Mikähän vaivaa..Olen koko ajan kireenä, kun viulun kieli.Olo ei todellakaan tunnu hehkeältä.Saatan pillahtaa itkuun tuon tuosta.Ahdistaa tuleva synnytys ja se, että romahdan ja sairastun synnytyksen jälkeiseen masennukseen.Mitään erityistä syytä alakuloon ei ole, paitsi mies pihtaa seksiä.No ei kai se tällaisen hormonihirviön kanssa kiinnosta
En halua nähdä ketään ja päkötän vaan sisällä, ellei kaveri saa mua puoliväkisin ulos.Syyllisyys tästä olosta on valtava, sillä tämä masuvauva on todella toivottu.Ekassa raskaudessa olin seesteinen ja todellakin hehkuin odotuksen onnea.Onko kellään ollut loppuraskaudesta samanlaisia tuntemuksia?Kehtaisko mainita neuvolalekurille?Meillä kun ei oikeen kemiat synkkaa.
En halua nähdä ketään ja päkötän vaan sisällä, ellei kaveri saa mua puoliväkisin ulos.Syyllisyys tästä olosta on valtava, sillä tämä masuvauva on todella toivottu.Ekassa raskaudessa olin seesteinen ja todellakin hehkuin odotuksen onnea.Onko kellään ollut loppuraskaudesta samanlaisia tuntemuksia?Kehtaisko mainita neuvolalekurille?Meillä kun ei oikeen kemiat synkkaa.