Koulutuksen tasoko mittaa ihmisen älykkyyden?

[Keittiönoita]

Eihän niillä välttämättä ole mitään yhteyttä. Mutta todella älykäs haluaa usein kouluttaa itseänsä ja turhautuu jos ei saa tarvitsemiaan haasteita. Älykkyyttäkin on kuitenkin monenlaista.

Haasteita kyllä saa vaikka muuttamalla jonnekin erämaahan keskelle ei mitään ja säilymään siellä hengissä ja vaikka perustamaan uuden tervegeenisen populaation sinne

 

[vieras]

Ei koulutuksen taso.
Ei palikkatesti.
Minun mielestäni älykkyyttä on pärjätä voittajana arjessa ja aikuisena saada elää niin kuin haluaa ollakseen onnelinen ja ei tuhota lastensa tulevaisuutta.

Tyhmyyttä on elää epätyytyväisenä ja ei silsti osaa tehdä onnensa eteen mitään. Aina on vaihtoehtoja.

 

[Turkilmas]

Jaa...mun mielestä koulutuksella ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kunnianhimoa ja tahtoa sivistää itseään on varmasti enemmän korkeasti koulutetulla. Mutta sillä taas ei ole tekemistä älykkyyden kanssa.

Ja toisaalta ehkä ihminen kouluttautuu jotta saisi ns. haasteellisempaa työtä. Siis sellaista jossa rasitetaan aivoja kropan sijaan.

Mun isä oli todella älykäs mies. Ihailin usein hänen sivistystään, tietämystään ihan kaikesta ja ilmiömäistä matikkapäätä. Isä oli kaikin puolin älykäs mies...ja oli siis kansakoulun käynyt alkoholisti joka kuoli viinaan 47-vuotiaana...

Toisaalta eräs tuttavani on ns. wannabee-älykkö. On älyllisesti ollut aina silkkaa keskitasoa, mutta meni yliopistoon, jotta sai päteä koulutuksellaan. Ja tykkää nostaa habitustaan latelemalla erinäisiä sivistyssanoja. Kuitenkin tyyppi on tosiaan ihan keskiverto kaikin puolin ja tekee itsensä lähinnä naurettavaksi yrittämällä vaikuttaa fiksummalta mitä on.

 

[nöppönen]

Älykkyys on paljon muutakin kuin koulusta paperit =)

samaa mieltä.

 

[Rokkimakkara]

Eihän niillä välttämättä ole mitään yhteyttä. Mutta todella älykäs haluaa usein kouluttaa itseänsä ja turhautuu jos ei saa tarvitsemiaan haasteita. Älykkyyttäkin on kuitenkin monenlaista.

Haasteita kyllä saa vaikka muuttamalla jonnekin erämaahan keskelle ei mitään ja säilymään siellä hengissä ja vaikka perustamaan uuden tervegeenisen populaation sinne

Onhan niitäkin. Riippunee siitä mitä älykkyyttä tarkoitetaan.

 

[Non compos mentis]

Älykkyys on tietynlaista henkistä potentiaalia. Itse en ole vielä laittanut kaikkea omaani peliin, sillä en ole lähelläkään tohtoria tms.

 

[Kimppa]

Jaa...mun mielestä koulutuksella ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. .

Kyllä niillä nyt on hyvinkin paljon tekemistä on keskenään. Esim. kaikki maailman yliopisto-opiskelijat ovat varmasti KESKIMÄÄRIN älykkäämpiä kuin maailman kaikki kouluja käymättömät ihmiset. Ja älykkyydellä tässä tarkoitan sitä mitä perinteisesti älykkyydellä tarkoitetaan mm. loogista päättelykykyä, avaruudellista hahmotuskykyä, kielellistä ja numeerista lahjakkuutta jne...

Sosiaaliset taidot, asenteet ja käytöstavat ovat asia erikseen. Juntteja typeryksiä ja toisaalta sulavakäytöksisiä miellyttäviä ihmisiä löytyy sekä vähän että paljon kouluja käyneistä.

 

[Helekutti]

Minun mielestäni älykkyyttä on pärjätä voittajana arjessa ja aikuisena saada elää niin kuin haluaa ollakseen onnelinen ja ei tuhota lastensa tulevaisuutta.

Tyhmyyttä on elää epätyytyväisenä ja ei silsti osaa tehdä onnensa eteen mitään. Aina on vaihtoehtoja.

Näin juuri. Lisäisin vielä että ihminen tarvitsee älyllisiäkin haasteita ja ajoittain muutosta, muuten tylsistyy.

 

[hellalettas]

Niin, mutta ns. tyhmät eivät pääse opiskelemaan korkeakouluihin .

kyllä vaan yliopistollakin on tyhmiä oppilaita ja jopa opettajia.

 

[lähäri]

Ei koulutuksen taso.
Ei palikkatesti.
Minun mielestäni älykkyyttä on pärjätä voittajana arjessa ja aikuisena saada elää niin kuin haluaa ollakseen onnelinen ja ei tuhota lastensa tulevaisuutta.

Tyhmyyttä on elää epätyytyväisenä ja ei silsti osaa tehdä onnensa eteen mitään. Aina on vaihtoehtoja.

Näin minäkin ajattelen! Alhainen koulutukseni takaa minulle enemmän aikaa perheeni kanssa, stressittömämpää arkea ja työnkuvaa! Otan työni erittäin vakavasti ja olen sitoutunut mutta en laita pahakseni, että suurin vastuu ei ole minulla vaikka toki koen itseni vastuunkantajaksi. Minun ei aina tarvitse kantaa syyllisyyttä riittämättömyydestäni niin paljon kun sairaanhoitajien. Tietysti kannan huolta suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä siinä missä kuka vaan hoitoalaa edustava ihminen. Haastetta koen työssäni olevan ja opin/koen uusia asioita jos en päivittäin niin ainakin viikkoittain.

 

[Tallu -]

Mä sanoisin näin, että koulutus yleensä lisää älykkyyttä. Opiskellessa ihmisen maailmankuva eri asioista laajenee ja hän oppii soveltamaan saamaansa tietoa käytännössä. Jos on lähtökohtaisesti kaksi samantasoista älykästä ihmistä, toinen opiskelee ja toinen lojuu sohvalla, niin veikkaanpa, että kouluttautunut on jatkossa älykkäämpi.

Mä itse en ole korkeasti koulutettu.

 

[Keittiönoita]

Riippunee siitä mitä älykkyyttä tarkoitetaan.

Minusta "suurinta" älykkyyttä on selviytyä hengissä olosuhteissa, joissa hengissäselviytyminen ei ole juurikaan mahdollista tai ainakin se on erittäin vaikeaa. Ja vielä lisääntyä ja jatkaa sukuaan. Minusta älykkyyttä on oppia nopeasti, olla tekemättä samaa virhettä toista kertaa, keksiä tapoja, joilla jonkin asian voi hoitaa ja keksiä sen jälkeen vielä helpomman tavan sen asian hoitamiseen. Ilman minkään koulutuksen antamaa tietoa. Ja puhun nyt siis tällaisesta eloonjäämishommelista.

 

[Turkilmas]

Jaa...mun mielestä koulutuksella ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. .

Kyllä niillä nyt on hyvinkin paljon tekemistä on keskenään. Esim. kaikki maailman yliopisto-opiskelijat ovat varmasti KESKIMÄÄRIN älykkäämpiä kuin maailman kaikki kouluja käymättömät ihmiset. Ja älykkyydellä tässä tarkoitan sitä mitä perinteisesti älykkyydellä tarkoitetaan mm. loogista päättelykykyä, avaruudellista hahmotuskykyä, kielellistä ja numeerista lahjakkuutta jne...

Sosiaaliset taidot, asenteet ja käytöstavat ovat asia erikseen. Juntteja typeryksiä ja toisaalta sulavakäytöksisiä miellyttäviä ihmisiä löytyy sekä vähän että paljon kouluja käyneistä.

Mä tunnen montakin yliopistossa opiskellutta aivan keskitason älykkyydellä varustettua ihmistä. He ovat vaan päättäväisesti lukeneet ja päntänneet, opetelleet ja harjoitelleet.

Toisaalta tunnen myös alhaisesti koulutettuja älykkäitä ihmisiä. Heitä ei vaan kiinnosta kouluttautua.

Ja tsiljoona korkeakoulutettua (AMK), jotka ovat ihan vaan järkisyistä valinneet korkeakoulun.

Enemmän mun mielestäni koulutuksen taso kertoo halusta kahlata läpi koulukirjoja. Siis motivaatiosta pikemminkin kuin älykkyydestä.

 

[Non compos mentis]

Mä sanoisin näin, että koulutus yleensä lisää älykkyyttä. Opiskellessa ihmisen maailmankuva eri asioista laajenee ja hän oppii soveltamaan saamaansa tietoa käytännössä. Jos on lähtökohtaisesti kaksi samantasoista älykästä ihmistä, toinen opiskelee ja toinen lojuu sohvalla, niin veikkaanpa, että kouluttautunut on jatkossa älykkäämpi.

Mä itse en ole korkeasti koulutettu.

Itse olen huomannut, että älykäs ihminen ei välttämättä tarvitse muodollista koulutusta; hän oppii muutenkin. Eikös joku joskus sanonutkin, että koulut ovat keskinkertaisuuksia varten?

Tärkeintä on olla utelias, aina avoimella mielellä. Mulla on alituinen tiedonjano, eikä mikään ole minulle turhaa tietoa.

 

[kaipa se toiseen suuntaan toimii]

Voi kai koulutuksen perusteella todeta, ettei tämä ihminen ainakaan idiootti ole.

Mutta sitä johtopäätöstä ei voi vetää, että koska et ole maisteri, olet idiootti.

 

[Miä]

No, ne pienet älykkyyden ripaukset mitä omistan olen saanut jostain muualta kun koulusta. Mutta ainahan itseään kannattaa kouluttaa jos on halua ja mahdollisuuksia.

 

[Istafra]

Tärkeintä on olla utelias, aina avoimella mielellä. Mulla on alituinen tiedonjano, eikä mikään ole minulle turhaa tietoa./ Nos habetit humus

Tämän allekirjoitan.
Kyllä usein korkeakoulutettu on älykäs, ainakin omalla alallaan.
Laajan yleissivistyksen omaavia renessanssi-ihmisiä taas ovat nämä tiedonjano-ihmiset. Ja nämä nyt voivat olla sitten korkeasti koulutettuja tai sitten ei.

 

[LisaMarie]

Mitä ne hyvin elämässä, esim yittäjinä, menestyneet on, jotka ei oo käyny un peruskoulun ja senkin aika huonolla menestyksellä?
Eli ei korreloi, joillakin on toisenlaist, käytännöläheistä älyä, mutta ei vähäistäkään kiinnostusta opiskeluun.
Minulla on poika, joka osa laskea vaikka mitä, jos haluaa ja tarvitsee tietoa itse, mutta koulussa saattaa tuoda matikan kokeesta tosi huonon numeron, kun oli tärkeämpä ajateltavaa just sen kokeen hetkellä..´Toisalta minulla on sukulasmies, joka oikeasti on tyhmä kuin saapas, mutta sisulla kävi koulua, koska uskoi sen jotenkin todistavan, etä hän ei ole tyhmä...aikaa meni ja istumalihakset vahvistui, surkein paperein läpi ja pienipalkkainen työ, muta tulipa siisti sisätyö ja istumatyö...Vois lautapoikana raksalla tienata paremmin eikä painais opintolainat

 

[LisaMarie]

Tärkeintä on olla utelias, aina avoimella mielellä. Mulla on alituinen tiedonjano, eikä mikään ole minulle turhaa tietoa./ Nos habetit humus

Tämän allekirjoitan.
Kyllä usein korkeakoulutettu on älykäs, ainakin omalla alallaan.
Laajan yleissivistyksen omaavia renessanssi-ihmisiä taas ovat nämä tiedonjano-ihmiset. Ja nämä nyt voivat olla sitten korkeasti koulutettuja tai sitten ei.

Isomammani oli tuollainen. Hän luki jokapäivä Hesarin viellä 8-kympisenä ja oli hyvin perillä maailman menosta, pystyi keskustelemaan, mutta koulutus oli vähän kiertokoulua.

 

[hannamaria]

Tärkeintä on olla utelias, aina avoimella mielellä. Mulla on alituinen tiedonjano, eikä mikään ole minulle turhaa tietoa./ Nos habetit humus

Tämän allekirjoitan.
Kyllä usein korkeakoulutettu on älykäs, ainakin omalla alallaan.
Laajan yleissivistyksen omaavia renessanssi-ihmisiä taas ovat nämä tiedonjano-ihmiset. Ja nämä nyt voivat olla sitten korkeasti koulutettuja tai sitten ei.

Isomammani oli tuollainen. Hän luki jokapäivä Hesarin viellä 8-kympisenä ja oli hyvin perillä maailman menosta, pystyi keskustelemaan, mutta koulutus oli vähän kiertokoulua.

Kas, täältä sun löysin. YV

 

[vieras]

Ei koulutuksen taso.
Ei palikkatesti.
Minun mielestäni älykkyyttä on pärjätä voittajana arjessa ja aikuisena saada elää niin kuin haluaa ollakseen onnelinen ja ei tuhota lastensa tulevaisuutta.

Tyhmyyttä on elää epätyytyväisenä ja ei silsti osaa tehdä onnensa eteen mitään. Aina on vaihtoehtoja.

Kyllä peesaan tätä.

 

[Kimppa]

Jaa...mun mielestä koulutuksella ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. .

Kyllä niillä nyt on hyvinkin paljon tekemistä on keskenään. Esim. kaikki maailman yliopisto-opiskelijat ovat varmasti KESKIMÄÄRIN älykkäämpiä kuin maailman kaikki kouluja käymättömät ihmiset. Ja älykkyydellä tässä tarkoitan sitä mitä perinteisesti älykkyydellä tarkoitetaan mm. loogista päättelykykyä, avaruudellista hahmotuskykyä, kielellistä ja numeerista lahjakkuutta jne...

Sosiaaliset taidot, asenteet ja käytöstavat ovat asia erikseen. Juntteja typeryksiä ja toisaalta sulavakäytöksisiä miellyttäviä ihmisiä löytyy sekä vähän että paljon kouluja käyneistä.

Mä tunnen montakin yliopistossa opiskellutta aivan keskitason älykkyydellä varustettua ihmistä. He ovat vaan päättäväisesti lukeneet ja päntänneet, opetelleet ja harjoitelleet.

Toisaalta tunnen myös alhaisesti koulutettuja älykkäitä ihmisiä. Heitä ei vaan kiinnosta kouluttautua.

Ja tsiljoona korkeakoulutettua (AMK), jotka ovat ihan vaan järkisyistä valinneet korkeakoulun.

Enemmän mun mielestäni koulutuksen taso kertoo halusta kahlata läpi koulukirjoja. Siis motivaatiosta pikemminkin kuin älykkyydestä.

Mitenköhän sä osaat arvioida jonkun tuntemasi ihmisen älykkyyden tason esim. keskimääräiseksi? Ei kai älyykkyys kenenkään päältä paista. Ei sitä välttämättä päivittäisestä kanssakäymisestä osaa sanoa, onko toinen älykäs _jollain tietyllä tavalla_ vai ei. Älykkyyttäkin kun on niin monenlaista. Jonkinlaisen kuvan jokainen itsestään antaa, mutta se ei välttämättä ole koko totuus. Siinä ovat mukana hämäämässä sosiaaliset taidot, ulosanti, persoonallisuus jnejnejne.

Riippuu tietenkin tieteenhaarsta, mitä aikoo opiskelemaan, mutta jokaisella on ihan varmasti sellaisia aloja, joita ei vain ymmärrä/ opi/ osaa/ käsitä, vaikka kuinka niitä pänttäisi, harjoittelisi ja opiskelisi. Eikö niin? Että ei pelkällä sinnikkyydellä ja pänttäämisellä vain kertakaikkiaan opi joitakin asioita - jotain lahjoja/ älykkyyttä on pakko olla. Ja taas puhun yleistäen - keskimäärin näin on. Poikkeuksia tietenkin löytyy suuntaan ja toiseen.

Toki älykkyyden lisäksi pitää olla esim. ongelmanratkaisukykyä (tosin yksi älykkyyden "laji" sekin) ja motivaatiota, mutta jälleen - ei pelkästään niillä pysty mitä tahansa oppimaan ja ymmärtämään.

Ja halusta kahlata koulukirjoja.. Sitäkö opiskelu sinun opinahjossasi on pelkästään ollut? Kyllä mun opiskeluaikoina piti tehdä paljon muutakin kuin vain lukea ja päntätä ulkoa. Ja niihinkin asioihin on tarvinnut monenlaista älykkyyttä, ei pelkästään hyvää muistia (jota ulkoa pänttäämiseen tarvitaan).

 

[vieras]

Mitä ne hyvin elämässä, esim yittäjinä, menestyneet on, jotka ei oo käyny un peruskoulun ja senkin aika huonolla menestyksellä?
Eli ei korreloi, joillakin on toisenlaist, käytännöläheistä älyä, mutta ei vähäistäkään kiinnostusta opiskeluun.
Minulla on poika, joka osa laskea vaikka mitä, jos haluaa ja tarvitsee tietoa itse, mutta koulussa saattaa tuoda matikan kokeesta tosi huonon numeron, kun oli tärkeämpä ajateltavaa just sen kokeen hetkellä..´Toisalta minulla on sukulasmies, joka oikeasti on tyhmä kuin saapas, mutta sisulla kävi koulua, koska uskoi sen jotenkin todistavan, etä hän ei ole tyhmä...aikaa meni ja istumalihakset vahvistui, surkein paperein läpi ja pienipalkkainen työ, muta tulipa siisti sisätyö ja istumatyö...Vois lautapoikana raksalla tienata paremmin eikä painais opintolainat

No suomessahan yrittäjiksi alkavat yrittäjien lapset. Usein. ja vähän kouluja käyneet. totta. Mutta ei yrittäjän tarvitse älykäs olla, vaikka tienaa paljon, paremminkin ahne. Osata käyttää hyväksi kaikkea, kaikki tukimuodot.

Ja haluta ottaa riskejä, ja niitä ottavat usein ne, joilla on jo paljn rahaa.
Ja ehkä sukulaistasi ei raksahommat kiinnosta. Tai ei haittaa opintolaina, tärkeämpää on tehdä mielekästä työtä.

 

[Coffee Break]

Ei välttämättä, mutta ei meistä kaikista ole esim. fyysikoiksi vaikka kuinka fyysikko haluaisi olla.

 

[Meri-Kaisla]

Se vähän riippuu miten kukakin älykkyyden määrittää. Yliopistossa keskitytään tiettyyn aineeseen eli voi olla matemaattisesti lahjakas ja kielellisesti aivan onneton tai toisinpäin. Mutta siellä pärjää kyllä ihan hyvin keskiverto älykkyydelläkin varustettu ihminen. Voisin kyllä väittää ettei yliopistosta ihan tyhmä valmistu, mutta heikkouksia muilla elämän alueilla voi hyvinkin olla vaikka kuinka.