Kuinka moni oikeasti ajattelee, että lapsille jouluna riittää yhdessäolo ja tunnelma?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yksi kysymys
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Lahjat ovat tärkeitä. Näin se vaan menee. Mulle itselleni ei niinkään, lapsille kyllä. ja itseäkin ilahduttaa kyllä jos joku muistaa.

Meillä oli viime jouluna vähän keskustelua joulusta, kun nelivuotiaamme ihmetteli, miksi me vanhemmat emme saaneet lahjoja (kun ei ole ollut tapana enää aikuisille ostaa). Lapsi oli kovasti pahoillaan meidän puolestamme. Tänä jouluna sitten aikuisillakin on paketti tai kaksi odottamassa.
 
Miksi pitäisi voivotella?
Eikö se ole hienoa, että tässäkin asiassa jokainen saa valita oman, omalle perheelleen ja omaan elämäntilanteeseensa sopivan tavan ilman että se tekee muita tapoja yhtään huonommaksi?

:)

Sitä ihmettelen, miksi aina äidyt puolustelemaan teidän tapaa ja korostat, että teillä lahjojen avaaminen on "välttämätön paha", jos aidosti olet tuota mieltä, mitä kirjoitit :D
 
Meillä on peli-lahjat tänä vuonna vuorossa. Plus mahdolliset käyttötavarat. Mutta miten joillekin aikuisille voi olla niin vaikeaa ymmärtää että kyllä lapsi hyvänen aika voi ilahtua myös niistä käyttötavaroista! Meillä ainakin tyttäret ovat ihan innoissaan arkenakin kun saavat uuden paidan päälle päiväkotiin tai uudet kurarukkaset. Mielestäni lapsemme saavat aivan tarpeeksi leluja ja muuta, yleensä valitaan jotain kehittävää. (kyllä ne nuketkin vermeineen löytyy jnejne) mutta ilmeisesti meillä on sitten tässä onnistuttu hyvin kun lapsemme arvostavat kyllä ihan uusia käyttöesineitökin ja ilahtuvat niistäkin siinä missä leluistakin!

Eiköhän kaikki lapset tykkää muistakin lahjoista kuin niistä leluista mitä saavat, en muista että kukaan on sitä kieltänytkään täällä? Mutta edelleen en jättäisi lasta lelutta jouluna tai synttäreillä ja ostaisi vain lahjoja jotka hänelle pitää ostaa joka tapauksessa. Jos tuntuu että on liikaa 2 lelua ostaa vuodessa, uutena tai käytettynä, niin sitten jossain kohtaa käytäisiin lelut läpi ja käyttämättömät lahjoitettaisiin muualle että ne 2 uutta lelua vuodessa sinne mahtuisi.

Suosittelisin nyt hiukan paremmin lukemaan aikaisemmat viestit, eiköhän monella muullakin ole niitä ihan hyvin kasvatettuja lapsia jotka ilahtuvat muustakin kuin leluista...
 
[QUOTE="pim";27519313]Kyllä hän hihkui riemusta. Meillä ei ole opetettu siihen, että pitää olla satojen eurojen kalliita hypersuperglitter leluja. Meillä ei esimerkiksi myöskään ole telkkaria (eikä siten mitään pelikonsoleita tai kotiteatterisysteemeitä). Lapsi tuntuu pitävän sitä ihan normaalina, että meillä ei ole telkkaria vaikka naapurilla on. Ihan ylpeänä esitteli serkuilleen ja päiväkodissa mörkö-pyyhettään.

Meillä nautinnot ovat vähän syvällisempää sorttia kuin krääsän palvomista. Lapsi tietää, ettei krääsä oikeasti tee ketään onnelliseksi. Hienoista väreistä ja glitteristä voi nauttia vaikkapa lelukuvaston kautta, ei niitä kaikkia tarvitse kotiin raahata. Lelujen sijaan kodissamme on tilaa tärkeille ja tarpeellisille asioille, kuten ihmisille ja yhdessäololle.

Lapsellani ei myöskään ole omaa huonetta (meillä on yksi työhuone, yksi makuuhuone ja yksi olohuone) ja hän sai synttärilahjaksikin yhden lelun (legopaketti) ja kaksi tarpeellista tavaraa (repun ja takin). Silti hän vaikuttaa oikein onnelliselta ja iloiselta lapselta. On todella innoissaan pienistäkin asioista ja omistaa erittäin rikkaan mielikuvituksen.[/QUOTE]

Meillä on telkkari mutta ei pelikonsoleita, mutta en mä ole koskaan ajatellut että meidän pitäisi sillä ylpeillä. Teidän elämäntapa on jees, ei siinä vikaa mutta aika monesti nämä hienot tarinat on loppujen lopuksi tekopyhiä. Käyttekö molemmat töissä, onko lapsi hoidossa? Esimerkiksi meillä on toinen valinnut osa-aikatyön aidosti ihan sen takia, että halutaan olla lasten kanssa. Ei niin, että molemmat painaa 8-16 ja sitten rehentelen että kyllä me vietetään se loppuaika mitä jää niin lasten kanssa. En tarkoita että teillä on näin, mutta jos on niin minusta "ihanalta" elämäntavaltanne tipahtaa pohja. Se mikä mua kummastuttaa on se, että olette valinneet itselle 2 huonetta ja lapsi on ilman omaa huonetta. Ei oma huone ole mikään materialistisuuden merkki. Ei ehkä pienelle lapselle, mutta tuollaiselle koululaiselle ja isommalle oma huone on todella tärkeä yleensä. Aika itsekästä että lapsi joutuu olemaan ilman omaa huonetta, koska vanhemmat haluaa työhuoneen. Lahjat ei millään tavalla pois sulje sitä, etteikö elämässä olisi muita nautintoja. Olen kasvanut perheessä, jossa äiti joi joulut ja isä huorasi ties mies, mutta silti mä en ajattele että oman lapsuuteni takia minun lasten pitäisi "tyytyä" hyviin vanhempiin, kun huonommin voisi olla. Me elämme 364 päivää vuodessa aika pienellä rahalla, ei ostella pitkin vuotta leluja eikä muutenkaan tosiaankaan juosta rahan ja tavaran perässä mutta lapsille tulee meiltä vanhemmilta jouluna n. 8-9 paketti per lapsi + vielä muiden lahjat päälle. Ja silti lapset odottaa joululta paljon muutakin kuin lahjoja, esikoinen mm. sitä että saa kinkkua ja savukalaa :D
 
[QUOTE="vieras";27521417]Sitä ihmettelen, miksi aina äidyt puolustelemaan teidän tapaa ja korostat, että teillä lahjojen avaaminen on "välttämätön paha", jos aidosti olet tuota mieltä, mitä kirjoitit :D[/QUOTE]

En minä ole kokenut "puolustelevani" vaan kertovani monien muiden tapojen joukossa meidän tavoistamme. Eihän keskustelu tai vertailu ole sama asia kuin hyökkäily tai puolustelu?
:)
 
Meidän lasten 'kestävyys' on aina ollut huippuluokkaa tässä asiassa; aamulla kotona avaavat kymmenkunta pakettia ja illemmalla isovanhempien luona parisenkymmentä, eikä yhtenäkään jouluna ole iskenyt stressi, kiukku, väsymys.

Jos olisi, niin tapoja oltaisiin varmasti muutettu, jotta mukava leppoisa joulutunnelma pysyisi :)

Minua ei lahjakasat haittaa ollenkaan, mutta pakko esittää yksi kysymys. Annatteko lapsille lahjaksi lahjakortteja, urheiluvälineitä, vaatteita jne vai onko nuo about 30 pakettia leluja. Minne ne mahtuu? Eikö sua ahdista tavaran paljous? Mua ahdistaa jo välillä nyt, vaikka niitä laitetaan todella hyvin kiertoonkin.
 
Minustakin on hyvä että lapset oppivat arvostamaan saamaansa, minua puistattaa mukulat jotka repivät lahjaröykkiön antimia auki ilman että edes pysähtyy tutkimaan mitä paketti sisälsi.

Osui ja upposi. Meillä lapset aikoo aina lahjoista sen verran että näkevät sisällön ja siirtyvät toiseen. Tuloksena puoliksi auottoja paketteja vino pino. Mutta sitten kun ovat aukoneet paketit puoliksi avaavat kaikki ja alkavat tutkimaan. Auttaako tuo yhtään synninpäästöön vai puistattaako vieläkin? :saint:
 
meillä 5v haluaa kuulema angry birds hupparin joulupukilta. poika tykkää huppareista niin tod.näk. myös saa sen. rinnastetaanko pyyhkeeksi:xmas:
ja kyllä molemmat saavat myös angry birds pussilakana-setit ja kylpypyyhkeet ( tosin mummoltaan).
 
Ne joilla se periaate, että ostetaan tyyliin yksi paketti lapselle ja koko muuna vuonnakaan ei mitään eli ts. lapseen ei koskaan laiteta euroakaan ylimääräistä mitä on pakko... Tuhlaatteko itseenne kuitenkin ympäri vuoden? Jos se on arvo ja periaate, jota koko perhe noudattaa (ei merkkivaatteita, ei kalliita autoja, meikkejäkin ilman pärjää jne.) niin sitten nostan hattua ja minun mielestäni upea periaate, että vähällä pärjätään mutta jos se on sitä, että kuitenkin itselle ostetaan koko aika jotain ei tarpeellista ja haalitaan sitä omaisuutta niin on se periaate täysin perseestä eikä mikään periaate, jos se koskee vain lapsia. Toisinsanoen sitä kutsutaan itsekkyydeksi.

Tuohon, että rahat laitetaan elämyksiin on pakko kommentoida: sulkeeko sadunhohtoinen joulu pukkeineen ja lahja vuorineen elämykset pois. Eikö sadun taika ja joulupukkikin ole yksi kokemus? Se, jos lapsella on YKSI päivä vuodesta jolloin saa vaikka miljoona pakettia niin se ei yksinään opeta lasta materialistiksi vaan se miten muuten opetetaan toimimaan, tärkeintä on oppia arvostamaan ja kiittämään siitä mitä saa. Uskon, että aika moni lapsi nauttii perinteisestä jouluaatosta lahjoineen enemmän kuin siitä etelänreissusta palmujen alla :) Meillä tarjotaan näitä molempia kokemuksia. Ne eivät sulje toisiaan pois.

Meillä esim. ostettu kymmenisen lahjaa alta 2-vuotiaalle. Kaikki tarkoin valittuja ja ajatuksella ostettuja. Leluja, kirjoja ja pelejä. Pyyhkeet ym. kuuluvat arkiostoksiin. Kyllä meillä ainakin on tunnelmaa vaikka lahjojakin kivasti. Ei kuitenkaan liikaa, sillä lapsi EI saa KENELTÄKÄÄN toiselta mitään muuta eli vain se mitä me ostamme. Tämä on myös meidän toiveemme. Emme halua vuorta tavaraa jolla ei tee mitään vaan ne tarkoin valitut mistä tiedämme lapsemme pitävän ja oikeasti leikkivän :)
 
jos mä oikein hartaasti toivon et mitään joulua ei ikinä koskaan olis ollutkaan, niin toteutuisko mun toive?

mitä väliä mistä kukakin saa sen joulumielen, väliäkö tuolla onko lahjoja 1 vai 50

SE ON VAAN YKS PÄIVÄ MUIDEN JOUKOSSA!

|O


ja kun mun toiveeni ei tietenkään toteudu, niin voisin myös toisen toiveen esittää..mikä on paras tapa odottaa joulua ja sitä aaton ihanaa tunnelmaa? olemalla tappelematta/kinaamatta/väittelemättä siitä onko mun jouluni parempi kun sun joulus.
 
Vaikea arvioida mikä tilanne on vanhemman lapsen kohdalla, mutta meillä pikkujuhlija on 3v ja taatusti jo yhdestä paketista ilahtunut. Synttäreillä ei edes jaksanut avata kaikkia paketteja, joita sukulaiset olivat tuoneet. Kyllä se tunnelma ja seura on musta ollut lapsellekin selkeästi tärkeämpi juttu.
 
En todellakaan jaksa kahlata läpi kuutta sivua eri tapoja, mutta meillä ollaan yhdessä ja pelaillaan ja touhutaan niin paljon muulloin, että meillä ne on kyllä ne lahjat on koristeiden ja pukin lisäksi se, mikä tekee joulun. Enkä pätkääkään häpeä sitä, se ei missään nimessä vähennä arkiaikaani ja -touhujani lasten kanssa, enkä koe tarvetta selitellä päätöksiäni perustelemalla ventovieraille lahjapäätöksiäni.

Tosiaan jokainen perhe tavallaan. Toiset tykkäävät lipeäkalasta, jotku joulukirkosta, jotkut joulukyläilyistä, jotkut kotona omassa perheessä olemisesta jne. Mutta tosiaan ikävää, jos omaa jouluaan kehuu tavalla, joka halventaa toisten tapaa viettää.
 
En lukenut koko ketjua, mutta vastailen kuitenkin.

Meillä on vain yksi lapsi, jolla ei ole ennestään mitenkään hirveästi leluja. Ts. ei olla saatu sukulaisilta tai muutenkaan kovin paljon, kaikki on hankittu itse maltillisesti. Joulu ja synttärit ovat siis oiva hetki päivittää lapsen leluja, koska nyt 3-vuotiaana ei enää vauva- ja taaperolelut kiinnosta ja kaipaa "oikeita" leluja, kuten nukkeja, legoja yms. Me ostetaan tytölle joku kolmisen lahjaa, ja ostetaan kyllä sitten laadukkaita ja sellaisia, jolla oikeasti tulee leikittyä. Tänä jouluna ajateltiin ostaa lisää duploja (oon katsonut niitä kirppikseltä, mutta ainakin täällä niistä pyydetään käytettynäkin aika kovia hintoja, joten todnäk ostan uutena), sitten sellaisen leikkikeittiön ja siihen jotain tarvikkeita. Ja ihan 100-varmasti tyttö leikkii näillä ja pitkään! Eli en ymmärrä minäkään, miksi lelut on yhtä kuin krääsä.. ja että sen turhan, käsiinsärkyvän krääsälelun ja sen käsipyyhkeen välillä ei voisi olla mitään muuta... huoh. Ei millään pahalla pyyhkeen ostajalle, mutta kyllä mäkin veikkaisin, että se lapsi ilahtuisi enemmän saadessaan sen yhden toivomansa laadukkaan ja leikkiin inspiroivan lelun, kuin sen käsipyyhkeen.. yhtään siis jälkimmäistä arvostelematta. Ja kyllä ne lapset oikeasti vertailee saamiaan joululahjoja koulussa, ja kaverin luo on sitten joulun jälkeen kiva mennä leikkimään uusilla leluilla. Tiedän sen, koska olen itse koulussa töissä.

Niin, ja meilläkin lahjojen avaaminen on osa sitä joulun tunnelmaa, eikä mitenkään "pois siitä muusta tärkeämmästä joulun vietosta."
 
Kysytäänpä niin päin, että miksi ne isot lahjaröykkiöt teitä lahjoja antamattomia haittaa? Miksi se on teiltä pois, jos joku saa enemmän lahjoja? Oma valintahan se on (ja tietty kukkaron), kuinka paljon ostaa lapsille lahjoja.
 
Minä RAKASTAN joululahjojen hankkimista.

On luksusta saada törsätä siskonlapsien, kummilapsien ja ystävien sekä ystävien lapsien lahjoihin. Myös niiden kolmen nuorimmaiseni lahjat suunnittelen kuukausia etukäteen. Puhumattakaan siitä yhdestä lahjasta joka minulta "ok" hankkia kullekin lapsenlapselleni.

(Muistan myös lahjomisvimmassani naapureita, postimiestä, terkkaria, lasten opettajia, vierasmajamme talonmiestä jne.)

SILTI en halua viettää suurinta osaa jouluaatosta tai joulupäivästä lahjojen kimpussa.
En omien, enkä lasten.
Silloin on niin paljon muutakin nautittavaa...
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
No eihän ne lahjat sulje pois jouluntunnelmaa, mutta kyllä aito joulufiilis on jotain muuta kuin lahjapaketit! Paketteja tärkeempää joulussa on läheisten läsnäolo, hyvä ruoka ja joulusauna.

Lapselle olemme ostaneet 2 lahjaa, enempää ei osteta. Vauva tosin ei ymmärrä lahjoista vielä mitään, mutta samaa linjaa aiomme jatkaa tulevaisuudessa. Tiedän lapsia jotka saa lahjoja niin paljon etteivät jaksa edes avata kaikkia lahjoja, ja loppujen lopuksi muut lahjat viskataan nurkkaan ja ehkä 1 niistä kiinnostaa...
 
Lahjat kuuluu toki jouluun, mutta tietoinen valinta meillä on ollut yrittää osoittaa lapsille että joulu on paljon muutakun kuin lahjat!

Tuleehan niitä lahjoja hommattua.....vähempikin riittäisi.
Veikkaan silti että meidän joulu ei olisi yhtään sen hassumpi vaikka
lahjoja olisi vähemmän. Aikoinaan, kun lapset olivat ihan pieniä, oli jopa puhetta että pari lahjaa/nassu....öhm...ei ihan onnistunu:xmas:

Meillä lapset odottaa kovasti askartelua, leipomista, ruokaa, piparitalon rakennusta, kuusen ym. koristelua, ja ykkösenä on musiikki, että pääsee laulamaan joululauluja!
Lapset myöskin tekee kimpassa jouluesityksiä meille. Niitä tallennellaan ja tsiigaillaan pitkin vuotta:D
 
  • Tykkää
Reactions: Mummeliisa
Tiedän lapsia jotka saa lahjoja niin paljon etteivät jaksa edes avata kaikkia lahjoja, ja loppujen lopuksi muut lahjat viskataan nurkkaan ja ehkä 1 niistä kiinnostaa...

On se kumma, että on niin paljon näitä, jotka tietävät tällaisia lapsia. Minä en ole kyllä vielä tähän päivään kohdannut yhtään tällaista. Ja jos lapsi saa vaikka viisi lelua, niin aika vaikeahan niillä voi olla leikkiä ihan yhtä aikaa, vai?

Sinänsä minulle aivan sama saako muiden lapset lahjoja 0 vai 100, mutta oudot tietämiset ja perustelut kummastuttaa. Todellako jossakin pyörii avaamattomia lahjoja nurkissa? Kenties mielenkiinnon puute voi myös kertoa huonosti valituista lahjoista, pikemmin kuin määrästä?
 
[QUOTE="Vieras";27524243]On se kumma, että on niin paljon näitä, jotka tietävät tällaisia lapsia. Minä en ole kyllä vielä tähän päivään kohdannut yhtään tällaista. Ja jos lapsi saa vaikka viisi lelua, niin aika vaikeahan niillä voi olla leikkiä ihan yhtä aikaa, vai?

Sinänsä minulle aivan sama saako muiden lapset lahjoja 0 vai 100, mutta oudot tietämiset ja perustelut kummastuttaa. Todellako jossakin pyörii avaamattomia lahjoja nurkissa? Kenties mielenkiinnon puute voi myös kertoa huonosti valituista lahjoista, pikemmin kuin määrästä?[/QUOTE]

No kyllä vaan tiedän, en mä sitä sulle mitenkään paremmin voi täällä todistella :D Epäkiinnostavat lahjat viskataan nurkkaan, kun tulee se mieluisa lahja niin muita lahjoja ei edes haluta avata, äiti saattaa tuputtaa vieressä että tules nyt avaamaan vielä nää loputkin lahjat. Juu, ei voi leikkiä kaikilla samaan aikaan ei, mutta kun ei ne muut lahjat edes kiinnosta... Noh, nää on sellaisia lapsia jotka muutenkin hukkuu niihin leluihinsa, saavat pitkin vuotta mitä tahtovat arkena ja sunnuntaina. Ehkä eri asia jos joulu ja syntymäpäivä tosiaan on ainoat ajankohdat milloin niitä leluja suunnilleen saa.

Mutta itse en näe järkeä ostaa kymmentä lahjaa, jos lapsen kiinnostuksen tarpeet täyttää yksi tai kaksikin lelua.
 
No kyllä vaan tiedän, en mä sitä sulle mitenkään paremmin voi täällä todistella :D Epäkiinnostavat lahjat viskataan nurkkaan, kun tulee se mieluisa lahja niin muita lahjoja ei edes haluta avata, äiti saattaa tuputtaa vieressä että tules nyt avaamaan vielä nää loputkin lahjat. Juu, ei voi leikkiä kaikilla samaan aikaan ei, mutta kun ei ne muut lahjat edes kiinnosta... Noh, nää on sellaisia lapsia jotka muutenkin hukkuu niihin leluihinsa, saavat pitkin vuotta mitä tahtovat arkena ja sunnuntaina. Ehkä eri asia jos joulu ja syntymäpäivä tosiaan on ainoat ajankohdat milloin niitä leluja suunnilleen saa.

Mutta itse en näe järkeä ostaa kymmentä lahjaa, jos lapsen kiinnostuksen tarpeet täyttää yksi tai kaksikin lelua.

Eli kyse oli siis pikemminkin huonoista valinnoista kuin määrästä. En itsekään osta ostamisen vuoksi, mutta meillä kertyy röykkiö, koska lapsilla monia kiinnostuksen kohteita. Ja alkuperäiseen aiheeseen, en usko, että lahjojen määrä kertoo joulun tunnelmasta tai perheen arvoista mitenkään suoraan, vaan on kuten muutkin asiat perhekohtaisia. Eli yksi lahja ei kerro etten välitä sinusta, kaksikymmentä lahjaa ei kerro ettei minulla ole arkisin aikaa sinulle.
 
Lahjat kuuluu toki jouluun, mutta tietoinen valinta meillä on ollut yrittää osoittaa lapsille että joulu on paljon muutakun kuin lahjat!

Tuleehan niitä lahjoja hommattua.....vähempikin riittäisi.
Veikkaan silti että meidän joulu ei olisi yhtään sen hassumpi vaikka
lahjoja olisi vähemmän. Aikoinaan, kun lapset olivat ihan pieniä, oli jopa puhetta että pari lahjaa/nassu....öhm...ei ihan onnistunu:xmas:

Meillä lapset odottaa kovasti askartelua, leipomista, ruokaa, piparitalon rakennusta, kuusen ym. koristelua, ja ykkösenä on musiikki, että pääsee laulamaan joululauluja!
Lapset myöskin tekee kimpassa jouluesityksiä meille. Niitä tallennellaan ja tsiigaillaan pitkin vuotta:D


Tuo "vähempikin riittäisi" kolahti lahjafriikkiin....
Pyrin vähempään tänä vuonna - ja itseni tuntien tulen luultavasti ylittämään itseni tänä vuonna.

Onko olemassa anonymous chistmas-holics-ryhmää?
 
  • Tykkää
Reactions: Mahza ja Lispetti

Yhteistyössä