Hermopinkeenä
Hermoja koetellaan. 1,5v. karhukoira tietää kuinka kävellään hihnassa, mutta kokeilee silti koko ajan. Opetin sen ensimmäisen kerran jo pentuna sillä taktiikalla, että koiran nykäistessä kielsin ja pysähdyin, hyvin kävelystä kehuin. Se oppi sen silloin hyvin.
Odotetusti yksivuotiaana tuli uhma ja kaikki opit katosivat sen siliän tien. Ajattelin, että annan uhman laantua, noudatan edelleen sääntöjä, mutta aloitan uudelleen oikein tehokoulutuksen, kunhan hormonimyrsky on ohi. Nyt uhma sitten laantui - tai siltä se ainakin tuntui - ja palasin koulutukseen. Lenkkien alut ovat yhtä piinaa. Pahimmillaan ensimmäisiin 500 metriin kuluu varttitunti. Jossain vaiheessa lenkkiä kävely yleensä paranee ja saattaa sujua hyvinkin, mutta se viimeinen puoli kilometriä on taas yhtä saakelin piinaa!
Koira selvästi tietää kuinka kuuluu kävellä, mutta into ja riehakkuus on samanlaista kuin pennulla, vaikka ikää on tuo 1,5v., eikä millään malta noudattaa sääntöjä etenkään lenkin alussa ja lopussa. Kuinka kauan teillä meni ennen kun saitte koiranne kävelemään hihnassa moitteettomasti? Ja millaisia keinoja käytitte?
Tämä ei ole elämäni ensimmäinen karhukoira ja koirista on muutenkin kokemusta. Tämän jääräpäisyys vaan tuntuu olevan sitä luokkaa, että tässä tahkotaan vielä kauan. KUONOPANTOJA TAI KIRISTÄVIÄ EN SUOSTU KÄYTTÄMÄÄN eli niitä ei kannata ehdottaa. Olen helvetin jääräpäinen itsekin ja vannon, että tuo koira joku päivä vielä kävelee lenkkinsä kauniisti, mutta nyt rupeaa pinna kiristymään.
Ruoat teen koiralle itse, syö säännöllisesti raakaa lihaa, lisänä saa kuivaruokaa.
On juoksunarussa noin 3h/päivä, sisällä meidän kotona ollessa, yöt nukkuu sisällä.
Hihnalenkit: aamulenkki 15min + päivälenkki 1-2 tuntia (viikonloppuisin menee yleensä tuo kaksi tuntia, arkisin tunti tai puolitoista tuntia) + iltalenkki 30min. Näin talvisaikaan on käynyt myös noin kolmesti viikossa juoksemassa metsässä vapaana. En usko, että kyse on lenkkien tai ulkoilujen vähyydestä. Sen kanssa leikitään lyhyitä aikoja päivittäin, mutta sen kummempiin virikkeisiin ei ole yksinkertaisesti aikaa. Viime aikoina olen kokeillut sitä, että käytän puolet iltalenkistä pelkästään leikkimiseen, mutta siitä ei ole ainakaan vielä ollut rauhoittajaksi, päinvastoin.
Odotetusti yksivuotiaana tuli uhma ja kaikki opit katosivat sen siliän tien. Ajattelin, että annan uhman laantua, noudatan edelleen sääntöjä, mutta aloitan uudelleen oikein tehokoulutuksen, kunhan hormonimyrsky on ohi. Nyt uhma sitten laantui - tai siltä se ainakin tuntui - ja palasin koulutukseen. Lenkkien alut ovat yhtä piinaa. Pahimmillaan ensimmäisiin 500 metriin kuluu varttitunti. Jossain vaiheessa lenkkiä kävely yleensä paranee ja saattaa sujua hyvinkin, mutta se viimeinen puoli kilometriä on taas yhtä saakelin piinaa!
Koira selvästi tietää kuinka kuuluu kävellä, mutta into ja riehakkuus on samanlaista kuin pennulla, vaikka ikää on tuo 1,5v., eikä millään malta noudattaa sääntöjä etenkään lenkin alussa ja lopussa. Kuinka kauan teillä meni ennen kun saitte koiranne kävelemään hihnassa moitteettomasti? Ja millaisia keinoja käytitte?
Tämä ei ole elämäni ensimmäinen karhukoira ja koirista on muutenkin kokemusta. Tämän jääräpäisyys vaan tuntuu olevan sitä luokkaa, että tässä tahkotaan vielä kauan. KUONOPANTOJA TAI KIRISTÄVIÄ EN SUOSTU KÄYTTÄMÄÄN eli niitä ei kannata ehdottaa. Olen helvetin jääräpäinen itsekin ja vannon, että tuo koira joku päivä vielä kävelee lenkkinsä kauniisti, mutta nyt rupeaa pinna kiristymään.
Ruoat teen koiralle itse, syö säännöllisesti raakaa lihaa, lisänä saa kuivaruokaa.
On juoksunarussa noin 3h/päivä, sisällä meidän kotona ollessa, yöt nukkuu sisällä.
Hihnalenkit: aamulenkki 15min + päivälenkki 1-2 tuntia (viikonloppuisin menee yleensä tuo kaksi tuntia, arkisin tunti tai puolitoista tuntia) + iltalenkki 30min. Näin talvisaikaan on käynyt myös noin kolmesti viikossa juoksemassa metsässä vapaana. En usko, että kyse on lenkkien tai ulkoilujen vähyydestä. Sen kanssa leikitään lyhyitä aikoja päivittäin, mutta sen kummempiin virikkeisiin ei ole yksinkertaisesti aikaa. Viime aikoina olen kokeillut sitä, että käytän puolet iltalenkistä pelkästään leikkimiseen, mutta siitä ei ole ainakaan vielä ollut rauhoittajaksi, päinvastoin.