Kuinka tarkkoja olette?

[tarkkamarkka.]

Niin, ajattelin kysyä, että kuinka tarkkoja olette esim. kiinteiden aloituksessa olleet, tai sen jälkeen puuron, lihan, hapanmaitotuotteiden, maidon yms. antamisessa? Oletteko mielummin vähän myöhemmin antaneet, vaiko aikaisemmin vai sitten juuri sinä päivänä kun täyttää tietyn ikäkauden?

 

[2xäiti]

Oman ja vauvan kiinnostuksen mukaan olen kiinteät aloittanut.esikoistyttö osoitti kiinnostusta ruokaan siinä 4 kk iässä ja nyt tämä kuopuskin on kiinnostunut jo syömisestä hän täyttää piakkoin 5 kk,mutta olen antanut jo 4 kk lähtien silloin tällöin kiinteitä.Ennen 4 kk ikää en antais koska eikös siinä ollut liian aikaisin kiinteiden aloituksessa se allergian vaara,tiedä nyt sitten onko perää..Aloitin tuolla porkkana perunasoseella ja nyt annan jo puuroja, ja lihatuotteitakin pikkuhiljaa kokeillaan,mutta vielä ei ole mitään kiirusta koska vauvahan pärjää aivan mainiosti siihen 6 kk ikään pelkällä rinta/korvikemaidolla.Onneksi ainakin vielä rintamaitoa riittää.Jos susta tuntuu että vois jo alkaa antaa kiinteitä niin anna vaan,toisaalta mikäpä kiire jos maitoa riittää ja vauva tyytyväinen nukkuu hyvin yöt ym..itse kokeilin just tuota puuron antamista illalla kun tyttö on aika kova tissittelemään yöllä mutta eipä tuolla merkitystä juurikaan ollut eli on vaan sellanen tissillä asuja.

 

[pepepe]

Meillä on menty suosituksia, omaa järkeilyä ja oman lapsen tarpeita kuunnellen. Kiinteät aloitettiin 5,5-kuisena, ja edettiin suunnilleen suositellussa järjestyksessä.

 

[Aurora Vee]

Esikoisen kanssa mentiin oikein oppikirjan mukaan, silloin piti yrittää hillitä intoa kokeilla uusia juttuja... Hän joi korviketta, joten kiinteiden aloitus myös säästi rahaa. Aloitimme eri ruokien maistelun varmaan viikolleen suositusten mukaan, ja kaikki maistui tytölle hyvin. Ei allergioita (3,5v).

Toisen lapsen kanssa oli hieman vapaampaa. Kiinteiden aloitus venyi parilla viikolla vatsataudin takia, mutta sitten (joskus 4,5-kuisena) pojalle oli jo annettava pottua. Hän oli isokokoinen ja suuriruokainen, joten korviketta meni paljon. Aloitimme esim. puuron hyvissä ajoin, sillä arki helpottui huomattavasti sillä että koko perhe alkoi syömään samaa ruokaa samaan aikaan. Tosin maitokokeilu venyi, kun ilmeni että hän pystyy juomaan vain luomumaitoa ilman vatsanväänteitä. 2-vuotiaana hän kestää tavallista maitoa ruoassa ja pieninä määrinä mukista.

 

[puis toon]

Esikoisen kanssa aloitin kiinteät vasta tasan 6kk, vaikka silloisten suositusten mukaan se oli ehdoton takaraja niiden aloittamiselle. Pikkuhiljaa maisteltiin maku kerrallaan, vaikka neuvolasta hoputettiin lisäämään ruokailukertoja. Vauva oli keskonen eikä osoittanut kiinnostusta soseita tai edes lusikan pitelyä kohtaan ennen puolta vuotta ja sain tosissani vääntää kättä neuvolan kanssa päätöksestäni. Lapsi oli pienikokoinen käyrien mukaan, mutta niinhän hän oli pieni-ikäinenkin vielä ja jos suoliston kypsymisestä oli asia kiinni, niin en aikonut hoppuilla.

Seuraavaksi syntynyt sai soseita 5kk eteenpäin ja sai siirtyä suoraan lehmänmaidolle nokkamukin kanssa vajaa 11kk kun imetys loppui. Melkoinen maitomies onkin, vielä koululaisenakin juo mieluummin maitoa kuin mehua tai limsaa tarjotessa. Vatsan kanssa ei ollut ongelmia, vaikka siitä varoiteltiin että korvikkeelle kannattaisi ennemmin siirtyä.

Tämän iltatähden kohdalla on suositukset muuttuneet, mutta aloitimme maistelun 5kk ikäisenä. Selvästi nälkäisempi, innostuneempi muiden syömistä kohtaan ja huonompi nukkumaan. Siirrymme suoraan lehmänmaidolle imetyksestä, enkä aio todellakaan imettää 2 vuoteen saakka joka kai on nykyinen suositus. Minusta nuo pienet terävät hampaat on jo luonnon merkki siitä, että imetys ei välttämättä ole se paras juomatapa, ainakaan minulle (auts ja auts ja aaauts!).

 

[puis toon]

Minusta nuo pienet terävät hampaat on jo luonnon merkki siitä, että imetys ei välttämättä ole se paras juomatapa, ainakaan minulle (auts ja auts ja aaauts!).

Väliin sana: enää (ylähampaiden tultua) imetys ei välttämättä ole se paras juomatapa.

 

[Huoh...]

Missään nimessä ei päivääkään ennen kuin täyttää 4kk. Siinä yhden yön aikanahan se vauvan masu muuttuu olennaisesti ja kykenee paremmin ottamaan soseita vastaan. Eivät nämä vauvan ruokinta-asiat mitään ydinfysiikkaa ole. Maalaisjärkeä käyttäen ja neuvolassa saa kyllä oikein paikkansa pitävät ohjeet.

 

[hampaista]

Minusta nuo pienet terävät hampaat on jo luonnon merkki siitä, että imetys ei välttämättä ole se paras juomatapa, ainakaan minulle (auts ja auts ja aaauts!).

Väliin sana: enää (ylähampaiden tultua) imetys ei välttämättä ole se paras juomatapa.

Meillä on kyllä hampaita sekä ylhäällä että alhaalla, eikä imetys silti satu sen enempää kuin ilman hampaitakaan. Siis ei satu lainkaan. Ikää neidillä 11 kk, vielä pari kuukautta ajattelin imetystä jatkaa.

 

[Liila]

Esikoiselle aloitin kiinteä tasan 6 kk:n ikäisenä ja toiselle viikkoa ennen puolta vuotta. Hapanmaitotuotteet aloitin suunnilleen 10 kk:n ikäisenä molemmille. Esikoiselle aloitin kaikkien maitotuotteiden alkamisen jo 11 kk:n iässä, koska hän aloitti perhepäivähoidon 11,5 kk:n ikäisenä. Kakkoselle annoin maitoa vasta 1 vuotiaana, koska hän sai olla kotihoidossa pidempään.

 

[Liila]

Unohdin mainita rintaruokinnasta sen, että poika on nyt 1 v 2 kk ja hampaita on suu täynnä ja tissi maistuu yhä. Hampaat eivät tunnu lainkaan.

 

[mami5 ei muist. kirjautua:)]

Maalaisjärjellä olen lapsukaiseni syöttänyt
Lapset 18, 16, 15, 11 ja 2,7v.
Suositukset ovat muuttuneet omien lapsieni kohdalla vuosien varrella jatkuvasti, kiinteiden maistelut aloitettu hieman alle 4kk ikäisenä, maitotuotteita pikkuhiljaa 10kk ikäisestä, normaaliin kotiruokaan on siirrytty 1v.

 

[ei mikään oikku]

Minusta nuo pienet terävät hampaat on jo luonnon merkki siitä, että imetys ei välttämättä ole se paras juomatapa, ainakaan minulle (auts ja auts ja aaauts!).

Väliin sana: enää (ylähampaiden tultua) imetys ei välttämättä ole se paras juomatapa.

Vai että luonnon merkki... meillä pojalle tuli ensimmäiset hampaat 2,5kk iässä ja viisikuisena hampaita oli jo kuusi, joista neljä ylhäällä. Kuuteen kuukauteen asti oli täysimetyksellä, hyvin pärjättiin. Nyt poika on 8,5kk, kasvaa 0-käyrällä ja on ikäistään pitempi (vaikka oli syntyessään vain 50cm ja 3100g). Imetän edelleen n. 5krt päivässä ja kertaakaan ei ole poika purrut. Se on tuo kehittyminen tässäkin suhteessa yksilökohtaista, joten eiköhän tärkeintä ole, että vauva voi ja kasvaa hyvin!

 

[puis toon]

Minusta nuo pienet terävät hampaat on jo luonnon merkki siitä, että imetys ei välttämättä ole se paras juomatapa, ainakaan minulle (auts ja auts ja aaauts!).

Väliin sana: enää (ylähampaiden tultua) imetys ei välttämättä ole se paras juomatapa.

Vai että luonnon merkki... meillä pojalle tuli ensimmäiset hampaat 2,5kk iässä ja viisikuisena hampaita oli jo kuusi, joista neljä ylhäällä. Kuuteen kuukauteen asti oli täysimetyksellä, hyvin pärjättiin. Nyt poika on 8,5kk, kasvaa 0-käyrällä ja on ikäistään pitempi (vaikka oli syntyessään vain 50cm ja 3100g). Imetän edelleen n. 5krt päivässä ja kertaakaan ei ole poika purrut. Se on tuo kehittyminen tässäkin suhteessa yksilökohtaista, joten eiköhän tärkeintä ole, että vauva voi ja kasvaa hyvin!

Niin no minä puhuin TIETENKIN vain meidän lapsesta ja minusta - ja etenkin minusta Oman tissin tuntuma tuohon suuhun on vähän viiltävämpi kuin mun kykyni tehdä poikkitieteellistä analyysiä hammaskaluston ja imetyksen suhteesta

Meidän vauva on ollut sellainen "retuuttaja" jo pelkkien ikeniensä kanssa, että siksi näin meillä. Ei osaa päästää rinnasta kuin kallistamalla päätä taakse ja venyyyttämällä otteensa irti (auts ja auts). Aikumukseni oli imettää tätä iltatähteä suositusten mukaan ennen kuin tämä suun ja tissin epäsuhta paljastui.