kotiäitiys 3v asti on äitien omaa identiteetin yliarvostusta!

Minulla on kolme lasta ja vasta nyt viimeisimmän kanssa minulla on mahdollisuus jäädä kotiin pitemmäksi aikaa kuin äitiysloman ajaksi.
Työpaikka on odottamassa onneksi.

Mutta hei kertokaa mulle mikä on sellainen ammatti, että kotona oleminen on raskaampaa??

 

Minua ei ainakaan huvita lähteä töihin koska se olisi ihan harrastuksen vuoksi töissä käymistä. JOs hoitomaksujen ja matkakustannusten jälkeen palkasta jäisi alle 100e enemmän kuin kotihoidontuesta ni miks viitsisin? Aamut olisi ihan kamalia ja illalla pitäis jaksaa tehdä samat hommat töiden jälkeen ja olla vielä lastenkin kanssa.

 

Tota... kyllä kotona olo on raskaampaa kuin työssä käynti.

Riippuu työstä,mutta nautin työstäni,vaikka se raskasta onkin

 

Tota... kyllä kotona olo on raskaampaa kuin työssä käynti.

PEESI

no kyl musta töissä on raskaampaa ku himassa olo oli silloin.. tosin mulla ei olekkaan kuin 1 laps.. Nii ja tosin riippuu paljon työpaikastaki missä on..

mä kävelen/seison töissä 6-10h riippuen vuorosta.. istua saan tasan omalla tauolla.
Liikkeessä täytyy koko ajan olla. Koko ajan tarttee jotain tehdä.

mut tosin en valita. Nautin työstäni, likka nauttii tarhassa ku pääsee leikkiin parhaan kaverin kanssa. Ja ihanaa ku saa kerranki jotain ostaa jopa itelleni!!

 

Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Ei tietenkään kaikkien kohdalla ole näin, mutta kyllä sellaisia perheitä löytyy. Minusta kotona on kivaa, mutta silti paluu töihin odottaa vielä tämän vuoden aikana. Ja ainut mikä ratkaisee on raha.

 

Minusta yli 3v-lasten kotiäidit ovat säälittävä ihmisryhmä. Säälin myös lapsia jotaka saavat niin huonon naiskuvan itselleen.
Arvostan työssäkäyviä äitejä. Äidit käyvät töissä ja lapset koulussa/päiväkodissa, niin sen kuuluu olla.

 

miten te AINA jaksatte tarttua jokaiseen tyhmään provoon!!??

 

No kenestäpä ei ois mukavempaa olla kotona kuin käydä töissä???

Silloin on huono työpaikka! Ja kun näitä sivuja lukee, ei täällä kukaan kehu kotiäiyttä vaan aina valitetaan kuten ap mainitsikin.

Ai, miten niin ei kehu? Mä en ainakaan voi valittaa mistään.

 

Mie olin yli yhdeksän vuotta kotona lasten kanssa. Nyt alotin ennen joulua työt ja kyllä täytyy myöntää, että aika rankkaa on! :/
Elämänmuutos on melkoinen, mutta eiköhän se tästä ala helpottumaan ajan mittaan...

 

Kun omat vanhempanne vanhenevat ja sairastuvat, makaavat kakkavaipoissaan terveyskeskussairaalan sängyssä tai tukehtuvat ruokaan kun hoitajilla on kiire syöttää, kun lapsenne joutuvat kärsimään terveyskeskuksen päivystyksessä puolivuorokautta jonossa, kun sossu ei maksakkaan joulukinkkua, kun koulusta ei saakkaan riittävästi tuki-/erityisopetusta kun neuvolasta ei meinaa saada aikaa NIIN silloin hyvät kotiäidit, SILLOIN muistelkaa maksamianne veroeuroja.

Nimimerkillä työssäkäyvä lapseton omaishoitaja.

 

Minä ainakin olen lapsen takia kotona ja kärsin joka päivä kun en tykkää olla kotona. Tarhassa on nykyään niin ylisuuret ryhmät ja hulluja lapsia etten todellakaan vie lastani sinne kun se on pieni ja puolustuskyvytön.

Minulle perhe ja lapset tulevat ykkösenä ja ura vasta sitten ja oma etu. Ja olen kyllä akateemisen koulutuksen käynyt.

 

Kun omat vanhempanne vanhenevat ja sairastuvat, makaavat kakkavaipoissaan terveyskeskussairaalan sängyssä tai tukehtuvat ruokaan kun hoitajilla on kiire syöttää, kun lapsenne joutuvat kärsimään terveyskeskuksen päivystyksessä puolivuorokautta jonossa, kun sossu ei maksakkaan joulukinkkua, kun koulusta ei saakkaan riittävästi tuki-/erityisopetusta kun neuvolasta ei meinaa saada aikaa NIIN silloin hyvät kotiäidit, SILLOIN muistelkaa maksamianne veroeuroja.

Nimimerkillä työssäkäyvä lapseton omaishoitaja.

Ei olla maksettu veroa, mutta ei saatu myös yhtään mitään rahaa tästä kotona olemisesta.

Valtiolla menee taloudellisesti paremmin kuin koskaan. Ei todellakaan ole verorahoista kiinni se asia, ettei kunnalliselle sektorille anneta tarpeeksi rahaa.

Oletko vähän tyhmä?

 

Yleensä äidit jotka pitävät kotiäitiyttä 3v asti parhaana ratkaisuna ajattelevat asiaa ihan itsensä kannalta (epämiellyttävä työ odottamassa, alipalkattu työ odottamassa, työttömyys odottamassa , aikaiset aamut odottamassa tms) Eikä puhuta ollenkaa siitä mikä mahtaa okka lapsen tai koko perheen paras vaihtoehto!

olen ihan liikaa törmännyt äiteihin jotka viettävät näitä auvoisia kotiäiti vuosia ja valittavat rahan vähyyttä, oman ajan vähyyttä, elämän yksioikoisuutta, kapeaa sosiaalista elämää, aina kotona-oloa jne. Ja silti vaan ovat kotna vaikka voisivat valita toisin. moni selittää olevansa "lapsen "takia kotona vaikka kaikesta puheesta läpipaistaa oma mukavuuden halu ja laiskuus palata ansaitsemaan verorahoja jne.

Ootpas hauska tyyppi! Tunnetko kehityspsykologiaa? Ihmisen 3 ensimmäistä vuotta ovat todella merkityksellistä aikaa. Kanattaa myös tutustua tutkimuksiin, jossa vertaillaan alle 3-vuotiaiden sairastuvuutta kotihoidossa ja päivähoidossa.

 

Kun omat vanhempanne vanhenevat ja sairastuvat, makaavat kakkavaipoissaan terveyskeskussairaalan sängyssä tai tukehtuvat ruokaan kun hoitajilla on kiire syöttää, kun lapsenne joutuvat kärsimään terveyskeskuksen päivystyksessä puolivuorokautta jonossa, kun sossu ei maksakkaan joulukinkkua, kun koulusta ei saakkaan riittävästi tuki-/erityisopetusta kun neuvolasta ei meinaa saada aikaa NIIN silloin hyvät kotiäidit, SILLOIN muistelkaa maksamianne veroeuroja.

Nimimerkillä työssäkäyvä lapseton omaishoitaja.

Olen valmis luopumaan elintasostani, jotta lapset saavat hyvän lapsuuden (lapset ovat minulle yhtä arvokkaita kuin vanhukset) ja kun vanhempani ovat vanhoja, olen valmis samaan. Ihmiset ovat minulle toivottavasti aina arvokkaampia kuin raha.

Ja kun perheemme joka tapauksessa maksaa kuukausittain lähelle kolmea tuhatta euroa veroja, en pidä perhettämme vapaamatkustajina, vaikka nyt juuri kotona olenkin.

 

Kun omat vanhempanne vanhenevat ja sairastuvat, makaavat kakkavaipoissaan terveyskeskussairaalan sängyssä tai tukehtuvat ruokaan kun hoitajilla on kiire syöttää, kun lapsenne joutuvat kärsimään terveyskeskuksen päivystyksessä puolivuorokautta jonossa, kun sossu ei maksakkaan joulukinkkua, kun koulusta ei saakkaan riittävästi tuki-/erityisopetusta kun neuvolasta ei meinaa saada aikaa NIIN silloin hyvät kotiäidit, SILLOIN muistelkaa maksamianne veroeuroja.

Nimimerkillä työssäkäyvä lapseton omaishoitaja.

Ei olla maksettu veroa, mutta ei saatu myös yhtään mitään rahaa tästä kotona olemisesta.

Valtiolla menee taloudellisesti paremmin kuin koskaan. Ei todellakaan ole verorahoista kiinni se asia, ettei kunnalliselle sektorille anneta tarpeeksi rahaa.

Oletko vähän tyhmä?

Luuletko todellakin itse, että tilanne voisi parantua yhtään kun tulevaisuudessa on vaippahousuvanhuksia moninkertainen määrä hoidettavana? Varsinkaan kun koko työikäistä väestöä ei saada talkoisiin mukaan! Tyhmä tai en, mutta akateemisella tutkinnolla hoidan työni, maksan korkeat veroni ja hoidan sairaat vanhukseni päälle. Onneks on hyvä työterveyshuolto ja karttuva eläke edes omana turvana. Lisäksi minulla on yhteiskuntatieteellinen maisterintutkinto, jatko-opintoja sekä lukuisia luottamustehtäviä niin kunnallisella kuin maakunnallisella tasolla, joten vaikka olisin miten hlvtn tyhmä, niin jotakin olen oppinut!

 

Kun omat vanhempanne vanhenevat ja sairastuvat, makaavat kakkavaipoissaan terveyskeskussairaalan sängyssä tai tukehtuvat ruokaan kun hoitajilla on kiire syöttää, kun lapsenne joutuvat kärsimään terveyskeskuksen päivystyksessä puolivuorokautta jonossa, kun sossu ei maksakkaan joulukinkkua, kun koulusta ei saakkaan riittävästi tuki-/erityisopetusta kun neuvolasta ei meinaa saada aikaa NIIN silloin hyvät kotiäidit, SILLOIN muistelkaa maksamianne veroeuroja.

Nimimerkillä työssäkäyvä lapseton omaishoitaja.

Ei olla maksettu veroa, mutta ei saatu myös yhtään mitään rahaa tästä kotona olemisesta.

Valtiolla menee taloudellisesti paremmin kuin koskaan. Ei todellakaan ole verorahoista kiinni se asia, ettei kunnalliselle sektorille anneta tarpeeksi rahaa.

Oletko vähän tyhmä?

Luuletko todellakin itse, että tilanne voisi parantua yhtään kun tulevaisuudessa on vaippahousuvanhuksia moninkertainen määrä hoidettavana? Varsinkaan kun koko työikäistä väestöä ei saada talkoisiin mukaan! Tyhmä tai en, mutta akateemisella tutkinnolla hoidan työni, maksan korkeat veroni ja hoidan sairaat vanhukseni päälle. Onneks on hyvä työterveyshuolto ja karttuva eläke edes omana turvana. Lisäksi minulla on yhteiskuntatieteellinen maisterintutkinto, jatko-opintoja sekä lukuisia luottamustehtäviä niin kunnallisella kuin maakunnallisella tasolla, joten vaikka olisin miten hlvtn tyhmä, niin jotakin olen oppinut!

anteeks nyt kysymykseni, mut eikös kannattais ensin "hyökätä" niiden työttömien kimppuun, hommata työttömät töihin ja sitten vasta alkaa murehtia kotiäitien työhön paluuta.
Ne kotiäideistä joilla on työpaikka odottamassa, mahdollistavat tällähetkellä jonkun muun työllistymisen, ja ne joilla ei sitä työtä ole, ovat kotona, eikä työkkärin listoilla.

Töihin kun on aika vaikea mennä jos työtä ei ole

 

Provoilua provoilua.

Ja silti minäkin Mä myönnän olevan pirun itsekäs kotiäiti. Rahat on vähissä ja juuri mietin, että millä maksan hammasremonttini. Mieheni on tavallinen duunari, joten yhteensä kuussa tienataan vähemmän kuin kaveriperheissä yksi ihminen. Tiukkaa on, mutta silti mieluummin heräilen rauhassa aamuisin. Lapset kerkiävät heräämään aikaisin ihan koko loppuelämänsä, joten onko niin pahasta säästää heitä siltä edes hetken aikaa? Ja myönnän olevani itsekäs siinäkin, että minä haluan olla se, joka näki lapsen ensiaskeleet, kuuli ensimmäisen sanan, näki ensimmäisen ilmaanhypyn yms. Sain kokea kaikki ne riemut ensimmäisenä lapsen kanssa, eikä joku hoitotäti.

Myönnän olevani itsekkäistä syistä kotiäiti, mutta samalla olen sitä mieltä, että lapsen paikka on kotona. Lapset saavat silti virikkeitä ja seuraa leikkipuistoissa, perhekerhoissa, kyläpaikoissa.. Yhdessä pyrimme harjoittelemaan niitä taitoja, mitä hoitopaikoissakin opittaisiin. Mun lapset vaikuttavat hyvin onnellisilta ja sitä halausten määrää päivisin! Lapset tulevat myös muiden ihmisten kanssa hyvin toimeen, vaikka päivät viettävätkin kotihoidossa.

Ei kauhean väärä ratkaisu mun mielestä.

 

Kun omat vanhempanne vanhenevat ja sairastuvat, makaavat kakkavaipoissaan terveyskeskussairaalan sängyssä tai tukehtuvat ruokaan kun hoitajilla on kiire syöttää, kun lapsenne joutuvat kärsimään terveyskeskuksen päivystyksessä puolivuorokautta jonossa, kun sossu ei maksakkaan joulukinkkua, kun koulusta ei saakkaan riittävästi tuki-/erityisopetusta kun neuvolasta ei meinaa saada aikaa NIIN silloin hyvät kotiäidit, SILLOIN muistelkaa maksamianne veroeuroja.

Nimimerkillä työssäkäyvä lapseton omaishoitaja.

Ei olla maksettu veroa, mutta ei saatu myös yhtään mitään rahaa tästä kotona olemisesta.

Valtiolla menee taloudellisesti paremmin kuin koskaan. Ei todellakaan ole verorahoista kiinni se asia, ettei kunnalliselle sektorille anneta tarpeeksi rahaa.

Oletko vähän tyhmä?

Luuletko todellakin itse, että tilanne voisi parantua yhtään kun tulevaisuudessa on vaippahousuvanhuksia moninkertainen määrä hoidettavana? Varsinkaan kun koko työikäistä väestöä ei saada talkoisiin mukaan! Tyhmä tai en, mutta akateemisella tutkinnolla hoidan työni, maksan korkeat veroni ja hoidan sairaat vanhukseni päälle. Onneks on hyvä työterveyshuolto ja karttuva eläke edes omana turvana. Lisäksi minulla on yhteiskuntatieteellinen maisterintutkinto, jatko-opintoja sekä lukuisia luottamustehtäviä niin kunnallisella kuin maakunnallisella tasolla, joten vaikka olisin miten hlvtn tyhmä, niin jotakin olen oppinut!

anteeks nyt kysymykseni, mut eikös kannattais ensin "hyökätä" niiden työttömien kimppuun, hommata työttömät töihin ja sitten vasta alkaa murehtia kotiäitien työhön paluuta.
Ne kotiäideistä joilla on työpaikka odottamassa, mahdollistavat tällähetkellä jonkun muun työllistymisen, ja ne joilla ei sitä työtä ole, ovat kotona, eikä työkkärin listoilla.

Töihin kun on aika vaikea mennä jos työtä ei ole

Jos työttömien työllistämiseksi olisi toimiva keino, se olisi keksitty 15 vuotta sitten. Molemmat vanhempani ja 70 % työikäisistä sukulaisistani oli laman jälkeen työttömänä. Puolet on edelleen tai asiaan liittyvistä sosiaalisista syistä sairaseläkkeellä. Joten tiedän tasan tarkkaan ja karvaasti, mitkä mahdollisuudet yli nelikymppisten työttömien työllistämiseen on. Valitettavasti (tai hyvä niin) kotiäideillä on työmarkkinoilla kaikesta huolimatta paljon paremmat mahdollisuudet kuin pitkäaikaistyöttömillä (jotka muodostavat merkittävän osan suomalaisesta työttömyydestä). Itse olen ikuisesti katkera, että tuo laman jälkeen työttömäksi jäänyt porukka jäi väliinputoajiksi, joiden kohtalosta kärsii useampi sukupolvi peräkkäin. Mutta sen asian ruikuttaminen ei tulevaisuuden väestön ikääntymistä auta. Valitettavasti.

 

Oli provo tai ei niin haluan vastata. Meillä ei edes ole lapsia vielä, mutta olemme jo päättäneet, että kotona ollaan kunnes lapset ovat kolme tai jopa neljä -vähän lapsesta riippuen. Ja se päätös on puhtaasti tehty lasta ajatellen. Ensimmäisinä elinvuosinaan lapsi tarvitsee rytmiä, turvallista läheistä aikuista, hyvää ravintoa, ulkoilua. Ei sen kummempaa. Vasta 3-4-vuotias alkaa kaivata päiväkodin tarjoamia määriä sosiaalisiin suhteisiin muiden lasten kanssa.

Ja tuohon, että lapsi saisi näin huonon naiskuvan. Ja pah, mikä pakko sen on aina äidin olla kotona? Sitähän voidaan vuorotella siinäkin hommassa. Ja jos ei voida, saa se lapsi todennäköisesti huonon naiskuvan joka tapauksessa....

Enkä kyllä ole sitä mieltä, että lapsi saisi huonon naiskuvan, vaikka se olisi sitten äiti, joka olisi kotona koko ajan. Saisiko lapsi huonon mieskuvan koti-isästä? Argumentti taitaa kertoa vain lausujan omasta kotiäitiyden arvostuksen puutteesta.

 

Ai niin sen halusin vielä sanoa, että lasten laittaminen alle 3-vuotiaina kokopäiväiseen päivähoitoon on mielestäni ainoastaan yhteiskunnan, ei lapsen, etu. Saadaan äidit töihin.

 

Siis harmittaako aapeetä, jos joku vielä nauttii kotonaolosta?
Ja pärjää silti rahallisesti.

Ei, kun minua harmittaa tämä asiakasryhmäni, joka koostuu nykyisin pitkälti kotiäideistä, joilla useita lapsia eikä varaa kasvattaa heitä. Ja näillä äideillä ei ole intoa opiskella/palata työhönsä tms joka mielestäni olisi koko perheen kannalta parempi vaihtoehto. ikävän usein myös näistä asiakas äideistä tulee "piilo juoppoja" jotka saattavat pvittäin "salaa" juoda siiderin kaksi, jotta kaikki olisi helpompaa...Ja muutamassa vuodessa alkaa lapset oireilla ja äidillä näkymään psyykeongelman poikasta. Kärjistin asiani, mutta kun minusta tämä on kasvava ongelma jonka taakan ja kärsimyksen saa lapsetkin.

Ahaa. No tätä taustaa vasten ymmärrän tekstisi. Mutta haloo -eihän noiden äitien ongelma ole se, että he pitävät lastaan kotona 3-vuotiaiksi tai kauemmin. Heidän ongelmansa on syrjäytyminen, vähäiset tai olemattomat opinnot, motivaation puute, ehkä masennus tai alkoholismi. Järjetöntä niputtaa kaikki pienten lasten kotihoitoon uskovat tuohon samaan sakkiin.

Itselläni esimerkiksi on yliopistokoulutus ja korkealle tähtäävät urasuunnitelmat. En usko joutuvani sossun asiakkaaksi ikinä. Vaikka tietysti sen verran elämää olen jo minäkin nähnyt, että tiedän, ettei ikinä kannata sanoa "ei ikinä".

 

äh en jaksanu lukea koko ketjua..mut teit niin tai näin niin mikään ei ole oikein..ja mä en käsitä tätä että kotiäitiys ois raskaampaa kuin työ :headwall: joku tästäkin vetää kuitenkin herneet nenään

 

mä kyllä väitän olleeni kotiäitinä ensisijaisesti lapsen takia...täällä ei ole pienille lapsille pahemmin tarjolla hoitopaikkoja jossa ois vaan muutama lapsi kerralla. Kun poika oli 2v yritin laittaa häntä tarhaan, jossa oli ryhmässä 15 2 - 3 v lasta. Poika ei sopeutunut ja näin jälkeen päin ymmärrän häntä. Tossa iässä lapset tarvii vielä paljon apua pukeutumisessa, wc käynneissä ym ja noin suuressa ryhmässä sitä apua ei välttämättä saa sillä tavoin, että lapsi tuntisi olonsa turvalliseksi. Toinen juttu oli se, että alle 3v eivät vielä leiki kovin hyvin keskenään, vaan repivät tavaroita toisten käsistä ym ja opetaja ei vaan ehdi noin isossa ryhmässä joka paikkaan selittämään ja opettamaan miten tulisi käyttäytyä.
Sitten onnistuin saamaan lapselle puolipäivä hoitopaikan 3x viikossa, jossa oli vain max 6 lasta kerralla ja sinne hän sopeutui hyvin. Käytin ton ajan opiskeluun. Tarhan poika aloiti nyt syksyllä 3,5 vuotiaana ja se oli hänelle sopiva ikä -3 - 4 vuotiaat jo leikkii keskenään ja ei tarvii niin paljon aikuisen apua pukemisessa ym, joten toi suuri ryhmäkoko (20 lasta) ei sillai enää häiritse. Niin ja äiti palas vihdoin työelämään :wave:

 

Kun omat vanhempanne vanhenevat ja sairastuvat, makaavat kakkavaipoissaan terveyskeskussairaalan sängyssä tai tukehtuvat ruokaan kun hoitajilla on kiire syöttää, kun lapsenne joutuvat kärsimään terveyskeskuksen päivystyksessä puolivuorokautta jonossa, kun sossu ei maksakkaan joulukinkkua, kun koulusta ei saakkaan riittävästi tuki-/erityisopetusta kun neuvolasta ei meinaa saada aikaa NIIN silloin hyvät kotiäidit, SILLOIN muistelkaa maksamianne veroeuroja.

Nimimerkillä työssäkäyvä lapseton omaishoitaja.

Ei olla maksettu veroa, mutta ei saatu myös yhtään mitään rahaa tästä kotona olemisesta.

Valtiolla menee taloudellisesti paremmin kuin koskaan. Ei todellakaan ole verorahoista kiinni se asia, ettei kunnalliselle sektorille anneta tarpeeksi rahaa.

Oletko vähän tyhmä?

Luuletko todellakin itse, että tilanne voisi parantua yhtään kun tulevaisuudessa on vaippahousuvanhuksia moninkertainen määrä hoidettavana? Varsinkaan kun koko työikäistä väestöä ei saada talkoisiin mukaan! Tyhmä tai en, mutta akateemisella tutkinnolla hoidan työni, maksan korkeat veroni ja hoidan sairaat vanhukseni päälle. Onneks on hyvä työterveyshuolto ja karttuva eläke edes omana turvana. Lisäksi minulla on yhteiskuntatieteellinen maisterintutkinto, jatko-opintoja sekä lukuisia luottamustehtäviä niin kunnallisella kuin maakunnallisella tasolla, joten vaikka olisin miten hlvtn tyhmä, niin jotakin olen oppinut!

anteeks nyt kysymykseni, mut eikös kannattais ensin "hyökätä" niiden työttömien kimppuun, hommata työttömät töihin ja sitten vasta alkaa murehtia kotiäitien työhön paluuta.
Ne kotiäideistä joilla on työpaikka odottamassa, mahdollistavat tällähetkellä jonkun muun työllistymisen, ja ne joilla ei sitä työtä ole, ovat kotona, eikä työkkärin listoilla.

Töihin kun on aika vaikea mennä jos työtä ei ole

Jos työttömien työllistämiseksi olisi toimiva keino, se olisi keksitty 15 vuotta sitten. Molemmat vanhempani ja 70 % työikäisistä sukulaisistani oli laman jälkeen työttömänä. Puolet on edelleen tai asiaan liittyvistä sosiaalisista syistä sairaseläkkeellä. Joten tiedän tasan tarkkaan ja karvaasti, mitkä mahdollisuudet yli nelikymppisten työttömien työllistämiseen on. Valitettavasti (tai hyvä niin) kotiäideillä on työmarkkinoilla kaikesta huolimatta paljon paremmat mahdollisuudet kuin pitkäaikaistyöttömillä (jotka muodostavat merkittävän osan suomalaisesta työttömyydestä). Itse olen ikuisesti katkera, että tuo laman jälkeen työttömäksi jäänyt porukka jäi väliinputoajiksi, joiden kohtalosta kärsii useampi sukupolvi peräkkäin. Mutta sen asian ruikuttaminen ei tulevaisuuden väestön ikääntymistä auta. Valitettavasti.

Mä olen itse joutunut juuri tuohon lama-ajan monttuun, eli valmistuin juuri ammattiin kun lama alkoi, eikä töitä enää ollutkaan tarjolla niinkuin vielä edellisvuonna valmistuneille.

mutta jos lasketaan verotuloja joko pitkäaikaistyöttömän työllistymisen tai kotiäidin työhönpaluuta verraten, niin kyllähän aika harva kotiäiti tienaa niin paljon että siitä jää yli veroeuroja kun laskee kuinka paljon esim kunnallinen päivähoito veroeuroja kuluttaa.

Itse olen töitä tehnyt kymmenen vuotta, välillä ollut kotona äitiyslomalla, tai hoitovapaalla (ekasta menin töihin kun lapsi oli 1v 4kk,toisesta tein osa-aikatyötä koko hoitovapaan ajan, nyt kolmannesta vasta ollut kokonaan kotona ) joten älä huoli, kyllä minäkin niitä veroeuroja olen maksanut,ja tulen taas maksamaan heti kun työpaikan tässä löydän.

Jotenkin vaan asenne, että sellaiset työttömät jotka haluavat töihin,saavat jäädä ilman työpaikkaa, ja sellaiset äidit (isät) jotka haluavat olla lapsen kanssa kotona joutuvat töihin, on outo (kärjistettynä ilmaistu )

 

Kun omat vanhempanne vanhenevat ja sairastuvat, makaavat kakkavaipoissaan terveyskeskussairaalan sängyssä tai tukehtuvat ruokaan kun hoitajilla on kiire syöttää, kun lapsenne joutuvat kärsimään terveyskeskuksen päivystyksessä puolivuorokautta jonossa, kun sossu ei maksakkaan joulukinkkua, kun koulusta ei saakkaan riittävästi tuki-/erityisopetusta kun neuvolasta ei meinaa saada aikaa NIIN silloin hyvät kotiäidit, SILLOIN muistelkaa maksamianne veroeuroja.

Nimimerkillä työssäkäyvä lapseton omaishoitaja.

Ei olla maksettu veroa, mutta ei saatu myös yhtään mitään rahaa tästä kotona olemisesta.

Valtiolla menee taloudellisesti paremmin kuin koskaan. Ei todellakaan ole verorahoista kiinni se asia, ettei kunnalliselle sektorille anneta tarpeeksi rahaa.

Oletko vähän tyhmä?

Luuletko todellakin itse, että tilanne voisi parantua yhtään kun tulevaisuudessa on vaippahousuvanhuksia moninkertainen määrä hoidettavana? Varsinkaan kun koko työikäistä väestöä ei saada talkoisiin mukaan! Tyhmä tai en, mutta akateemisella tutkinnolla hoidan työni, maksan korkeat veroni ja hoidan sairaat vanhukseni päälle. Onneks on hyvä työterveyshuolto ja karttuva eläke edes omana turvana. Lisäksi minulla on yhteiskuntatieteellinen maisterintutkinto, jatko-opintoja sekä lukuisia luottamustehtäviä niin kunnallisella kuin maakunnallisella tasolla, joten vaikka olisin miten hlvtn tyhmä, niin jotakin olen oppinut!

anteeks nyt kysymykseni, mut eikös kannattais ensin "hyökätä" niiden työttömien kimppuun, hommata työttömät töihin ja sitten vasta alkaa murehtia kotiäitien työhön paluuta.
Ne kotiäideistä joilla on työpaikka odottamassa, mahdollistavat tällähetkellä jonkun muun työllistymisen, ja ne joilla ei sitä työtä ole, ovat kotona, eikä työkkärin listoilla.

Töihin kun on aika vaikea mennä jos työtä ei ole

Jos työttömien työllistämiseksi olisi toimiva keino, se olisi keksitty 15 vuotta sitten. Molemmat vanhempani ja 70 % työikäisistä sukulaisistani oli laman jälkeen työttömänä. Puolet on edelleen tai asiaan liittyvistä sosiaalisista syistä sairaseläkkeellä. Joten tiedän tasan tarkkaan ja karvaasti, mitkä mahdollisuudet yli nelikymppisten työttömien työllistämiseen on. Valitettavasti (tai hyvä niin) kotiäideillä on työmarkkinoilla kaikesta huolimatta paljon paremmat mahdollisuudet kuin pitkäaikaistyöttömillä (jotka muodostavat merkittävän osan suomalaisesta työttömyydestä). Itse olen ikuisesti katkera, että tuo laman jälkeen työttömäksi jäänyt porukka jäi väliinputoajiksi, joiden kohtalosta kärsii useampi sukupolvi peräkkäin. Mutta sen asian ruikuttaminen ei tulevaisuuden väestön ikääntymistä auta. Valitettavasti.

Mä olen itse joutunut juuri tuohon lama-ajan monttuun, eli valmistuin juuri ammattiin kun lama alkoi, eikä töitä enää ollutkaan tarjolla niinkuin vielä edellisvuonna valmistuneille.

mutta jos lasketaan verotuloja joko pitkäaikaistyöttömän työllistymisen tai kotiäidin työhönpaluuta verraten, niin kyllähän aika harva kotiäiti tienaa niin paljon että siitä jää yli veroeuroja kun laskee kuinka paljon esim kunnallinen päivähoito veroeuroja kuluttaa.

Itse olen töitä tehnyt kymmenen vuotta, välillä ollut kotona äitiyslomalla, tai hoitovapaalla (ekasta menin töihin kun lapsi oli 1v 4kk,toisesta tein osa-aikatyötä koko hoitovapaan ajan, nyt kolmannesta vasta ollut kokonaan kotona ) joten älä huoli, kyllä minäkin niitä veroeuroja olen maksanut,ja tulen taas maksamaan heti kun työpaikan tässä löydän.

Jotenkin vaan asenne, että sellaiset työttömät jotka haluavat töihin,saavat jäädä ilman työpaikkaa, ja sellaiset äidit (isät) jotka haluavat olla lapsen kanssa kotona joutuvat töihin, on outo (kärjistettynä ilmaistu )

Hienoa, että olet saanut töitä kuitenkin. Muistan itse tuolloin koulu-/opiskeluaikana ettei nuorille ollut edes kesätöitä vuosiin, jollei ollu suhteita. Ja nuo yli neljävitoset kyllä menetti uskonsa (ihan ymmärrettävästikin) lopulta kymmenen vuoden aikana. Saati sitten että olis ollu omaa koulutusta ja kokemusta vastaavaa työtä enää missään tarjolla. Harmittaa kun niin moni pääty oikeasti työkyvyttömäks loppuunsa aika nopeasti - ovat siellä mummojen vieressä helposti alle työeläkeiän.