Kuinka monta yötä olette joutuneet viettämään sairaalassa ...

  • Viestiketjun aloittaja piikkikammoinen
  • Ensimmäinen viesti
Kiitoksia vastanneille !
Tosiaan nukun surkeasti vieraissa paikoissa ja ikinä en ole sairaalassa joutunut olemaan, joten ihan silläkin mietitytti tuo. Karmivia paikkoja ovat muutenkin.
Voi kamala kun nyt alkoi pelottamaan.
Saako se mieskin olla yötä siellä vai onko sairaalakohtaista?
Eipä siellä hääppöisesti varmaan kukaan nuku. Ja siihen valvomiseen tottuu aika äkkiä ;)

Sulle voi iskeä ihan toisenlaiset ajatukset kun lapsi on syntynyt. On rauhoittavaa kun vieressä on muita äitejä ja hoitohenkilökuntaa tukena. Hormonimyrsky voi iskeä aika tavalla. Jos henkilökunta on asiallista ja mukavaa voi siitä sairaalassaolosta jopa nauttia :) Ja saatpahan ainakin ruoan suoraan eteen ilman että tarvitsee tikkua ristiin laittaa :D
 
"mamma09"
Eipä siellä hääppöisesti varmaan kukaan nuku. Ja siihen valvomiseen tottuu aika äkkiä ;)

Sulle voi iskeä ihan toisenlaiset ajatukset kun lapsi on syntynyt. On rauhoittavaa kun vieressä on muita äitejä ja hoitohenkilökuntaa tukena. Hormonimyrsky voi iskeä aika tavalla. Jos henkilökunta on asiallista ja mukavaa voi siitä sairaalassaolosta jopa nauttia :) Ja saatpahan ainakin ruoan suoraan eteen ilman että tarvitsee tikkua ristiin laittaa :D
Juuri näin. Ihan luksusta kun voi heittää likaiset vaatteet jonkun toisen pestäviksi ja ruoka tulee vähän liiankin usein nokan eteen. Kaikki epävarmuudet mitä tulee alkumetreillä saa kysyttyä yms. Vaikka "inhoan" sairaalaa niin parempi tuolla oli olla kuin kotona heti. Toisen kanssa ehkä ajattelen sitten eritavalla.
 
"Äiti"
Ensimmäinen syntyi suunnitellulla sektiolla perjantaina ja kotiuduin vauvan kanssa tiistaina.
Toinen syntyi suunnitellulla sektiolla torstaina ja kotiuduttiin vauvan kanssa sunnuntaina.
Kolmas syntyi suunnitellulla sektiolla perjantaina, minä kotiuduin maanantaina ja vauva viikon päästä siitä.

Kotisynnytystä en ole edes mietiskellyt koska en voi alakautta synnyttää. Jos olisin siihen ryhtynyt tietämättä lantioni ahtaudesta niin olisi kuollut lapsi sekä minä jo esikoisen synnytyksessä.

Joten ei kiitos.

Tippa on toki ollut kun leikkauksella vauvat syntyneet. Sekä spinaalipuudutus laitettu.
 
"ttt"
Kyllä harkitsin kotisynnytystä, mutta kaatui jo alkumetreillä ihan käytännön järjestelyjen hankaluuteen, kotona ei olisi ollut siihen tilaa. Lapsi syntyikin kiireisellä sektiöllä ja neljä päivää muistaakseni olimme sairaalassa. Ei käynyt mielessäkään tuossa tilanteessa kyseenalaistaa kätilönkehoitusta ottaa ihan rauhallisesti, "kotonä kerkeää kyllä olemaa, vaikka viettäisikin sairaalassa pari yötä pidempään". Mulle vielä kävi niin, että vaikka kyse isosta yliopistollisesta sairaalasta, sillä viikolla oli niin vähän synnyttäjiä, että jokainen äiti sai olla yksin huoneessaan ja kätilöiden mukaan ei edes mikään harvinainen tilanne, vaan tosiaan vaihtelut on todella suuria jo ihan parin päivän sisälllä. Eli toivottavasti ap sinullakin kävisi hyvä tuuri.
 
vv
Mulle kyllä sanottiin perhevalmennuksessa, että tippa laitetaan aina. Syynä kuulemma se, että jos joudutaankin leikkaamaan, niin tipan laittoon ei ole siinä vaiheessa enää aikaa.
 
Esikoisen kanssa 7 yötä. Ei laitettu tippaa eikä minulla muutenkaan ollut mitään ongelmia, vauvalla oli ja siksi viivyttiin viikko.

Kuopus syntyi klo 14:40 ja lähdettiin seuraavana päivänä klo 12 pois. Mulla oli ollut oksitosiinitippa, kun oli käynnistetty synnytys.

En harkinnut kotisynnytystä, mutta mahdollisimman aikainen kotiutuminen mulla oli toiveena.
 
Anna mennä
Mulla on laitettu kanyyli käteen kummassakin ihan varmuuden vuoksi. Juurikin jos joudutaan hätäsektioon niin kallisarvoista aikaa ei kulu tippojen kanssa, vaan voidaan suoraan lyödä lääkkeet suoneen. Henki voi joskus olla niinkin pienestä kiinni.

Voin lohduttaa ap sen verran, että ne on tosi taitavia laittajia, etkä sä siinä supistusten keskellä ehdi edes huomaamaan sitä pientä nippasua. :)
 
"vieras"
esikoinen syntyi klo 12.35, 3 yötä sairaalassa
keskimmäinen syntyi klo 5.46, 2 yötä sairaalassa
kuopus syntyi klo 12.46, 2 yötä sairaalassa

en harkinnut kotisynnytystä eikä ole ollut tippaa
 
Non compos mentis
Ekasta keskiviikosta maanantaihin ja tokasta perjantaista sunnuntaihin. Tippa on laitettu molemmilla kerroilla, mutta tokalla kerralla en ehtinyt siitä saada kuin hiukkasen nesteytystä. Se laitettiin varuiksi, koska eka meni niin vaikeasti, että jos ois tarvinnut siirtyä leikkuriin, ois ollut jo yhteys auki.
 
"minä"
ekan aikaan synnytysreissulla meni 7 yötä, joista 3 ennen synnytystä, lisäksi lapsi kellastui ja kotiinlähtö viivästyi. Synnytys sinällään ilman ongelmia. Tippa oli eka kerran jo kolme päivää ennen lapsen syntymää ja uusi tippa sitten synnytyksessä.
Toisen aikaan olin kerran tippakäynnistyksellä eli oli tippa ja olin yhden yön sairaalassa. Lisäksi tippa oli myöhemmin synnytyksessä ja 2 yötä oltiin sairaalassa vauvan kanssa. Molemmat olivat oikein hyviä reissuja, ekan aikaan toki olisin halunnut kotiutua aiemmin. Esikoisen aikaan oltiin osa ajasta perhehuoneessa eli mies yöpyi sairaalassa.
Ja näille, jotka sanovat, että voi itse valita pistetäänkö mitään, toki voi mutta esim itsellä ollut molemmissa raskauksissa streptokokki, eipä tullut mieleenkään kieltää antibiootin laittoa suoneen synnytyksen yhteydessä.
 
Mä olin pojasta 4 yötä vaik piti päästä yötä aikasemmin. Mul oli myrkytys, epäonnistunu synnytys jne joten turha ois ollu haaveillakaan kotisynnytyksestä ja välttyä piikeiltä. Oli verikoetta, tippaa, epiduraalia jne...Ja syntymän jälkeenkin verikoetta. Epiduraalipiikki ei tuntunu oikeastaan missään eikä sitä edes nähny sieltä selän takaa. Tippapiikkiä jouduttiin yrittämään useasti eikä se ollu kovin miellyttävää.
 

Yhteistyössä