kotivaimo

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja olen rahaton
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

olen rahaton

Vieras
jäin 26 vuotta sitten kotiin hoitamaan poikaani koska hän oli arka ja halusi että hoidan häntä. Halusin myös että hänestä tulee terve tasapainoinen lapsi, kun saa kasvaa poissa massapäivä ""koti"" ryhmistä missä lastani olisi voitu kiusata. Useat päiväkotilapsethan joutuvat mielenterveyshoitoon kun äiti vain ajattelee uraansa eikä hoida lastaan, syöttää heidät sairaiksi eollisuusruuilla. Minä olen tehnyt aina kaiken itse, yhtäkään einestä ei ole poikani saanut vaan aitoa sydämellä valmsitettua kotiruokaa. Olen tehnyt myös pojan vaatteet, psessyt, silittänyt paidat jopa kalsarit. Pojalla on aina nytkin puhtoiset vaatteeet odottamassa tuolilla saunan jälkeen ja aamulla. Minulla on ollut aikaa tehdä kouluesitelmät hänen kanssaan, kuulustella sanat ja läksyt, olen todella panostanut häneen. Ja hänestä onkin tullut naapurustun lapsia (joiden äidit on työssä) tasapainoisempi. äitiään arvostava, hyvä poika. En vaan tiedä mistä löytyy tarpeeksi hyvä vaimo, kun han on tottunut hyvä palveluun.

MUTTA ongelma on se ,että valtio ei tue kotiäitiyttä paitsi kun lapsi on alle kouluikäinen ja jos niitä on kauhean monta. Minust ameidän kotiäitine pitäsi saad akorvaus yhteiskunnan jäsenten kasvattamisesta.
 
Minä olen ja aina tehnyt omatekoista ruokaa, aina silittänyt
pojan vaatteet, jopa alusvaatteetkin, olen tehnyt läksyt
hänen kanssaan, olen aina vapaa-aikana ollut ulkona
luonnossa hänen kanssaan. Hänestä on tullut kunnon kansalainen, ei polta ei väärinkäytä alkoholia eikä ole
koskaan käyttänyt huumeita. Hän ei kiroile, vaan on erittäin
kohtelias ja hyvä-käytöksinen, huumoria omistava nuori mies. Ainoa ero Ap:n ja minun välillä on, että koska olen ollut
yksinhuoltaja, on ollut pakko olla kokopäivätöissä.
 
Kirjoitus on kait provo, tai sitten kirjoittaja on aika mustavalkoinen ihminen. Huomaa että on pyöritty vain kotinurkissa kun ei ole tietoa vaan uskomuksia ja kuviteltua faktaa päiväkotilapsien elämästä.

Käyn töissä siitä huolimatta että ehkä tulisimme nipin napin toimeen suht hyvätuloiseni puolisoni palkalla, ja silti lapset eivät syö eineksiä eikä ole heitteillä. Haluan osallistua perheeni elatukseen yhtä samalla tavalla kuin mieheni ja lapseni ovat kasvaneet sosiaalisiksi ja omatoimisiksi joten pärjäävät varmasti ilman minuakin kun kasvavat aikusiksi.

Hieman säälin mammanpoikia- ja tyttöjä jotka kasvavat pumpulissa, seuraako äiti lapsiaan joka paikkaan kun eivät pärjää ilman äidin valvovaa silmää missään?
 
Toivottavasti poikasi kuitenkin on, sinun opeistasi huolimatta, oppinut kirjoittamaan;-)

Tämä sama juttu on täällä tasaisin väliajoin. Uskon ja toivon, että tarina on kuitenkin hienoista vittuilua itseään jalustalle nostavia kotiäitejä (ns. niinamikkoloita) kohtaan. Surullista, jos tarina on tosi.
 
Kun luin juttusi, ensin raivostuin, senjälkeen tulin surulliseksi.

Miten voikin joku äiti kasvattaa lapsen noin? Oletko yhtään ajatellut minkä ""karhunpalveluksen"" olet tehnyt lapsellesi! Siis hän on jo 26-vuotias vauva, jolle vieläkin silität ja laitat vaatteet valmiiksi.

Jos hän joskus pääsee eroon napanuorastanne ja joku nainen suostuu ottamaan hänet, oletko ajatellut miten vaikeaa tällä miniälläsi on?

Jos taas poikasi jää iloksesi loppuelämäksesi, jota varmaan toivotkin, niin jos joskus kuolet, miten poikasi pärjää ilman paapomistasi?

Itse olen kasvattanut kaksi lasta mieheni kanssa, olen ollut työelämässä äitiysloman jälkeen, lapset ovat oppineet olemaan toisten kanssa, olen myös aina tehnyt kotiruokaa, en ikinä ostanut valmisruokaa. Mutta...silityksen olen unohtanut, koska se ei ole mielestäni tärkeää lapsille. Lapsistani on tullut fiksuja akateemisesti sivistyneitä elämässään pärjääviä ja tasapainoisia.

Ei päiväkotilapset joudu sen kummemmin mielenterveyshoitoon kuin kotona olleetkaan, luulen että poikasi on erakoksi kasvatettu ja hän ehkä tarvii mielenterveyspalveluja väärän kasvatustapasi vuoksi tulevaisuudessa.

Oikeasti kun ajattelen kirjoitustasi, ehkä se ei olekaan tosi, vaan joku keksinyt vain tyhmän jutun, eihän tuollaisia äitejä ole, eihän...
 
Olipa hyvä kirjoitus, siis poikasi sanoin heti synnyttyään että se tahtoo äidin hoitavan häntä, kun ujous pukkaa päälle, hih.

Ja sinä olet hoitanut nyt 26-vuotta eikä loppua näy vaikka toivoisit jo, että joku nuorempi nainen astuisi remmiin silittämään kalsareita. Pitääkö se muuten kalsareitakin? Ei sitä kukaan likka kestä kalsareissa, teit siitä idootin jonka saat pitää hyvänäsi hamaan hautaan asti.

Kai sillä isä on? Mitäs se isukki on puuhastellut kaikki nämä vuodet, kun jätti sinut rahattomana kuljesimaan tämän pojan kanssa?
Eroa mitä pikimmiten, kun sulla on vauva hoidettavana saat yhteiskunnalta tukia, jopa uutta silitysrautaa varten.
Näin mä luulen, silitä sitä poikaa puolestani, sillä minä säälin häntä.

Oma poikani kotiruokaa 20 vuotta saatuaan muutti tyttönsä kanssa, koska on hyvin itsenäinen nuorukainen, ei mikään tallukka kuten en minäkään.
 
Meitä on muutamia kunnon kasvattajia, vaikka jäämmekin itse vaille työelämässä pätemistä.
Minun poikani on kolmenkymmenen, ja onnellisesti naimisissa valitsemani puolison kanssa.
Miniääni en voi moittia mistään, itsehän hänet toki olen valinnutkin.
Mummi en vielä ole, toivoisin kuitenkin että lähiaikoina sekin toteutuisi.
Olen jo muutamia kertoja esittänyt toiveeni.
Asumme vierekkäisissä taloissa joten hoitajaa ja kasvattajaa ei puuttuisi.
Hoidanhan minä nyt jo heidän huushollinsa.
Tänään kävin ripustamassa olohuoneen ikkunoihin ompelemani verhot.
Mukava nähdä illalla nuorenparin onnesta loistavat silmät!
 
Hih olin kuolla nauruun, hieno kirjoitus äipältä, lisää tollasta tässähän ihan nauruun kuolee...
Miten oot aatellu sen lapsen saattaa alulle, valitsemasi naisen reittäkö meinaat mennä pitämään vai pillillä ruiskuttaa valitsemasi siittöt

:D:D:D päiovän paras vitsi.
 
sä et taida olla ihan terve

...jos mun äiti tai anoppi hiipailis meillä tutkimassa paikkoja sillonkun ei olla kotona, niin mä päästäsin siitä ilmat pihalle.

kuule jos sä et lopeta tota lapses elämään elämiseen, niin turha odotella lapsenlapsia. tuskin se vaimokaan siellä kovin kauaa viihtyy.

anna poikas tehdä omat päätokses ja elää omaa elämäänsä tavallansa tai sä vielä menetät poikasi. mun äiteelle kävi just niin.

 
Äläs nyt virkanainen innostu liikaa.
Kaikki eivät, kuten et näköjään sinäkään ymmärrä meitä maan hiljaisia hyväntekijöitä yhteiskuntamme hyväksi.
Yleensäkin olisi hyvä että äidit valitseisivat pojilleen, ainakin ainokaiselleen puolison.
Silloin virhemarginaali olisi aika olematon, ja ainahan tyhmästä ja huonosta miniästä pääsee eroon.

En minä sentään seminologiksi aio ruveta, jos ei jälkikasvua ala kuulumaan, pitää ruveta miettimään pojan kanssa tosissaan että olisiko vaihtaen parempi.
En kuitenkaan pidä kiirettä, miniä on aika nuori joten katsotaan nyt.

Kerroin uusista verhoista, yllätykset rakkaimmilleni eivät jää tähän.
Huomenna vaihdan sohvakaluston uusiksi.
Jos vähänkin huomaan että entinen muka olisi ollut heidän mielestään parempi, maksan uuden omasta kukkarostani.
Silloin olemme kaikki tyytyväisiä.

 
Hoidatko heidän huushollinsa? Ei voi olla totta! Ja silität
verhoja ja ripustat niitä!! Voi herranjestas! Voisin ymmärtää
jos poika olisi sinkkuna, (monet, monet miehet ei osaa
silittää jne) mutta hänellä on nais-ystävä!
Minua hävettäisi silmät päästäni jos olisin se tyttöystävä!
Ennen vanhaan ihmiset menivät naimisiin 16-20 vuotiaina,
ja sen jälkeen hoitivat kaikki ilman vanhempien sotkemista!
Minun poikani on sinkku, mutta hoitaa kaikki ruoat, pesemiset ja kaikki husholliin kuuluvat itse; ei tule mamman
luo syömään, paitsi joskus pyhänä tai tai merkkipäivinä. Ja välillä minua on kutsuttu hänen luo
syömään, kun hän tekee niin hyvää ruokaa, silloin on pyhä!
 
Voi tyttörukkaa minkälainen anoppi sillä on. Toivottavasti hän tajuaa sen ja ymmärtää jättää tommoset hihhulit ihan keskenään. Vai että pitäs oikein pojan kanssa alkaa miettimään olisko vaihtaen parempi! Mitä se sulle kuuluu poikas elämä! Onko sulla itelläs elämää ollenkaan? Vaiko pitäs kysyä että onko kaikki kotona?
 
Voi jessussentään...............................

Mulle ei olisi tullut mielenkään sisustaa tyttäreni ensimmäistä kotia mihin hän muutti muutama vuosi sitten 17-vuotiaana silloisen avomiehensä kanssa. Kyllä saivat ihan ite sisustaa. Ei myöskään koskaan puututtu heidän elämäänsä millään tavoin, heille syntyi tyttökin ja itse hoitivat aivan kaiken.
Sitten kun se yhteiselämä ei oikein luistanut hommasi tyttäreni ihan itse toisen asunnon minne muutti tyttären kanssa ja osti sitten myös huonekalut sinne ihan itse.
Autettiin vain silloin kun pyydettiin.

Minäkin olen kyllä mieheni kans ihan kahden sisustettu ja ostettu huonekalut, ei anoppi kyllä ole nokkaansa koskaan pitsänyt meidän asioille.
 
Ettekö te nyt hyvät ihmiset tajua, että nämä kirjoittelevat äipät ovat provoilijoita? Kyllä sen jo tekstin laadusta huomaa. Silmä käteen, älkää reagoigo kummemmin.
 
Niinpä niin ""tiine"".
Usko tai älä, silloin kun minä olin nuori nainen ja maalta, kaikenlisäksi..oikeen pohojammaalta, niin tuollaasta se melekeen oli.
Ainaki joihnaki paikoos!

Vastasin tuossa parille muullekin kyselijälle ""samahan mallihin"".
Älkää ystävät hyvät loukkaantuko, varsinkaan sinä Anni.
Tunnistin sinut..voisitko kertoa nykyisistä kuulumisistasi.
Terv ""tuttusi"" jo vuosien takaa...


 
Meitä Anni-nimisiä on täällä palstalla kyllä useampi, eli tuskin yhden kirjoituksen perusteella voit yhtäkkiä tunnistaa vanhoja tuttuja... Meitä on Suomessa aika monta! :D Itse en ainakaan kertoisi sinulle yhtään mitään, vaikka olisitkin tuttuni; olet juuri sellainen kammoihminen, joka tunkee nenänsä toisten asioihin ja juoruilee hiekkalaatikolla minkä ehtii.

ps. onneksi olet vain feikki
 
Tarkoittamani Annin kyllä tunnistin, hän on sydämellinen ihminen jolla on ollut elämässään monenlaista.

Toivotan Annille hyvää kesää , samoin mummin murulle ja muullekin perheelle sinne maaseudulle!

 
Kiitokset kesän toivotuksesta.

Tästä kesästä tuleekin erillainen kun flikkojen hevonen tulee tänne meidän takapihalle kesäksi ja sen kaveriksi poni. Tai siis osaksi pihalle ei nyt sentään koko pihaa valloita.

Tyttäreni reilun pari vuotias tytärkin saa oman ratsastuskypärän ja pääsee ponin selkään.

Ja vielä, tyttäreni osti itse autonkin me ei oltu ees etsimässä sitä kaverina. Kaksi vanhinta ovat todellakin itsenäistyneet loistavasti. Ja olen ylpeä tyttäristäni. Kotona kuitenkin vielä ovat kaksi nuorinta joista tytär päättää peruskoulun ja poika menee viidennelle syksyllä.
 
Niin ne vuodet vierii..vastahan me kirjoittelimme kun tyttäresi oli muuttamassa pojan matkaan (oliko) Ruotsiin.

Kuten tuossa jo selitinkin, en todellakaan ole oikeasti tuollainen ""äippä"" äiti.
Oma jälkikasvuni on lähtenyt opiskelemaan ja itsenäistymään suhteellisen nuorena.
Toisiamme tavataan, mutta ei tupata;)

Teidän kesänne kuulostaa suuremmoiselta, mahtavat tyttäret nauttia kesästä ja lemmikeistään.
Voin kuvitella pienimmäisen kypärä päässä tomeran näköisenä..luultavasti ponin selässä.

Hyvää viikonloppua nyt ja sori että kirjoittelin äippänä soopaa.
Vaikka kuten sanoin, kyllä tuollaisia äitejä oikeasti on ollut ja on ikävä kyllä vieläkin.
 
Olen rahaton ap.
voit ihan hyvin ruveta kunnalliseksi perhepäivä hoitajaksi näin saat rahaa. Tietääkseni kunnilla on puutetta näistä hoitajista.
Se miten valitsit 26v. sitten ei pitäisi vaikuttaa tämänpäivän rahattomuuteen..???
Me jokainen teemme päivittäin valintoja jotka voimme huomenna muuttaa.
 
Tyttäreni tulee maanantaina kotiin viikoksi kun on lomaa. On tällä hetkellä töissä eli pitää välivuotta yliopistosta.
Menevät sitten pikkusiskon päätösjuhlaan yhteiskoululle.

Hän itsenäistyi aikaisin, muutti ulkomaille 16-vuotiaana ja on asunut siitä lähtien Tukholmassa.

Itse putosin työmarkkinoilta erinnäisten syiden takia ja nyt sitten on molemmissa polvissa pahat kulumat, ortobedi lupasi tekonivelet 2-3 vuoden päästä. Polvia särkee ja mikään särklääke ei meinaa auttaa. Yritän liikkua ja syödä kohtuullisesti eli painonpudotus on meneillään.
Rahaa saan muutaman satasen kuukaudessa.

Virheitä on tullut tehtyä roppakaupalla. Jäi se ammattikin hankkimatta. Kävin toki kolme kuukautisen perhepäivähoitokurssin 16-vuotta sitten ja toiminkin yksityisenä hoitajana mutta täällä on jo niin monta päiväkotia, ettei perhepäivähoitajalle ole töitä.

Hyvää kesää vain kaikille!!!!!!
 

Yhteistyössä