Näinhän se menee useimmiten. Kaikki nimimerkit ovat tietenkin tosi kunnollisia ihanneihmisiä.Alkuperäinen kirjoittaja vieras:PeesiAlkuperäinen kirjoittaja vieras:Tuo on niin jännä homma tällä palstalla että mitä kauemmin on oltu yhdes sitä intohimoisempaa tuntuu olevan ihanaa varsinkin huomioitavaa on se että eniten himoa tuntuu olevan niillä jotka kirjoittavat nimimerkin takaa
mun ei onneks tarvi valehdella täällä netissäkään =) olen mitä olen, ja olen tuo 17vuotta miehensä kanssa ollut intohimoinen ihminenAlkuperäinen kirjoittaja vieras:Näinhän se menee useimmiten. Kaikki nimimerkit ovat tietenkin tosi kunnollisia ihanneihmisiä.Alkuperäinen kirjoittaja vieras:PeesiAlkuperäinen kirjoittaja vieras:Tuo on niin jännä homma tällä palstalla että mitä kauemmin on oltu yhdes sitä intohimoisempaa tuntuu olevan ihanaa varsinkin huomioitavaa on se että eniten himoa tuntuu olevan niillä jotka kirjoittavat nimimerkin takaa
Mutta onhan se ihan ymmärrettävää. En usko, että monikaan haluaa "tuttuna" paljastaa elämästään liikaa.
Ja netissä varsinkin on helppoa "elää sitä elämää, mitä oikeasti haluaisi sen olevan". Eikä tämä ota pois sitä, että joillain elämä ihan oikeasti sattuu olemaan sellaista...
Ei kumppanin tunteminen ja suhteen vakiintuminen sulje pois intohimon mahdollisuutta. Puolisoon voi rakastua aina uudelleen ja silloin varsinkin sitä intohimoa löytyy vaikka muuten elämä on tasapaksua arkeaAlkuperäinen kirjoittaja vieras:Mä käsitän sanalla INTOHIMO sellaisen tunteen, jossa mahanpohjassa lentelee perhoset jne.
Sellaisia tuntemuksia ei ole tainnut parin ekan vuoden jälkeen olla, kun oppi tuntemaan kumppanin niin hyvin. Sen sijaan ihan normaalia halua ja rakkautta.
Me emme mun mieheni kanssa edes varsinaisesti asuta yhdessä ja hän on työnsä takia muutenkin poissa joka toisen viikon. Mä en ikinä ikävöi miestä, päinvastoin :ashamed:Alkuperäinen kirjoittaja Merlion:Meillahan etasuhde, mies siis Koreassa ja me muut taalla Suomessa. Valilla ikava on ihan fyysista kipua. Ikavasta seuraa aina jotain hyvaa. Pitkasta parisuhteesta huolimatta voi ihminen rakastua uudelleen. Miehen saapuminen kotia merkitsee aina "ensitreffeja". Vatsassa tuntuu perhosia, kadet tarisevat ja sita miettii mita laittaa paalle. Meidan yhteiselama on todellakin parantunut vuosien myota. Yhdessa siis olemme olleet v -87 lahtien.
Kadottaako muutama kilo intohimosi? Yhtään ei ole ulkonäkökeskeistä...Alkuperäinen kirjoittaja Coffee Break:Laskusuunnassa ollaan :ashamed: Mies ei ymmärrä pitää huolta itsestään ja se on kerännyt "muutaman" kilon keskikessiinsä :snotty: Yhdessä oltu 8 vuotta.
Joo. Mä en ole ikinä tykännyt miehistä joilla on ylimääräistä vatsan seudulla.Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Kadottaako muutama kilo intohimosi? Yhtään ei ole ulkonäkökeskeistä...Alkuperäinen kirjoittaja Coffee Break:Laskusuunnassa ollaan :ashamed: Mies ei ymmärrä pitää huolta itsestään ja se on kerännyt "muutaman" kilon keskikessiinsä :snotty: Yhdessä oltu 8 vuotta.
No, tämä oli hyvä pointti, että ei tunne muita kohtaan himoja. =)Alkuperäinen kirjoittaja anni*:kierron puolivälissä, eihän se enää sellaista ole kuin nuorena mutta intohimoksi sitä voi sanoa, 23.v yhdessä. enkä tunne muita kohtaan mitään himoja