Kotiäidin aivosumu -mokia taas pinoon!

Tänään kävin kaupassa ja ostin lahjan Jaana-nimiselle henkilölle. Ja samalla ostin muutakin, mm. pakastusrasioita. Siinä sitten kassalla ajatuksissani, samalla kun kassaneiti veteli tuotteita viivakoodinlukijan ohi, katselin sitä "ruutua", johon tulee tuotteen nimi ja hinta ja lopuksi loppusummakin.

Sitten ihan säpsähdin, kun laitteen näytössä luki "Jaanalle" ja mietin pikku sekunnin ajan, mistä hemmetistä tuo kone voi tietää, että lahja tulee Jaanalle... Kunnes hoksasin, että se olikin pakastusrasia Jäänalle ilman ääkkösiä...

 

 

Kun tämä vika lapsi syntyi (4.) , olin hänen ja 2 vuotiaan kanssa kaupassa käymässä . Kassalta tuttu kyseli , että tuliko tyttö vai poika . Katsoin häntä kuin idioottia ... mietin miten on mahd. ettei hän muista että mukana oleva lapsi on poika . Niinpä hieman ärtyneenä sanoin , että POIKA . Pakattuani tavarat kassiin ja mentyäni ulos , muistin että meillehän syntyikin 3:n pojan jälkeen tyttö , joka myös vaunuissa mukana ... Palasin kertomaan tutulle kassaneidille , että tyttöhän sieltä tulikin ...

 

Tänään kävin kaupassa ja ostin lahjan Jaana-nimiselle henkilölle. Ja samalla ostin muutakin, mm. pakastusrasioita. Siinä sitten kassalla ajatuksissani, samalla kun kassaneiti veteli tuotteita viivakoodinlukijan ohi, katselin sitä "ruutua", johon tulee tuotteen nimi ja hinta ja lopuksi loppusummakin.

Sitten ihan säpsähdin, kun laitteen näytössä luki "Jaanalle" ja mietin pikku sekunnin ajan, mistä hemmetistä tuo kone voi tietää, että lahja tulee Jaanalle... Kunnes hoksasin, että se olikin pakastusrasia Jäänalle ilman ääkkösiä...

repskops

 

Tänään kävin kaupassa ja ostin lahjan Jaana-nimiselle henkilölle. Ja samalla ostin muutakin, mm. pakastusrasioita. Siinä sitten kassalla ajatuksissani, samalla kun kassaneiti veteli tuotteita viivakoodinlukijan ohi, katselin sitä "ruutua", johon tulee tuotteen nimi ja hinta ja lopuksi loppusummakin.

Sitten ihan säpsähdin, kun laitteen näytössä luki "Jaanalle" ja mietin pikku sekunnin ajan, mistä hemmetistä tuo kone voi tietää, että lahja tulee Jaanalle... Kunnes hoksasin, että se olikin pakastusrasia Jäänalle ilman ääkkösiä...

Ihan mielettömän paska päivä takana,mut tää iristi kyllä kummasti!Repesin ihan täysin!

 

Hmm, mulla menee kissan ja lapsen nimi todella monesti sekaisin

 

Tänään kävin kaupassa ja ostin lahjan Jaana-nimiselle henkilölle. Ja samalla ostin muutakin, mm. pakastusrasioita. Siinä sitten kassalla ajatuksissani, samalla kun kassaneiti veteli tuotteita viivakoodinlukijan ohi, katselin sitä "ruutua", johon tulee tuotteen nimi ja hinta ja lopuksi loppusummakin.

Sitten ihan säpsähdin, kun laitteen näytössä luki "Jaanalle" ja mietin pikku sekunnin ajan, mistä hemmetistä tuo kone voi tietää, että lahja tulee Jaanalle... Kunnes hoksasin, että se olikin pakastusrasia Jäänalle ilman ääkkösiä...

ihana!

 

Kun tämä vika lapsi syntyi (4.) , olin hänen ja 2 vuotiaan kanssa kaupassa käymässä . Kassalta tuttu kyseli , että tuliko tyttö vai poika . Katsoin häntä kuin idioottia ... mietin miten on mahd. ettei hän muista että mukana oleva lapsi on poika . Niinpä hieman ärtyneenä sanoin , että POIKA . Pakattuani tavarat kassiin ja mentyäni ulos , muistin että meillehän syntyikin 3:n pojan jälkeen tyttö , joka myös vaunuissa mukana ... Palasin kertomaan tutulle kassaneidille , että tyttöhän sieltä tulikin ...

 

Laittakaa lisää näitä,välillä on kiva nauraa

 

. Kunnes hoksasin, että se olikin pakastusrasia Jäänalle ilman ääkkösiä...

 

söin yks päivä makkaraa paketista ja olin viemäs sitä vessaan vaikka piti viedä jääkaappiin.

 

Puettiin tässä yksi ilta tytön kanssa nukkevauvalle vaatteita.
Sanoin että "mahtuipas ne housut vielä"
Olin niin tottunut että kaikki vaatteet käy pieniks...

 

Harmi, että siihen aivosumuun liittyy just se ettei sitte muista kaikkia.. Mutta joo, on tullut laitettua tavaroita vääriin paikkoihin, etsitty kaikkea kauhealla vimmalla ja raivottu siitä lapsille ja sitte se onki omilta jäjiltä.. :ashamed: Olen pukenut itselleni aj lapsilleni ihan erit vaatteet mitä meinannu tai unohtanu jotain. Maustanu ruoan ihan päin pyllyä kun laitanukin ajatuksissaan liikaa jotaki maustetta tai unohtanu kokonaan.. ja sitä rataa..

 

Puettiin tässä yksi ilta tytön kanssa nukkevauvalle vaatteita.
Sanoin että "mahtuipas ne housut vielä"
Olin niin tottunut että kaikki vaatteet käy pieniks...

Tämä on kyllä päivän paras!

 

Hmm, mulla menee kissan ja lapsen nimi todella monesti sekaisin

Mä ajattelin, että tämä on niitä mitä ei ikinä kehtaa ääneen tunnusta, mutta kun kerran muutkin... Olen erinäiset kerrat kutsunut koiraa tyttären nimellä ja tytärtä koiran nimellä. Jälkimmäinen loukkaantui ja ärsyyntyi melkoisesti kun tajusi mokani :ashamed: .

Nyt kun koiraa ei enää ole, voin vain sekoittaa lapset... Yleensä lapset tulevat hammaspesulle illalla järjestyksessä tyttö ensin ja hitaampi suihkuttelija, poika jälkeen. Tänään järjestys oli eri, mutta silti otin automaattisesti tytön hammasmukin ja täytin sen valmiiksi. Havahduin selkäni takaa kuuluvaan katkeraan itkuun.

Esikoisen ollessa vauva, päätin, että minähän en unohda lemmikkejäni vauvan tultua taloon. Toisena iltana kun oltiin tultu kotiin, lähdin koiran kanssa iltalenkille (no, aika lyhyelle). Koko ajan vaivasi ajatus, että olen unohtanut jotakin olennaista. Koira kävi tarpeillaan ja kiersimme lenkin. Pari vastaantulijaa katsoi minua ja koiraa vähän oudoksuen. Mietin, mikä niitäkin vaivaa. Kun tultiin koiran kanssa takaisin, huomasin kotiovella, että koirallahan on juoksupöksyt jalassa |O ! Yhh...

 

Puettiin tässä yksi ilta tytön kanssa nukkevauvalle vaatteita.
Sanoin että "mahtuipas ne housut vielä"
Olin niin tottunut että kaikki vaatteet käy pieniks...

tää oli hyvä...

me ollaan miehen kanssa kutsuttu poikaamme lempinimillä amppu..miehen ja pojan nimet on niin lähellä toisiaan että välillä menee sekasin.

"amppu,tuus käymään täällä!" huusin tänään,poika on 5kk eikä vielä "tule käymään"

 

Minähän en koskaan enkä ikinä töppäile väsyneenä Mutta mun mies, se on on oikein kunnostautunut viimeaikoina. Kuopus on 1,3-vee ja luonnollisesti vielä vaipoissa. Kerran miehen piti pukea molemmat lapset ja hetken kuluttua hän tuli poika sylissä mun luo ja pojalla oli vaipan sijaan 110 cm vaaleanpunaiset pikkuhousut, siis isosiskon. Tänään mies jätti pojalta vaipan kokonaan pois yöpuvun alta. Kysyin saunan jälkeen, et minkä vaipan laitoit ja mies totesi, et ohhhoh, en mitään. Nää menee molemmat ylirasituksen piikkiin, kun on viimeaikoina nukkunut vähän liian vähän.

 

Olin Hesburgerissa ja otin lastenaterian. Myyjä kysyi että pehmis vai lelu? Vastasin että puhmis. Myyjä siinä naurahti että joo-o puhmis sitten laitetaan

 

[/quote]

Mä ajattelin, että tämä on niitä mitä ei ikinä kehtaa ääneen tunnusta, mutta kun kerran muutkin... Olen erinäiset kerrat kutsunut koiraa tyttären nimellä ja tytärtä koiran nimellä. Jälkimmäinen loukkaantui ja ärsyyntyi melkoisesti kun tajusi mokani :ashamed: .

Nyt kun koiraa ei enää ole, voin vain sekoittaa lapset... Yleensä lapset tulevat hammaspesulle illalla järjestyksessä tyttö ensin ja hitaampi suihkuttelija, poika jälkeen. Tänään järjestys oli eri, mutta silti otin automaattisesti tytön hammasmukin ja täytin sen valmiiksi. Havahduin selkäni takaa kuuluvaan katkeraan itkuun.

Esikoisen ollessa vauva, päätin, että minähän en unohda lemmikkejäni vauvan tultua taloon. Toisena iltana kun oltiin tultu kotiin, lähdin koiran kanssa iltalenkille (no, aika lyhyelle). Koko ajan vaivasi ajatus, että olen unohtanut jotakin olennaista. Koira kävi tarpeillaan ja kiersimme lenkin. Pari vastaantulijaa katsoi minua ja koiraa vähän oudoksuen. Mietin, mikä niitäkin vaivaa. Kun tultiin koiran kanssa takaisin, huomasin kotiovella, että koirallahan on juoksupöksyt jalassa |O ! Yhh...[/quote]

Sori tyhmyyteni, mut mitkä on juoksupöksyt? Ei raksuta.

 

sori, en sit näköjään osannu lainata oikein :ashamed:

 

Voi noitahan ois vaikka kuin jos vain muistais... :ashamed:

 

Mä ajattelin, että tämä on niitä mitä ei ikinä kehtaa ääneen tunnusta, mutta kun kerran muutkin... Olen erinäiset kerrat kutsunut koiraa tyttären nimellä ja tytärtä koiran nimellä. Jälkimmäinen loukkaantui ja ärsyyntyi melkoisesti kun tajusi mokani :ashamed: .

Nyt kun koiraa ei enää ole, voin vain sekoittaa lapset... Yleensä lapset tulevat hammaspesulle illalla järjestyksessä tyttö ensin ja hitaampi suihkuttelija, poika jälkeen. Tänään järjestys oli eri, mutta silti otin automaattisesti tytön hammasmukin ja täytin sen valmiiksi. Havahduin selkäni takaa kuuluvaan katkeraan itkuun.

Esikoisen ollessa vauva, päätin, että minähän en unohda lemmikkejäni vauvan tultua taloon. Toisena iltana kun oltiin tultu kotiin, lähdin koiran kanssa iltalenkille (no, aika lyhyelle). Koko ajan vaivasi ajatus, että olen unohtanut jotakin olennaista. Koira kävi tarpeillaan ja kiersimme lenkin. Pari vastaantulijaa katsoi minua ja koiraa vähän oudoksuen. Mietin, mikä niitäkin vaivaa. Kun tultiin koiran kanssa takaisin, huomasin kotiovella, että koirallahan on juoksupöksyt jalassa |O ! Yhh...[/quote]

Sori tyhmyyteni, mut mitkä on juoksupöksyt? Ei raksuta. [/quote]

Narttukoiralla on juoksuaikana veristä vuotoa ja jos ei halua tahroja joka paikkaan, niin koirille on olemassa pöksyjä, mihin saa paperin/pikkuhousunsuojan tms sisälle. Pysyy matot yms puhtaan

 

Olin Hesburgerissa ja otin lastenaterian. Myyjä kysyi että pehmis vai lelu? Vastasin että puhmis. Myyjä siinä naurahti että joo-o puhmis sitten laitetaan

 

[quote="iippu"

Sori tyhmyyteni, mut mitkä on juoksupöksyt? Ei raksuta. [/quote]

Lähinnä samankaltainen kuin vaippa, kankainen suoja, johon kiinnitetään jokin imevä materiaali (pikkuhousunsuoja...) joka kerää narttukoiran juoksujen vuodot. Siinä on vain hännälle reikä, joten kun koira käy ne päällä tarpeillaan, se ei ole aivan puhdas sen jälkeen .

 

Oon työssäkäyvä äiti kylläkin. Yks aamu kun vein pojan tarhaan niin laitoin kenkien päälle sellaset "suihkumyssyt" kun en jaksanu ottaa kenkiä pois. Riisuin pojan ja sitä rataa.
Olin jo melkein autolla, kun huomasin et mul on ne myssyt jalassa. Ihmettelin ensin kun on niin pirun liukasta. Ei muuta ku tossut taskuun ja seuraavana aamuna palautus.