entisellä juuri tällainen. Hän myös tuli 10 minuutissa (tai alle) ja oli tyytyväinen yhteen kertaan viikossa. Lopulta tuli ero, muista syistä, ja nyt olen yhdessä eri miehen kanssa. Tämä haluaa seksiä yhtä paljon kuin minäkin, kolme tai neljä kertaa päivässä On ihanaa nähdä miten toisen silmistä kuvastuu himo, kuin peiliin katsoisi.

Eli mä sanoisin että joko itsekkäästi lopetat suhteen ja etsit jonkun jolla on samanlainen seksidraivi tai sitten alat itse tyydyttää itseäsi tai petät...siinä ne vaihtoehdot ovat.

 

Kovin on seksuaalisesti aktiivista väkeä tässä ketjussa. On vähän hämmentävää lukea pareista, joilla pitkien liittojen jälkeenkin sen keskimääräisen kerran viikossa sijasta seksuaalista kanssakäymistä on kerran päivässä, kaksi parhaassa.

Minun vaimoni taas on niitä tapauksia, joilla halu lopahti äitiyteen. Itse asiassa hän myöhemmin tunnustikin, että hänellä päämotivaatio seksiin oli raskauden ja lapsen toivo, ja ettei hän voi täysipainoisesti nauttia, jos tietää raskauden olevan mahdoton tai ei-toivottava.

Nyt viimeisestä yhdynnästämme on viitisen vuotta. Sitäkin ennen oli vuosien taukoja. Vaimoni vakuuttaa, ettei minussa ole mitään vikaa, että hän rakastaa minua, mutta seksi vain ei kiinnosta häntä seksinä lainkaan. Ei minun, ei muiden miesten tai naisten kanssa. Hän ei kiihotu ja eroottiset tilanteet tuntuvat hänestä naurettavilta. Päällä olevat vaihdevuodet eivät tietenkään tätä tilannetta ainakaan seksuaalisesti vilkkaampaan suuntaan muuta.

Olen ollut uskollinen, ainakin fyysisesti. Rakastan vaimoani, ja tiedän uskottomuuden loukkaavan häntä syvästi (ja älkää kyselkö logiikkaa, sitä ei tunnetusti näissä kysymyksissä ole). Minulla on tarpeeni, mutta niissä fyysinen seksi on oikeastaan sivuseikka. Laukeaminenhan ei ole konsti eikä mikään omatoimisesti suoritettuna. Mitä kaipaan, on naisen intohimo, halu minuun nimenomaan miehenä. Tätähän ei tilapäissuhteissa yleensä koe, parhaimmillaan kai kyseessä on keskinäinen hauskanpoito, pahimmillaan prostituoidun kanssa tehty kylmä lihakauppa.

Olen sittemmin tavannut ihanan naisen, jolla on oma elämäntilanteensa. Tämä tekee myös hänen osaltaan fyysisen seksin mahdottomaksi. Se särkisi liian paljon. Silti tunnemme valtavaa vetoa toisiimme. Kerran se läikkyi yli. Tunsin äkkiä naisen tiukan syleilyn hänen painaessaan minut ruumistaan vasten ja kuulin kuiskauksen: "Lepää siinä, Sinä ihana..." Lausetta, jota en ole vaimoltani kuullut ties milloin. Melkein itkin.

Muuta ei ole tapahtunut, meillä ei ole kiihkeitä lemmenöitä, varastettuja tuokioita, mutta tietoisuus toisistamme. Ajattelemme toisiamme hellyydellä ja kaivaten.

Tämä tilanne on, ironista kyllä, pelastanut avioliittoni. En tiedä, voidaanko tämä tulkita uskottomuudeksi, mutta se on tuonut elämääni rauhan, tyytyväisyyden ja onnen. Seksi ei todellakaan ole tärkeintä ja olennaisinta, vaan tietoisuus ihmisestä jolle minä olen tärkeä ja joka on minulle tärkeä. En ole yksin maailmassa.

 

Kovin on seksuaalisesti aktiivista väkeä tässä ketjussa. On vähän hämmentävää lukea pareista, joilla pitkien liittojen jälkeenkin sen keskimääräisen kerran viikossa sijasta seksuaalista kanssakäymistä on kerran päivässä, kaksi parhaassa.

Minun vaimoni taas on niitä tapauksia, joilla halu lopahti äitiyteen. Itse asiassa hän myöhemmin tunnustikin, että hänellä päämotivaatio seksiin oli raskauden ja lapsen toivo, ja ettei hän voi täysipainoisesti nauttia, jos tietää raskauden olevan mahdoton tai ei-toivottava.

Nyt viimeisestä yhdynnästämme on viitisen vuotta. Sitäkin ennen oli vuosien taukoja. Vaimoni vakuuttaa, ettei minussa ole mitään vikaa, että hän rakastaa minua, mutta seksi vain ei kiinnosta häntä seksinä lainkaan. Ei minun, ei muiden miesten tai naisten kanssa. Hän ei kiihotu ja eroottiset tilanteet tuntuvat hänestä naurettavilta. Päällä olevat vaihdevuodet eivät tietenkään tätä tilannetta ainakaan seksuaalisesti vilkkaampaan suuntaan muuta.

Olen ollut uskollinen, ainakin fyysisesti. Rakastan vaimoani, ja tiedän uskottomuuden loukkaavan häntä syvästi (ja älkää kyselkö logiikkaa, sitä ei tunnetusti näissä kysymyksissä ole). Minulla on tarpeeni, mutta niissä fyysinen seksi on oikeastaan sivuseikka. Laukeaminenhan ei ole konsti eikä mikään omatoimisesti suoritettuna. Mitä kaipaan, on naisen intohimo, halu minuun nimenomaan miehenä. Tätähän ei tilapäissuhteissa yleensä koe, parhaimmillaan kai kyseessä on keskinäinen hauskanpoito, pahimmillaan prostituoidun kanssa tehty kylmä lihakauppa.

Olen sittemmin tavannut ihanan naisen, jolla on oma elämäntilanteensa. Tämä tekee myös hänen osaltaan fyysisen seksin mahdottomaksi. Se särkisi liian paljon. Silti tunnemme valtavaa vetoa toisiimme. Kerran se läikkyi yli. Tunsin äkkiä naisen tiukan syleilyn hänen painaessaan minut ruumistaan vasten ja kuulin kuiskauksen: "Lepää siinä, Sinä ihana..." Lausetta, jota en ole vaimoltani kuullut ties milloin. Melkein itkin.

Muuta ei ole tapahtunut, meillä ei ole kiihkeitä lemmenöitä, varastettuja tuokioita, mutta tietoisuus toisistamme. Ajattelemme toisiamme hellyydellä ja kaivaten.

Tämä tilanne on, ironista kyllä, pelastanut avioliittoni. En tiedä, voidaanko tämä tulkita uskottomuudeksi, mutta se on tuonut elämääni rauhan, tyytyväisyyden ja onnen. Seksi ei todellakaan ole tärkeintä ja olennaisinta, vaan tietoisuus ihmisestä jolle minä olen tärkeä ja joka on minulle tärkeä. En ole yksin maailmassa.

No huhhuh mikä tilanne?
Näin miehenä vnin samaistua..

 

Vaimon kanssa hyvällä säkällä kerran kuussa, yleensä kerran kahdessa kuussa. Toisen naisen kanssa viikottain.

 

Oman miehen kanssa ehkä 1-2 kertaa kuukaudessa. Toisen kanssa satunnaisesti useampia kertoja kuukaudessa.

Mikä siinä muuten on, että on +30v mies, jolla on selkeästi olemassa seksihaluja ja systeemit pelaa, mutta normaali säännöllinen seksi ei onnistu. Rakastaa, halii ja pusuttelee. Kun on seksiä, se on tosi hyvää. Mutta yritäpä vongata useammin, niin ei. Ei jaksa, ei huvita. Suora puhe ei auta. Niinpä on haettava seksiä muualtakin.

 

Me ollaan miehen kanssa 30 vee ja yhteistä taivalta takana 10 vuotta. Meillä menee minun mielestäni ihan mukavasti ja hyvin onnellinen olen. Seksiä meillä tässä kohtaa kerran viikossa. Ennen lapsia oli n. 3-4 krt viikossa.
Meillä kaksi alle neljävuotiasta lasta ja kolmas tulossa. Eihän tuo seksin määrä päätä huimaa, mutta laatua löytyy senkin edestä. Ollaan asiasta puhuttu ja kumpikin tällä hetkellä tilanteeseen tyytyväisiä. Se kai kuitenkin lienee pääasia. Hellyys ja kauniit sanat meinaa tässä pyörityksessä välillä unohtua, mutta pääasiassa meidän keskinäinen suhteemme ei ole kärsinyt vuosien vieriessä, päinvastoin!
Seksi merkitys ei varsinaisesti ole vähentynyt, mutta se on muuttunut. Seksistä saa huomattavasti enemmän irti, vaikka sitä harvemmin onkin. Spontaani seksi on kyllä kadonnut, mutta tilalle on tullut täydellinen yhteisymmärrys ja luottamus. Kerran kuukaudessa vietämme aikaa ilman lapsia ja silloin panostetaan spontaniuteen ja nautitaan siitä että meillä on edelleen hauskaa yhdessä. Toivottavasti näin on seuraavan kymmenenkin vuoden päästä.

 

Seksiä on tällä haavaa 2-5 päivänä viikossa. Täysin ilman seksiä olen vain noin 2 päivää viikossa, sillä vaimo on innokas imuttelija ;D Joskus yli 10 vuotta sitten, kun lapsiakaan ei vielä ollut, sain pari kertaa useammin, mutta ei ole kyllä nytkään valittamista. Itse en olisi tyytyväinen suhteessa, jossa tulisi liian usein yli päivän mittaisia seksitaukoja. Eli välipäivä silloin tällöin ei haittaa, mutta kaksi on tälle ukolle liikaa. Tottakai tuollaisiakin taukoja, ja vielä pidempiäkin tulee aina välillä, mutta niihin on aina joku syy (synnytys, sairaus jne). Olen monesti miettinyt, että en varmasti mistään koskaan löytäisi tilalle tyydyttävää suhdetta, jos nykyinen jostain syystä päättyisi...siksipä kohtelenkin vaimoani kuin prinsessaa

 

N 43+M46. Yhdessä 10v. Uusioperhe. Alussa paljon ja nopeaa, sitten tasoittui, sitten harveni.Nyt taas uusi nousu: ehkä 2-4 kertaa viikossa, laadullisesti parempaa ja avoimenpaa kuin koskaan ennen. Ollaan sovittu että nyt naatiskellaan kun vielä kummallakin pelaa. Jotain uuttakin tullut mukaan kuvioihin. Tuo katseleminen kiinnostaa miestäni, minun pitäisi tehdä itselleni hänen katsellessa. olen luvannut että jonain päivänä...lisäksi peppukokeilu on harkinnassamme ja sitominen ym. pehmeäkiva.
Olen myös ruukannut tehdä miehelleni hyvää vaikka ei itseä ole haluttanutkaan ja vaikka olisi haluttanutkin.Mieheni saa säännöllisesti imutuksen, koska tiedän hänen siitä pitävän.Vielä olisi toiveissani pitemmän kaavan rakastelu, ettei olisi kummallakaan niin kiire siihen huippuun, olemme liian kärsimättömiä ja hätäisiä molemmat.

 

Mikä siinä muuten on, että on +30v mies, jolla on selkeästi olemassa seksihaluja ja systeemit pelaa, mutta normaali säännöllinen seksi ei onnistu. Rakastaa, halii ja pusuttelee. Kun on seksiä, se on tosi hyvää. Mutta yritäpä vongata useammin, niin ei. Ei jaksa, ei huvita. Suora puhe ei auta.

Itse olen tällainen mies. Seksi maistuu oikein hyvälle kun sitä on ja kaikki värkit pelaa erinomaisesti, itseasiassa tunnen jopa oikeasti olevani seksuaalisesti viriili ja monipuolinen ihminen. Miksi sitä sitten tulee "pihdattua" omalta puolisolta?

Harvemmin näissä asioissa logiikalla tai järkisyillä toimitaan, eikä niin tässäkään tapauksessa. Meillä on kotona sellainen tilanne, että saan huolehtia käytännössä kaikesta kotiin ja elämään liittyvästä on se sitten elämisen pakolliset rutiinit, laskujen maksut, osin kotityöt tai vaikka lomamatkan ja arkisenkin viihteen järjestäminen. Olen koittanut asiasta eri tavoin mainita mutta tuo kauniimpi osapuoli on vaan hyvin saamaton. Jos en itse hoida asioita ne jäävät tekemättä. Sekös alkaa ottamaan päähän kun yhteisiä vuosia on takana jo kaksinumeroinen määrä.

Lopulta ainoa asia jossa voin itse olla kontrollissa on suhteen seksin määrä. Suoraan sanottuna voin "kostaa" toisen osapuolen arkielämän saamattomuuden ja itsekkyyden rajoittamalla seksin siihen kun se itselleni sopii. Usein tekee itsekin mieli, mutta ihan piruuttani olen harrastamatta sitä koska voin niin tehdä, hoidan sen vaikka omin käsin mieluummin kuin tarjoan molemminpuolista nautintoa. Outoahan se on kieltämättä mutta elämä on joskus.

 

Muuhun en osaa vastata, mutta tuo pisti silmään että mies yksin sais orkun?
Et kai ole alusta asti tyytynyt siihen? Jos mies ei pidä siitä huolta että sinäkin saat niin onpa merkillinen mies. Mun mielestä kummankin pitää pitää huoli siitä että toinen nauttii.

Useimmat miehet "saisi" useammin seksiä, jos lähes joka kerralla vaivautuisivat näkemään vaivaa vähän pidemmän aikaa, jotta se nainenkin ehtisi saamaan orgasmin. Nainen kun yleensä on vähän hitaampi.

 

Lopulta ainoa asia jossa voin itse olla kontrollissa on suhteen seksin määrä. Suoraan sanottuna voin "kostaa" toisen osapuolen arkielämän saamattomuuden ja itsekkyyden rajoittamalla seksin siihen kun se itselleni sopii. Usein tekee itsekin mieli, mutta ihan piruuttani olen harrastamatta sitä koska voin niin tehdä, hoidan sen vaikka omin käsin mieluummin kuin tarjoan molemminpuolista nautintoa. Outoahan se on kieltämättä mutta elämä on joskus.

Taitaa joillakin naisilla olla vähän sama juttu kuin sulla. Paitsi seksi voi vielä olla naisen kannalta niin huonoa, ettei siinä ole oikein mitään antamista...

Tällaisissa suhteissa ei musta ole mitään järkeä. Miksi seurustella, jos suhteessa ei ole molemminpuolista himoa, halua ja rakkautta?

 

Tällaisissa suhteissa ei musta ole mitään järkeä. Miksi seurustella, jos suhteessa ei ole molemminpuolista himoa, halua ja rakkautta?

Tästä ei suinkaan ole kysymys, en vain jaksanut kirjoittaa koko tarinaa vain vastasin vain aiempaan komentin osaan!

Suhteessamme on kyllä hellyyttä, rakkautta, luottamusta yms vaikka kuinka. Kyse oli seksin määrästä jota meillä on vähemmän. Mutta ei se seksin MÄÄRÄ mielestäni ole suhteen tason mittari, kyllä se mitataan muilla asteikoilla (paitsi ehkä seksisuhteessa).

Toisin sanoen suhteemme ei ole aivan täydellinen, mutta onko sellaista parisuhdetta? Ehkä moni suhde voi alkuinnossa tuntua täydelliselle mutta kun vuosia kertyy pitäisi tulla perspektiiviä lisää. Aina toisesta löytyy puolia joita haluaisi muuttaa tai joiden toivoisi olevan paremmin, ihmisiä tässä ollaan. Kokonaisuutena en usko, että kukaan nainen voisi tarjota minulle parempaa parisuhdetta kuin nykyinen puolisoni.

 

Tästä ei suinkaan ole kysymys, en vain jaksanut kirjoittaa koko tarinaa vain vastasin vain aiempaan komentin osaan!

Suhteessamme on kyllä hellyyttä, rakkautta, luottamusta yms vaikka kuinka. Kyse oli seksin määrästä jota meillä on vähemmän. Mutta ei se seksin MÄÄRÄ mielestäni ole suhteen tason mittari, kyllä se mitataan muilla asteikoilla (paitsi ehkä seksisuhteessa).

Toisin sanoen suhteemme ei ole aivan täydellinen, mutta onko sellaista parisuhdetta? Ehkä moni suhde voi alkuinnossa tuntua täydelliselle mutta kun vuosia kertyy pitäisi tulla perspektiiviä lisää. Aina toisesta löytyy puolia joita haluaisi muuttaa tai joiden toivoisi olevan paremmin, ihmisiä tässä ollaan. Kokonaisuutena en usko, että kukaan nainen voisi tarjota minulle parempaa parisuhdetta kuin nykyinen puolisoni.

Mitäs se sun puoliso on siitä mieltä, että sinä kiusallasi pihtaat ja mieluummin kostoksi runkkaat kuin panet naistasi? Varmaan ihan makuasia, mutta minä en viihtyisi sellaisessa suhteessa, missä niin tavallisesta ja ihanasta asiasta kuin seksistä, tehdään valtataistelun väline. No, onneksi ei tarvitsekaan.
Seksin määrä on yhdentekevää, kunhan molemmat saavat riittävästi ja myös niitä orgasmeja. Jos seksiä on harvoin, on todennäköisempää ettei se tyydytä joka kerralla molempia.

 

Suhdetta on takana viisi vuotta. Seksiä on noin 2 kertaa kuukaudessa. Mulle se on ihan liian vähän, sillä haluaisin joka päivä. Työni on kuitenkin niin väsyttävä etten jaksa kuin viikonloppuisin ja se turhauttaa.

Avovaimon haluista en tiedä yhtään kun ei me osata puhua seksistä yhtään. Mutta tuntuu että sille toi kaksi kertaa kuussa on hyvä määrä. Ei se mua usein torju mutta ei se tee koskaan aloitetta. Ei siis koskaan! Ei oo tainnut tehdä yhtä ainoaa aloitetta seksiin koko meidän suhteen aiikana. Oon yrittänyt ottaa asiaa puheeks mutta ei siitä mitään tuu ja olen varma, ettei me koskaan tulla puhumaankaan tästä seksiongelmasta.

Seksistä on tullut tylsää pakkopullaa. Aluksi naitiin usein ja meillä oli vaikka sun minkälaisia leikkejä. Sitten avovaimon halut jotenkin väheni ja nykyään meillä on vaan ihan tavallista peruslähetyssaarnaajapanoa. Kumpaakaan ei oikein tunnu innostavan. Se ei usein jaksais aloittaa ja mä taas pääsen yhä harvemmin laukeamiseen asti ennen kuin jo into loppuu. Muuten meillä on kyllä hellyyttä ja läheisyyttä ja rakkautta suhteessa, fyysistä ja henkistä laatua. Mut seksielämä on täysin surkeaa.

Kai tässä pitää lopettaa suhde vähitellen kun toi seksi turhauttaa niin.