Koulutuksen tasoko mittaa ihmisen älykkyyden?

[fakta]

Miksi muka?

Mun mielestä noilla asioilla ei ole kauheasti välttämättä tekemistä keskenään, koska esim. joku todella viisas voi haluta koulutuksensa toiselta asteelta. Jos se kiinnostava ala sattuu olemaan jotain vähemmän koulutettua.

On tietysti vähemmän viisaita ihmisiä joilla ei ole koulutusta tai toisen asteen koulutus, mutta yhtälailla korkeasti koulutetuissa on niitä vähemmän viisaita. Saatetaan olla hemmetin viisaita sillä omalla alalla, mutta esim. normaalielämä voi olla vaikeaa.

Tässä samassa vielä lähihoitajista. Moni täällä aukoo päätään, että sen koulun kuka tahansa pystyy käymään. No ehkä pystyy joo, mutta kuinka moni oikeasti olis valmis siihen hommaan? Kyllä hoitoala on sellainen, että siihen pitää olla oikea kiinnostus, muuten työ on todella kurjaa.

ne jotka väittävät olevansa älykkäitä, koska ovat hyvin koulutettuja ovat yleensä juuri niitä tyhmimpiä, vailla mitään elämänkokemuksen tuomaa viisautta tai maalaisjärkeä.

 

[sanoja]

Puhukaa asioista oikeilla nimillä edes ennen kuin vaahtoatte.

Katsokaa sana kirjasta mitä on älykkyys. Se viittaa yksilön kykyyn oppia sekä kykyyn ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä.
Lähihoitaja tai myyjä vaikkapa ei siis tarvitse älykkyyttä sanan oikeassa merkityksessä.

 

[maymay]

mä varmaan oon sit tosi tyhmä,toisen asteen koulutus vaan takana ja "kuka vaan" nyt osaa hiuksia leikata ilman koulujakin...

 

[LisaMarie]

No suomessahan yrittäjiksi alkavat yrittäjien lapset. Usein. ja vähän kouluja käyneet. totta. Mutta ei yrittäjän tarvitse älykäs olla, vaikka tienaa paljon, paremminkin ahne. Osata käyttää hyväksi kaikkea, kaikki tukimuodot.

Ja haluta ottaa riskejä, ja niitä ottavat usein ne, joilla on jo paljn rahaa.
Ja ehkä sukulaistasi ei raksahommat kiinnosta. Tai ei haittaa opintolaina, tärkeämpää on tehdä mielekästä työtä.

Kero mullekin, mitä tukia yrittäjä saa ja mistä niitä voi hakea ? Mä haen heti. nimimerkilä persaukinen yrittäjä...(kato kun ne investointituet ei tuu yrittäjälle...ne saa kuittejen perusteella, eli se raha täytyy myös käyttää siihen investointiin... :/ )

 

[Kimppa]

Monet täällä korostavat motivaation ja "sinnikkyyden" merkitystä älyn sijaan. Kyllä sillä onkin suuri merkitys. Usein vain on niin, että ihminen on motivoitunut sellaisista asioista, joissa hän on hyvä, joihin hänellä on jo lahjoja (ko älykkyyttä) ja näin hyvät edellytykset oppia sitä.

 

[Non compos mentis]

No suomessahan yrittäjiksi alkavat yrittäjien lapset. Usein. ja vähän kouluja käyneet. totta. Mutta ei yrittäjän tarvitse älykäs olla, vaikka tienaa paljon, paremminkin ahne. Osata käyttää hyväksi kaikkea, kaikki tukimuodot.

Ja haluta ottaa riskejä, ja niitä ottavat usein ne, joilla on jo paljn rahaa.
Ja ehkä sukulaistasi ei raksahommat kiinnosta. Tai ei haittaa opintolaina, tärkeämpää on tehdä mielekästä työtä.

Kero mullekin, mitä tukia yrittäjä saa ja mistä niitä voi hakea ? Mä haen heti. nimimerkilä persaukinen yrittäjä...(kato kun ne investointituet ei tuu yrittäjälle...ne saa kuittejen perusteella, eli se raha täytyy myös käyttää siihen investointiin... :/ )

Eikö niiden investointien tarkoitus ole yleensä lisätä kassavirtaa pidemmällä aikavälillä kuitenkin? Eli epäsuorasti investointitukikin tulee yrittäjän lompakkoon. Esim. yrittäjä saa tukea laajentaakseen toimintojaan toiseen kaupunkiin, jolloin hän saa lisää asiakkaita ja liikevaihto kasvaa.

 

[hannamaria]

No suomessahan yrittäjiksi alkavat yrittäjien lapset. Usein. ja vähän kouluja käyneet. totta. Mutta ei yrittäjän tarvitse älykäs olla, vaikka tienaa paljon, paremminkin ahne. Osata käyttää hyväksi kaikkea, kaikki tukimuodot.

Ja haluta ottaa riskejä, ja niitä ottavat usein ne, joilla on jo paljn rahaa.
Ja ehkä sukulaistasi ei raksahommat kiinnosta. Tai ei haittaa opintolaina, tärkeämpää on tehdä mielekästä työtä.

Kero mullekin, mitä tukia yrittäjä saa ja mistä niitä voi hakea ? Mä haen heti. nimimerkilä persaukinen yrittäjä...(kato kun ne investointituet ei tuu yrittäjälle...ne saa kuittejen perusteella, eli se raha täytyy myös käyttää siihen investointiin... :/ )

Hmm. Iski tässä mieleen että olenko älykäs jos olen opiskellut monta ammattia, mutta jos en tee koulutusta vastaavaa työtä? Olisiko älykkyyttä tehdä koulutusta vastaavaa työtä pienemmällä palkalla vai onko älykkyyttä olla eri duunissa paremman liksan perässä No, viisas... eiku laiska pääsee vähemmällä

 

[vieras]

Miksi muka?

Mun mielestä noilla asioilla ei ole kauheasti välttämättä tekemistä keskenään, koska esim. joku todella viisas voi haluta koulutuksensa toiselta asteelta. Jos se kiinnostava ala sattuu olemaan jotain vähemmän koulutettua.

On tietysti vähemmän viisaita ihmisiä joilla ei ole koulutusta tai toisen asteen koulutus, mutta yhtälailla korkeasti koulutetuissa on niitä vähemmän viisaita. Saatetaan olla hemmetin viisaita sillä omalla alalla, mutta esim. normaalielämä voi olla vaikeaa.

Tässä samassa vielä lähihoitajista. Moni täällä aukoo päätään, että sen koulun kuka tahansa pystyy käymään. No ehkä pystyy joo, mutta kuinka moni oikeasti olis valmis siihen hommaan? Kyllä hoitoala on sellainen, että siihen pitää olla oikea kiinnostus, muuten työ on todella kurjaa.

ne jotka väittävät olevansa älykkäitä, koska ovat hyvin koulutettuja ovat yleensä juuri niitä tyhmimpiä, vailla mitään elämänkokemuksen tuomaa viisautta tai maalaisjärkeä.

En muuten ole tähän päivään mennessä törmännyt ns. koulutettuun ihmiseen, joka väittää olevansa älykäs ja vastaavasti teilaa toisen "alemmin" koulutetun älykkyyden.

Sen sijaan olen tavannut ihmisiä, jotka esiintyvät tyyliin "kuvitteletko nyt olevasi "jotain", kun olet NIIN koulutettu". Yleensä nämä ihmiset eivät paljon koulun penkkejä kuluttaneet... käytös on typerää, johtuneeko huonosta itsetunnosta.

 

[usko]

Puhukaa asioista oikeilla nimillä edes ennen kuin vaahtoatte.

Katsokaa sana kirjasta mitä on älykkyys. Se viittaa yksilön kykyyn oppia sekä kykyyn ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä.
Lähihoitaja tai myyjä vaikkapa ei siis tarvitse älykkyyttä sanan oikeassa merkityksessä.

no jos nyt sinä älykäs ihminen ensin selvittäisit mitä se älykkyys on ja millaista älykkyyttä on.

Oletko kuullut sosiaalisesta älykkyydestä.

Koita vaikka googlettaa niin sinäkin viisastut,
ennenkuin vaahtoat

 

[LisaMarie]

.

ne jotka väittävät olevansa älykkäitä, koska ovat hyvin koulutettuja ovat yleensä juuri niitä tyhmimpiä, vailla mitään elämänkokemuksen tuomaa viisautta tai maalaisjärkeä.

Peesaan tätä. Mulla on kaveri, joka on väikkäriä tekevä filosofian maisteri, mutta ei silti pidä opiskelua älykkyyden merkkinä, vaan hullun mielenlaadun omaamisena Ja mä ite olen näitä hullun mielenlaadun omaavia, opiskelen kiinnostuksesta mitä milloinkin, kun se on kivaa, mutta totaallisen ilman päämäärää, joten työssäni en saa niitä hyödynnettyä...enkä kyllä missään muussakaan, kuin heikon itsetunon pönkityksessä ja sen todistelussa itselle, että olen älykäs

Älykäs menisi ystäväni mukaan ammattikouluun ja hankkisi järkevä työn, jolla elättää perheensä ja järkevästi ajatelle, mäkin kyllä olen sitämieltä, että ensin pitää käydä ammattikoulu, jos opiskelu kiinnostaa, vaikka kaksoistutkintona, jotta on ammatti ja jos opiskelu kiinnostaa, sitten jatkaa sitä, tätä toivoisin omile lapsille.

 

[vieras]

Puhukaa asioista oikeilla nimillä edes ennen kuin vaahtoatte.

Katsokaa sana kirjasta mitä on älykkyys. Se viittaa yksilön kykyyn oppia sekä kykyyn ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä.
Lähihoitaja tai myyjä vaikkapa ei siis tarvitse älykkyyttä sanan oikeassa merkityksessä.

no jos nyt sinä älykäs ihminen ensin selvittäisit mitä se älykkyys on ja millaista älykkyyttä on.

Oletko kuullut sosiaalisesta älykkyydestä.

Koita vaikka googlettaa niin sinäkin viisastut,
ennenkuin vaahtoat

Älykkyys on arkikielen ja psykologian käyttämä käsite, jolla viitataan yksilön oppimisen ja sopeutumisen kykyyn. Älykkyys ilmenee taitona soveltaa opittua nopeasti, käyttäytyä tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä. Älykkyyden määrittelystä ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä. Siihen on liitetty sellaisia ominaisuuksia kuin kyky oppia uusia asioita, ratkaista ongelmia, suoriutua monimutkaisistakin tehtävistä ja toimia joustavasti vaikeissakin tilanteissa.[1] Operationaalisesti ymmärrettynä älykkyys on sitä, mitä mitataan älykkyystesteillä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyys

 

[Turkilmas]

Mitenköhän sä osaat arvioida jonkun tuntemasi ihmisen älykkyyden tason esim. keskimääräiseksi? Ei kai älyykkyys kenenkään päältä paista. Ei sitä välttämättä päivittäisestä kanssakäymisestä osaa sanoa, onko toinen älykäs _jollain tietyllä tavalla_ vai ei. Älykkyyttäkin kun on niin monenlaista. Jonkinlaisen kuvan jokainen itsestään antaa, mutta se ei välttämättä ole koko totuus. Siinä ovat mukana hämäämässä sosiaaliset taidot, ulosanti, persoonallisuus jnejnejne.

Riippuu tietenkin tieteenhaarsta, mitä aikoo opiskelemaan, mutta jokaisella on ihan varmasti sellaisia aloja, joita ei vain ymmärrä/ opi/ osaa/ käsitä, vaikka kuinka niitä pänttäisi, harjoittelisi ja opiskelisi. Eikö niin? Että ei pelkällä sinnikkyydellä ja pänttäämisellä vain kertakaikkiaan opi joitakin asioita - jotain lahjoja/ älykkyyttä on pakko olla. Ja taas puhun yleistäen - keskimäärin näin on. Poikkeuksia tietenkin löytyy suuntaan ja toiseen.

Toki älykkyyden lisäksi pitää olla esim. ongelmanratkaisukykyä (tosin yksi älykkyyden "laji" sekin) ja motivaatiota, mutta jälleen - ei pelkästään niillä pysty mitä tahansa oppimaan ja ymmärtämään.

Ja halusta kahlata koulukirjoja.. Sitäkö opiskelu sinun opinahjossasi on pelkästään ollut? Kyllä mun opiskeluaikoina piti tehdä paljon muutakin kuin vain lukea ja päntätä ulkoa. Ja niihinkin asioihin on tarvinnut monenlaista älykkyyttä, ei pelkästään hyvää muistia (jota ulkoa pänttäämiseen tarvitaan).

Älykkyystestillä kai noita asioita mitataan ja esim. tämän wannabee-älykköystäväni kanssa tehtiin testi yhdessä. Siitä tiedän että hän on keskitasoa.

No mutta...tuosta kirjojen kahlaamisesta. Mä olen käynyt lukion, kauppiksen ja amiksen. Niistä kaikista selvisin ihan vaan maalaisjärjellä. Tällä hetkellä opiskelen ammattikorkeassa ja nyt ekaa kertaa pitää oikeesti vähän lukeakin että selviää tenteistä. Eli ainakin tuolta tradenomi puolelta selviää kun lukee ja koittaa ymmärtää lukemaansa.

Mä olen sitä mieltä että ihan kenestä tahansa on ihan mihin tahansa. Kunhan vaan tahtoo tarpeeksi. Siksi on mun mielestä vaan tyhmää koittaa rajata opiskelumahdollisuudet vain tiettyyn ryhmään.

 

[Kimppa]

Puhukaa asioista oikeilla nimillä edes ennen kuin vaahtoatte.

Katsokaa sana kirjasta mitä on älykkyys. Se viittaa yksilön kykyyn oppia sekä kykyyn ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä.
Lähihoitaja tai myyjä vaikkapa ei siis tarvitse älykkyyttä sanan oikeassa merkityksessä.

Niinpä. Yksi määritelmä jonka löysin: "Älykkyys on kyky ratkaista ongelmia ja selviytyä arjesta. Älykkyys koostuu matemaattis-loogisesta päättelystä, havaitsemisesta, tarkkaavuudesta, kielellisyydestä, musikaalisuudesta ja muistista."

Miten joku voi siis päätellä jonkun kanssa jutellessaan tai jostain tutustaan, että hän on "keskinkertaisen" älykäs, hyvin älykäs tai "tyhmä". Täällä kun moni on kertonut, että tuntee esim. keskinkertaisesti älykkäitä yo-opiskelijoita. Varmasti sellaisia onkin (!), mutta voihan heilläkin olla keskimääräistä enemmän juuri sille omalle alalleen suuntautunutta älykkyyttä.

Mutta älykkyys on tosiaan aika kapea alue ihmisestä. Vielä se (saatika koulutus) ei tee kenestäkään parempaa tai huonompaa..

 

[usko]

Puhukaa asioista oikeilla nimillä edes ennen kuin vaahtoatte.

Katsokaa sana kirjasta mitä on älykkyys. Se viittaa yksilön kykyyn oppia sekä kykyyn ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä.
Lähihoitaja tai myyjä vaikkapa ei siis tarvitse älykkyyttä sanan oikeassa merkityksessä.

no jos nyt sinä älykäs ihminen ensin selvittäisit mitä se älykkyys on ja millaista älykkyyttä on.

Oletko kuullut sosiaalisesta älykkyydestä.

Koita vaikka googlettaa niin sinäkin viisastut,
ennenkuin vaahtoat

Älykkyys on arkikielen ja psykologian käyttämä käsite, jolla viitataan yksilön oppimisen ja sopeutumisen kykyyn. Älykkyys ilmenee taitona soveltaa opittua nopeasti, käyttäytyä tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä. Älykkyyden määrittelystä ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä. Siihen on liitetty sellaisia ominaisuuksia kuin kyky oppia uusia asioita, ratkaista ongelmia, suoriutua monimutkaisistakin tehtävistä ja toimia joustavasti vaikeissakin tilanteissa.[1] Operationaalisesti ymmärrettynä älykkyys on sitä, mitä mitataan älykkyystesteillä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyys

et siis tiedä mitä älykkyyttä on olemassa.

No se kertoo sun älykkyydestä ja kyvystä oppia uutta.

 

[Kowalski]

Puhukaa asioista oikeilla nimillä edes ennen kuin vaahtoatte.

Katsokaa sana kirjasta mitä on älykkyys. Se viittaa yksilön kykyyn oppia sekä kykyyn ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä.
Lähihoitaja tai myyjä vaikkapa ei siis tarvitse älykkyyttä sanan oikeassa merkityksessä.

Eikö?
Eikö myyjän tai lähihoitajan tarvitse oppia? Ei tarvitse ymmärtää tahi käsitellä abstrakteja käsitteitä? Ei työssä eikä vapaalla?

 

[usko]

Sosiaalinen älykkyys
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sosiaalisen älykkyyden käsitettä on käytetty yleisen älykkyystutkimuksen rinnalla. Muun muassa älykkyystutkimukseen vahvasti vaikuttanut ruotsalaissyntyinen Yhdysvalloissa työskennellyt psykologi Thorndike kehitteli sosiaalisen älykkyyden käsitettä ja mittaustekniikoita jo älykkyystutkimuksen kulta-aikana 1920-luvulla, mutta osoittautui erittäin hankalaksi mitata sosiaalista älykkyyttä yleisestä älykkyydestä riippumatta. Määrittelyongelmista ei ole päästy myöhemminkään. Hall puhui karkeasti "lähettämisen ja vastaanottamisen taidoista". Täsmällisempinä ilmauksina on esitetty "vuorovaikutusongelmien ratkaisukykyä" ja roolinottokykyä. Thorndikella sosiaalinen älykkyys tarkoitti kykyä ymmärtää ja hallita ihmisiä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_%C3%A4lykkyys

piti vähän auttaa kun kaikki ei osaa.

eli tosiaan kannattaa eka selvittää ennen kuin vaahtoaa

 

[LisaMarie]

No suomessahan yrittäjiksi alkavat yrittäjien lapset. Usein. ja vähän kouluja käyneet. totta. Mutta ei yrittäjän tarvitse älykäs olla, vaikka tienaa paljon, paremminkin ahne. Osata käyttää hyväksi kaikkea, kaikki tukimuodot.

Ja haluta ottaa riskejä, ja niitä ottavat usein ne, joilla on jo paljn rahaa.
Ja ehkä sukulaistasi ei raksahommat kiinnosta. Tai ei haittaa opintolaina, tärkeämpää on tehdä mielekästä työtä.

Kero mullekin, mitä tukia yrittäjä saa ja mistä niitä voi hakea ? Mä haen heti. nimimerkilä persaukinen yrittäjä...(kato kun ne investointituet ei tuu yrittäjälle...ne saa kuittejen perusteella, eli se raha täytyy myös käyttää siihen investointiin... :/ )

Eikö niiden investointien tarkoitus ole yleensä lisätä kassavirtaa pidemmällä aikavälillä kuitenkin? Eli epäsuorasti investointitukikin tulee yrittäjän lompakkoon. Esim. yrittäjä saa tukea laajentaakseen toimintojaan toiseen kaupunkiin, jolloin hän saa lisää asiakkaita ja liikevaihto kasvaa.

Älä huoli, kyllä keskiverto suomalainen yrittäjä on silti niin tiukassa velkakierteessä, ettei sille itselleen mitään jää...Mitä ei vie pankki, sen vie verottaja :/ Totta on, että periaatteessa investointi pitkällä aikavälillä kasvattaa tuottoa, mutta liikevaihdon kasvattaminen ei tarkoita taloon jäävän -saati yrittäjän omaan lompakkoon tulevan- rahamäärän kasvua. Kun liikevaihto kasva, myös menot kasvaa.

 

[usko]

Puhukaa asioista oikeilla nimillä edes ennen kuin vaahtoatte.

Katsokaa sana kirjasta mitä on älykkyys. Se viittaa yksilön kykyyn oppia sekä kykyyn ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä.
Lähihoitaja tai myyjä vaikkapa ei siis tarvitse älykkyyttä sanan oikeassa merkityksessä.

Eikö?
Eikö myyjän tai lähihoitajan tarvitse oppia? Ei tarvitse ymmärtää tahi käsitellä abstrakteja käsitteitä? Ei työssä eikä vapaalla?

hän on jo monesti näyttänyt oman älykkyytensä. Mikä tämän ketjun perusteella on aika minimaalinen.

siis tarkoitan juuri "sanoja"

 

[Non compos mentis]

Mitenköhän sä osaat arvioida jonkun tuntemasi ihmisen älykkyyden tason esim. keskimääräiseksi? Ei kai älyykkyys kenenkään päältä paista. Ei sitä välttämättä päivittäisestä kanssakäymisestä osaa sanoa, onko toinen älykäs _jollain tietyllä tavalla_ vai ei. Älykkyyttäkin kun on niin monenlaista. Jonkinlaisen kuvan jokainen itsestään antaa, mutta se ei välttämättä ole koko totuus. Siinä ovat mukana hämäämässä sosiaaliset taidot, ulosanti, persoonallisuus jnejnejne.

Riippuu tietenkin tieteenhaarsta, mitä aikoo opiskelemaan, mutta jokaisella on ihan varmasti sellaisia aloja, joita ei vain ymmärrä/ opi/ osaa/ käsitä, vaikka kuinka niitä pänttäisi, harjoittelisi ja opiskelisi. Eikö niin? Että ei pelkällä sinnikkyydellä ja pänttäämisellä vain kertakaikkiaan opi joitakin asioita - jotain lahjoja/ älykkyyttä on pakko olla. Ja taas puhun yleistäen - keskimäärin näin on. Poikkeuksia tietenkin löytyy suuntaan ja toiseen.

Toki älykkyyden lisäksi pitää olla esim. ongelmanratkaisukykyä (tosin yksi älykkyyden "laji" sekin) ja motivaatiota, mutta jälleen - ei pelkästään niillä pysty mitä tahansa oppimaan ja ymmärtämään.

Ja halusta kahlata koulukirjoja.. Sitäkö opiskelu sinun opinahjossasi on pelkästään ollut? Kyllä mun opiskeluaikoina piti tehdä paljon muutakin kuin vain lukea ja päntätä ulkoa. Ja niihinkin asioihin on tarvinnut monenlaista älykkyyttä, ei pelkästään hyvää muistia (jota ulkoa pänttäämiseen tarvitaan).

Älykkyystestillä kai noita asioita mitataan ja esim. tämän wannabee-älykköystäväni kanssa tehtiin testi yhdessä. Siitä tiedän että hän on keskitasoa.

No mutta...tuosta kirjojen kahlaamisesta. Mä olen käynyt lukion, kauppiksen ja amiksen. Niistä kaikista selvisin ihan vaan maalaisjärjellä. Tällä hetkellä opiskelen ammattikorkeassa ja nyt ekaa kertaa pitää oikeesti vähän lukeakin että selviää tenteistä. Eli ainakin tuolta tradenomi puolelta selviää kun lukee ja koittaa ymmärtää lukemaansa.

Mä olen sitä mieltä että ihan kenestä tahansa on ihan mihin tahansa. Kunhan vaan tahtoo tarpeeksi. Siksi on mun mielestä vaan tyhmää koittaa rajata opiskelumahdollisuudet vain tiettyyn ryhmään.

Pelkkä halu ei riitä. Itse en usko, että kaikilla on yhtäläiset älynlahjat. Joku voi tehdä kamalasti töitä vain läpäistäkseen jonkun aineen ja toisen ei tarvitse tehdä mitään sen eteen, että tieto tarttuu.

Eihän ihminen voi itse valita minkä älyiseksi syntyy. Ei siihen liity mitään hävettävää. Olemme erilaisia ja se on erittäin hyvä, sillä maapallollinen Nobelin arvoisia tiedemiehiä ei ehkä olisi toimivin ratkaisu.

 

[LisaMarie]

[/b]

Eihän ihminen voi itse valita minkä älyiseksi syntyy. Ei siihen liity mitään hävettävää. Olemme erilaisia ja se on erittäin hyvä, sillä maapallollinen Nobelin arvoisia tiedemiehiä ei ehkä olisi toimivin ratkaisu.

Tä on niin totta! Kun äly ja käytänön kyvyt ei aina asu samassa ihmisessä Tarvitaan niitäkin, joita ei kiinnosta pohtia uusia tekniikan sovelluksia, mutta jotka osaa toteuttaa sen, mitä joku mu on suunnitelut!

 

[Coffee Break]

^^Mä peesailen tätä.

 

[usko]

Mitenköhän sä osaat arvioida jonkun tuntemasi ihmisen älykkyyden tason esim. keskimääräiseksi? Ei kai älyykkyys kenenkään päältä paista. Ei sitä välttämättä päivittäisestä kanssakäymisestä osaa sanoa, onko toinen älykäs _jollain tietyllä tavalla_ vai ei. Älykkyyttäkin kun on niin monenlaista. Jonkinlaisen kuvan jokainen itsestään antaa, mutta se ei välttämättä ole koko totuus. Siinä ovat mukana hämäämässä sosiaaliset taidot, ulosanti, persoonallisuus jnejnejne.

Riippuu tietenkin tieteenhaarsta, mitä aikoo opiskelemaan, mutta jokaisella on ihan varmasti sellaisia aloja, joita ei vain ymmärrä/ opi/ osaa/ käsitä, vaikka kuinka niitä pänttäisi, harjoittelisi ja opiskelisi. Eikö niin? Että ei pelkällä sinnikkyydellä ja pänttäämisellä vain kertakaikkiaan opi joitakin asioita - jotain lahjoja/ älykkyyttä on pakko olla. Ja taas puhun yleistäen - keskimäärin näin on. Poikkeuksia tietenkin löytyy suuntaan ja toiseen.

Toki älykkyyden lisäksi pitää olla esim. ongelmanratkaisukykyä (tosin yksi älykkyyden "laji" sekin) ja motivaatiota, mutta jälleen - ei pelkästään niillä pysty mitä tahansa oppimaan ja ymmärtämään.

Ja halusta kahlata koulukirjoja.. Sitäkö opiskelu sinun opinahjossasi on pelkästään ollut? Kyllä mun opiskeluaikoina piti tehdä paljon muutakin kuin vain lukea ja päntätä ulkoa. Ja niihinkin asioihin on tarvinnut monenlaista älykkyyttä, ei pelkästään hyvää muistia (jota ulkoa pänttäämiseen tarvitaan).

Älykkyystestillä kai noita asioita mitataan ja esim. tämän wannabee-älykköystäväni kanssa tehtiin testi yhdessä. Siitä tiedän että hän on keskitasoa.

No mutta...tuosta kirjojen kahlaamisesta. Mä olen käynyt lukion, kauppiksen ja amiksen. Niistä kaikista selvisin ihan vaan maalaisjärjellä. Tällä hetkellä opiskelen ammattikorkeassa ja nyt ekaa kertaa pitää oikeesti vähän lukeakin että selviää tenteistä. Eli ainakin tuolta tradenomi puolelta selviää kun lukee ja koittaa ymmärtää lukemaansa.

Mä olen sitä mieltä että ihan kenestä tahansa on ihan mihin tahansa. Kunhan vaan tahtoo tarpeeksi. Siksi on mun mielestä vaan tyhmää koittaa rajata opiskelumahdollisuudet vain tiettyyn ryhmään.

Pelkkä halu ei riitä. Itse en usko, että kaikilla on yhtäläiset älynlahjat. Joku voi tehdä kamalasti töitä vain läpäistäkseen jonkun aineen ja toisen ei tarvitse tehdä mitään sen eteen, että tieto tarttuu.

Eihän ihminen voi itse valita minkä älyiseksi syntyy. Ei siihen liity mitään hävettävää. Olemme erilaisia ja se on erittäin hyvä, sillä maapallollinen Nobelin arvoisia tiedemiehiä ei ehkä olisi toimivin ratkaisu.

aika harva on joka saralla älykäs. älykkyyttä on monenlaista ja sitä on vaikea määritellä.
mutta tosiaan ei ihminen voi itse omaa älykkyyttä valita. Voi toki opiskella ja hankkia lisää tietoa ja treenata itseään.

 

[Turkilmas]

Mitenköhän sä osaat arvioida jonkun tuntemasi ihmisen älykkyyden tason esim. keskimääräiseksi? Ei kai älyykkyys kenenkään päältä paista. Ei sitä välttämättä päivittäisestä kanssakäymisestä osaa sanoa, onko toinen älykäs _jollain tietyllä tavalla_ vai ei. Älykkyyttäkin kun on niin monenlaista. Jonkinlaisen kuvan jokainen itsestään antaa, mutta se ei välttämättä ole koko totuus. Siinä ovat mukana hämäämässä sosiaaliset taidot, ulosanti, persoonallisuus jnejnejne.

Riippuu tietenkin tieteenhaarsta, mitä aikoo opiskelemaan, mutta jokaisella on ihan varmasti sellaisia aloja, joita ei vain ymmärrä/ opi/ osaa/ käsitä, vaikka kuinka niitä pänttäisi, harjoittelisi ja opiskelisi. Eikö niin? Että ei pelkällä sinnikkyydellä ja pänttäämisellä vain kertakaikkiaan opi joitakin asioita - jotain lahjoja/ älykkyyttä on pakko olla. Ja taas puhun yleistäen - keskimäärin näin on. Poikkeuksia tietenkin löytyy suuntaan ja toiseen.

Toki älykkyyden lisäksi pitää olla esim. ongelmanratkaisukykyä (tosin yksi älykkyyden "laji" sekin) ja motivaatiota, mutta jälleen - ei pelkästään niillä pysty mitä tahansa oppimaan ja ymmärtämään.

Ja halusta kahlata koulukirjoja.. Sitäkö opiskelu sinun opinahjossasi on pelkästään ollut? Kyllä mun opiskeluaikoina piti tehdä paljon muutakin kuin vain lukea ja päntätä ulkoa. Ja niihinkin asioihin on tarvinnut monenlaista älykkyyttä, ei pelkästään hyvää muistia (jota ulkoa pänttäämiseen tarvitaan).

Älykkyystestillä kai noita asioita mitataan ja esim. tämän wannabee-älykköystäväni kanssa tehtiin testi yhdessä. Siitä tiedän että hän on keskitasoa.

No mutta...tuosta kirjojen kahlaamisesta. Mä olen käynyt lukion, kauppiksen ja amiksen. Niistä kaikista selvisin ihan vaan maalaisjärjellä. Tällä hetkellä opiskelen ammattikorkeassa ja nyt ekaa kertaa pitää oikeesti vähän lukeakin että selviää tenteistä. Eli ainakin tuolta tradenomi puolelta selviää kun lukee ja koittaa ymmärtää lukemaansa.

Mä olen sitä mieltä että ihan kenestä tahansa on ihan mihin tahansa. Kunhan vaan tahtoo tarpeeksi. Siksi on mun mielestä vaan tyhmää koittaa rajata opiskelumahdollisuudet vain tiettyyn ryhmään.

Pelkkä halu ei riitä. Itse en usko, että kaikilla on yhtäläiset älynlahjat. Joku voi tehdä kamalasti töitä vain läpäistäkseen jonkun aineen ja toisen ei tarvitse tehdä mitään sen eteen, että tieto tarttuu.

Eihän ihminen voi itse valita minkä älyiseksi syntyy. Ei siihen liity mitään hävettävää. Olemme erilaisia ja se on erittäin hyvä, sillä maapallollinen Nobelin arvoisia tiedemiehiä ei ehkä olisi toimivin ratkaisu.

No yhdestä asiasta olen kanssasi samaa mieltä. Siis että toinen pääsee helpolla koulutuksesta läpi ja toinen joutuu tekemään töitä sen eteen. Mutta yhä edelleen: Kuka tahansa voi kouluttautua miksi tahansa kun vaan omaa tarpeeksi motivaatiota.

 

[Kimppa]

Mitenköhän sä osaat arvioida jonkun tuntemasi ihmisen älykkyyden tason esim. keskimääräiseksi? Ei kai älyykkyys kenenkään päältä paista. Ei sitä välttämättä päivittäisestä kanssakäymisestä osaa sanoa, onko toinen älykäs _jollain tietyllä tavalla_ vai ei. Älykkyyttäkin kun on niin monenlaista. Jonkinlaisen kuvan jokainen itsestään antaa, mutta se ei välttämättä ole koko totuus. Siinä ovat mukana hämäämässä sosiaaliset taidot, ulosanti, persoonallisuus jnejnejne.

Riippuu tietenkin tieteenhaarsta, mitä aikoo opiskelemaan, mutta jokaisella on ihan varmasti sellaisia aloja, joita ei vain ymmärrä/ opi/ osaa/ käsitä, vaikka kuinka niitä pänttäisi, harjoittelisi ja opiskelisi. Eikö niin? Että ei pelkällä sinnikkyydellä ja pänttäämisellä vain kertakaikkiaan opi joitakin asioita - jotain lahjoja/ älykkyyttä on pakko olla. Ja taas puhun yleistäen - keskimäärin näin on. Poikkeuksia tietenkin löytyy suuntaan ja toiseen.

Toki älykkyyden lisäksi pitää olla esim. ongelmanratkaisukykyä (tosin yksi älykkyyden "laji" sekin) ja motivaatiota, mutta jälleen - ei pelkästään niillä pysty mitä tahansa oppimaan ja ymmärtämään.

Ja halusta kahlata koulukirjoja.. Sitäkö opiskelu sinun opinahjossasi on pelkästään ollut? Kyllä mun opiskeluaikoina piti tehdä paljon muutakin kuin vain lukea ja päntätä ulkoa. Ja niihinkin asioihin on tarvinnut monenlaista älykkyyttä, ei pelkästään hyvää muistia (jota ulkoa pänttäämiseen tarvitaan).

Älykkyystestillä kai noita asioita mitataan ja esim. tämän wannabee-älykköystäväni kanssa tehtiin testi yhdessä. Siitä tiedän että hän on keskitasoa.

No mutta...tuosta kirjojen kahlaamisesta. Mä olen käynyt lukion, kauppiksen ja amiksen. Niistä kaikista selvisin ihan vaan maalaisjärjellä. Tällä hetkellä opiskelen ammattikorkeassa ja nyt ekaa kertaa pitää oikeesti vähän lukeakin että selviää tenteistä. Eli ainakin tuolta tradenomi puolelta selviää kun lukee ja koittaa ymmärtää lukemaansa.

Mä olen sitä mieltä että ihan kenestä tahansa on ihan mihin tahansa. Kunhan vaan tahtoo tarpeeksi. Siksi on mun mielestä vaan tyhmää koittaa rajata opiskelumahdollisuudet vain tiettyyn ryhmään.

"Mä olen sitä mieltä että ihan kenestä tahansa on ihan mihin tahansa. Kunhan vaan tahtoo tarpeeksi. Siksi on mun mielestä vaan tyhmää koittaa rajata opiskelumahdollisuudet vain tiettyyn ryhmään."

Onneksi olkoon. Olet ehkä ihan sairaan älykäs, mutta itse ainakin olen törmännyt älykkyyteni rajallisuuteen montakin kertaa tietyillä aloilla. Olen esim. tutustunut suhteellisuusteoriaan, tähtitieteisiin ja ohjelmointiin ja älyykkyyteni rajat ovat todellakin löytyneet, vaikka miten olen Yrittänyt ymmärtää, pohtia, oppia, harjoitella... Samaa voisin kuvitella, jos minun pitäisi alkaa simultaanitulkiksi tai vaikka säveltää musiikkia... Ei auttaisi, vaikka miten paljon haluaisin...

 

[Coffee Break]

^^Ei kyllä pidä paikkaansa. Jos älli ei riitä niin se ei riitä. Esim. mä olisin ihan luuseri alalla jossa tarvitaan matematiiikkaa. Tuskin pääsisin edes opisekelmaan ja jos pääsisinkin loppuisi opiskelut aika saletisti kesken.