Kolmatta kuumeilevien KESÄ 2013

Huomenta kaikille. OneMore? vähän samat fiilikset on noista ovistesteistä kuin sinullakin. Olen kokeillut ja tosiaankin aiheuttivat vain turhaa stressiä. Ensin en saanut tikkuihin mitään ja sitten kun sain niin en keretty hyödyntämään. Ja hirveä pettymys, kun nyt ei sitten VARMASTI raskaudu tästä kierrosta. Ja anyways… meillä harrastetaan seksiä vain viikonloppuisin, johtuen arjenpyörityskiireistä. Ja tällä tavalla olen kuitenkin jo kahteen kertaan raskautunut eli eiköhän samalla tapaa mennä nytkin. (näen jo mielessäni itseni tilailemassa ovistestejä), joten vannomatta paras.:p

Niin ja onnea kovasti sweetpearl !!!
 
OneMore? mulle kävi esikoisen odotuksen aikaan vähän sama kuin sulle. Työkaveri kysäisi, olenko raskaana ja minä että hyvänen aika en. Mutta kas kummaa, ei mennyt kuin muutama päivä, kun sitten huvikseni (siis en tuon kommentin takia vaan jo ihan muutenkin) tein testin ja plussaahan se näytti! Mulla oli kyllä silloin sellainen pömppömaha, että se saattoi hämätä. :D

Sweetpearl onnea! :flower: pidetään peukkuja, että kaikki menee hyvin!

Alice81 onpa kurja, että loma meni ikävissä tunnelmissa. Voi kun saisit sanottua miehellesi toiveestasi ja hän toteaisi, että joo ilman muuta, munkin mielestä meillä pitäisi olla vielä yksi lapsi! :hug:

ON eilen sorruin tekemään testin, vaikka järki sanoi, että ei voi mitään vielä näkyä, kun oli vasta kp28/36-46. Mutta teinpähän silti. Ja negatiivinenhan se tietenkin oli, ei mitenkään yllättävää. Kuopus täyttä ensi viikolla vuoden, niin olisi aika kiva, kun samana päivänä saisi plussan testiin! Oireitahan tässä on vaikka mitä (voimakas kuvotus etenkin aamuisin, rintoja kutittaa, mahaa nippailee, poskia kuumottaa ja hikoiluttaa), mutta koska tässä nyt on itse kukin huomannut, että vahva toive saa niitä hyvin aikaan, niin en nyt luota yhtään.
 
Nyt pitää kyllä tulla teille avautumaan... muille ei oikein voi, kun sitten tulisi yrityksestä tietäviltä kommenttia, että kannattaiskohan sitä vauvan tekoa lykätä tai sitten kun tärppää niin viimeisetkin sanoisi, että onkohan tuo nyt ihan viisasta! Vaikka ei muiden mielipiteillä sinänsä ole väliä, en vaan halua pahaa mieltä. Mutta te hyvät kuumeilijatoverit varmasti tiedätte tunteen!
Elikäs: nuo jo olemassa olevat lapsukaiset on kyllä ajaneet mut parin viime päivän aikana niin hulluuden partaalle, että ei ole totta! 1-vuotiasta et voi jättää hetkeksikään, edes siksi aikaa, että mittaat iltapuuron aineet kattilaan kun joko se huutaa kuin syötävä, kun joutuu pois sylistä tai sitten kerkiää veden mittaamisen aikana kiivetä kirjahyllyyn!!!! Tai siis sellaseen hyllyyn, jota voisi käyttää myös tv-tasona, noin puolen metrin korkeuteen. Miksi miksi miksi pitää aloittaa tuo kiipeily jo nyt, kun ei tasan ymmärrä vielä itse mitään mittasuhteita ja tasapainokin on mitä on? Sitten kun otan keittiöön, niin johan on kaapit auki ja kattilat ja roskis vaaravyöhykkeellä. Yritä siinä sitten jotain tehdä. Tartten varmaan sellasen kantorepun/liinan, jolla saa taaperon helposti selkään. Trikooliina mulla on, mutta se ei vissiin oikein selässä kantamiseen sovellu? Kokemuksia? Plus että se on niin pitkä, että sitomiseen menee iäisyys.
Sitten nämä leikkii hieman rajuja leikkejä, esim. painivat. Pikku Kakkosessa kun oli joku aika sitten se ohjelma, jossa opeteltiin painimaan, niin isomman otteet on ihan just samanlaisia. Ai että pelottaa! Pienempi vaan nauraa innoissaan, että ei sitä satu, mutta ei tuo nyt kovin turvallista touhua vielä noin pienillä ole. Ja hirmuinen huuto joka asiasta KUMMALLAKIN. 1-v:llekin on jo kehittynyt niin valtava oma tahto, että oksat pois. Tähän vielä huonosti nukutut yöt päälle, niin arvaatte pysynkö viilipyttynä ja puhunko rauhallisella äänellä. No en todellakaan. Ja mun ei pitänyt koskaan huutaa lapsilleni tai kiroilla niiden kuullen. Joopa joo. Tähänkö sitten vielä kolmas pieni päälle? Oonko mä ihan sekaisin, kun kuumeilen? Ihan tosi? Eihän tässä ole järjen häivääkään! Mutta sydän vaan sanoo muuta...................................... Äh, ramppikuumetta vissiin vaan. Ja univelkaisuutta. Huomenna saa kyllä ukko nousta keittämään aamupuurot ja minä nukun!

Mukavaa viikonloppua kaikille!
 
Hei taas kaikki pitkästä aikaa. Olen käynyt lukemassa mutta en ole saanut kirjoitettua kun oma olotila alkaa sittenkin painamaan mieltä alaspäin. Ehkä siksikin harmittaa kun olemme olleet niin kauan ilman ehkäisyä verraten ykköseen ja kakkoseen että nyt tuntuu ihan hirveelle kun toukokuusta asti ei ehkäisyä ole ollut.. nojoo, imetys on ollut todella hyvä keino ehkäistä ;) Mutta juu menkatkin tuossa jopa jo oli ja tulu pupuiltua ehkä jopa oviksen lähimaastossa, varma en ole. Se tunne että eipä tää enää onnistu on onnistunut valtaamaan mun mielen. ihan kurjaa :( en tiedä kuinka kauan viitsin elätellä enää toivoa kun aika kuluu ja kuluu. mä olen niin huono odottamaan mitään :p
Ja Äippyli, kuule ihan samoja fiiliksiä mullakin välistä. Oma melki 1veeni ei vielä luojan kiitos lävele, mutta on alkanut nukkumaan ihan surkeesti ja voi että miten mä inhoon valvomista ku eka valvotti niin pimeesti. mitä jos mahdollinen kolmonen oliski Koliikkivauva??? Tai muuta kamalaa. Voi miten mieli on niin sekava välistä. Kun nyt on niin hyvin niin sekoittaako kolmonen kaiken?
 
lalaluu: Tervetuloa joukkoon! Lisäilenkö sut listalle?

sweetpearl: Onnea! Pääsispä perässä plussanneisiin! :D

Äippyli: Jotenkin toi kuulostaa tutulle. Äitinä en halusi tehdä sitä ja tätä, mutta sitten tilanteet vie ja aina ei kaikkia metkuja jaksa. Pitää vaan olla armollinen itselleenkin välillä. Toi 1v. kiipeilyvietti on kyllä varmasti ihan käsittämättömän hurjaa. Kyllä se kolmonen täälläkin kovasti mietityttää,varsinkin keskenmenon jälkeen. Tuleeko sitä ikinä? Mutta toisaalta tahto ois todella kova.
 
Nyt olis kiertopäivät 4/30 jos se pitää vielä paikkansa ehkäisyrenkaan jälkeen :)
Alkanut jännittämään nyt kun tämä on viety ajatuksen tasolta teoiksi. Se että miten kolmen kanssa pärjää :/ vaikka tietää että pärjäähän sitä (vaihtoehtojakaan ei ole) mutta silti jännittää ihan eri tavalla kuin kakkosen kanssa.. Kuopuksen uhma on nyt todella paha mutta johan vuoden päästä jos vauva tulisi sekin olisi toivottavasti ohi!
Tuntuu vaan että nyt tai ei koskaan, elämä on liian lyhyt :)
 
kolmiliini Minusta tuntuu kanssa ihan hassulta että näin pitkään jo oltu ilman ehkäisyä ilman raskautumista. :O Molemmat aiemmat raskaudet on alkaneet toisesta kierrosta. Miehen kanssa jo naurettu että näinkö se ikä tekee tehtävänsä ei vaan saatu vielä yhteisymmärrystä että onko ne munat vanhentuneet vai mitkä :LOL:

Niimpä se täti kurvasi taas kylään. Plussaonnea muille!

Karkki81...............kp 1/28..............yk 4.............31.............-09, -10
 
Onnea sweetpearl! :)

Meillä myös molemmat lapset saaneet alkunsa helposti ja nopeasti. Nyt ajateltiin aluksi, että saa tulla jos on tullakseen (keväällä lopetettiin ehkäisy). Mutta kun vauvaa ei sitten kuulunutkaan, niin tällä kierrolla aloitettiin tosissaan yrittäminen. Nyt minut on vallannut tunne, että sitä kolmatta ei enää saadakkaan. :( Varmaan sekin vaikuttaa, kun mies ilmoitti, että seuraavan puolen vuoden aikana pitäisi tärpätä, ja jos ei, niin lopetetaan yrittäminen. Ei kuulemma halua isompaa ikäeroa. Mies on kyllä pitkään sanonut, että toivoisi lapsen syntyvän viimeistään 2014 aikana tai sitten ei enää ollenkaan, mutta nyt on niin kovasti kuumeillut, että ajattelin mielen muuttuneen.

Toisaalta minulla välillä myös samoja ajatuksia kuin äippylillä ja monella muulla täällä. Olen varmaan ihan hullu, kun haluan kolmannen! Näiden kahdenkin kanssa tekee välillä tiukkaa. Esikoinen on aika sättärä ja vaativa tapaus ja toisella on taas uhmaikä. Mutta kun on tunne, että yksi tornado vielä puuttuu!
 
huomenta päivää :) täällä kolmoselle ja kakkoselle tulee ikäeroa väistämättä miltei 7 vuotta :) se ei taida olla sinänsä paha ku itse aidan kuulua vielä ikähaarukkaan "ensisynnyttäjä" josko sen vanhana taitaa minkä nuorena oppii.. oon vaan alkanut pohtiin sitä, että tarvisko pikku kolmonen sitten leikkikaverin pikku nelosesta kun edellisiin tulee noin kova ikäero.. hyi mua :) pitäis varmaan se kolmonen saada ensiks alulle :D Plussatuulia kaikille...!!

Täällä kp 20/27-28
 
Äippyli_81 Niin tutulta kuulostaa tuo teidän arki. Kyllä menee meilläkin hyvin usein hermo lapsiin. Ja tuntuu, että tuo 3-vuotias välillä ihan tahallaankin ärsyttää, kun huomaa, että minä olen räjähdysherkässä tilassa. Lauantainakin meni kaikkiin hermo. Mies alkoi vääntää 3-v:n kanssa jostain turhanpäiväisestä asiasta, joten pistin molemmat jäähylle vähäks aikaa. 1,5-vuotias siinä vähän ihmetteli, kun komensin isin pihalle ja isoveljen jäähypenkille.;)

).( Nyt on sitten käyty pitkät keskustelut miehen kanssa vauva-asiasta. Lauantai-iltana sain vihdoin suuni auki ja kerrottua toiveistani. Mies siinä hetken oli hiljaa ja sanoi sitten, että hänelle riittäisi ihan hyvin kaksikin lasta, mutta koska se tuntuu olevan sinulle (siis minulle) niin tärkeää, niin ei hän pistäisi pahaksi kolmatta. Jatkoi vielä, että ei haluaisi suunnitella kolmatta, mutta olisi kuitenkin ihan onnellinen, jos ”vahinko” kävisi. Miten tämä nyt pitäisi tulkita? Tarkoittaako tämä nyt sitä, että voin jättää ehkäisyn pois ja vauva tulee jos on tullakseen? Mitä muut on mieltä? Jäi vähän hämmentynyt olo. Ja sitten vielä, kun mies alkoi pohtimaan taas kaikkea ”järkevää”, kuten että sitten pitäisi vaihtaa auto isompaan ja sisustaa yksi makuuhuone lisää uudelle tulokkaalle ja sitäjatätä ja apua.:headwall: En itse jaksa yhtään olla noin järkevä.

Eli jatkan siis vielä asian sulattelua ja rupean miettimään, että milloinkas sen ehkäisyn nyt sitten mahdollisesti jättäisi.
 
Tein äsken sellasen marketeissa myytävän Pregchek testin ja mun mielestä siihen tuli haamujen haamujen haamu! Tai sitten mun silmätkin alkaa harittaa, kun niin kovasti toivon. Ihan mahdotonta, miten mieli saa kropan tekemään omiaan. Ja nyt siis kp 32/36-46 että edelleen vaan liian aikaisin teen noita testejä, mutta kun oireet vaan lisääntyy. Mielikuvituksessa ainakin. :D
 
Meillä ikäeroa lapsille tulee paljon. Kuopus on tällä hetkellä 5 vuotta ja esikoinen sen 7 vuotta.
Itse taas ajattelen niin, että jos meille olis tullut kaikki lapset pienellä ikäerolla niin meidän parisuhde ei olis kestänyt sitä vaan me oltais miehen kanssa nyt erottu. Nyt kun lapset on tuon ikäiset niin on ihan eri homma saada tähän kolmas lapsukainen. Häneen saa keskittyä ihan eri tavalla ja jos tässä nyt vuoden sisällä raskautuu niin poitsu lähtis eskariin ensi syksynä joten vois hyvin olla kotona.

Meillä siis tuo ehkäisy on ollut poissa pelistä jo puolitoista vuotta. Ja en ole raskautunut. Aikaisemmat on tullut tosi helposti. Esikoinen oli vahinko ja kuopus lähti ekasta mahdollisesta. Alan todella uskoa, että 30 jälkeen hedelmällisyys laskee.

Seuraava vaihe on varmaan käydä tutkimassa ettei mitään yllättävää ole ilmaantunut ja miettiä vaihtoehtoja mitäs nyt voisi tehdä.

Yllä olevasta voitte varmasti päätellä, että täti tuli kylään tänään. Joten taas mennään vaikka kuinka monetta kertaa.
 
Meillä ikäeroa lapsille tulee paljon. Kuopus on tällä hetkellä 5 vuotta ja esikoinen sen 7 vuotta.
Itse taas ajattelen niin, että jos meille olis tullut kaikki lapset pienellä ikäerolla niin meidän parisuhde ei olis kestänyt sitä vaan me oltais miehen kanssa nyt erottu. Nyt kun lapset on tuon ikäiset niin on ihan eri homma saada tähän kolmas lapsukainen. Häneen saa keskittyä ihan eri tavalla ja jos tässä nyt vuoden sisällä raskautuu niin poitsu lähtis eskariin ensi syksynä joten vois hyvin olla kotona.

Meillä siis tuo ehkäisy on ollut poissa pelistä jo puolitoista vuotta. Ja en ole raskautunut. Aikaisemmat on tullut tosi helposti. Esikoinen oli vahinko ja kuopus lähti ekasta mahdollisesta. Alan todella uskoa, että 30 jälkeen hedelmällisyys laskee.

Seuraava vaihe on varmaan käydä tutkimassa ettei mitään yllättävää ole ilmaantunut ja miettiä vaihtoehtoja mitäs nyt voisi tehdä.

Yllä olevasta voitte varmasti päätellä, että täti tuli kylään tänään. Joten taas mennään vaikka kuinka monetta kertaa.

Täällä kanssa tulee muksuille ikäeroa ihan kiitettävästi.. huomenna nuorempikin aloittaa eskarin :D ja jos kolmannen saisin niin olisin onnellinen (mun kolmonen olis miehen eka..)

Voimia T-81 uuteen kiertoon! oletteko ajatelleet "tutkimuksia/hoitoja" ? vai annatteko mennä omalla painollaan? :)
 
Kai se on pakko. Jotenkin vaan ei malttaisi, on niin hassu olo :D Vaikka luultavasti kuvittelen vain kaiken, koska kuitenkin toivoisi niin kovasti plussaa. Toisaalta pelottaa! Onpa hyvin ristiriitaiset olotilat ;)
totta.. jamikä oudointa.. nyt on alkanut hiipiin se fiilis, että helvetti, mitäs jos mä oonkin paksuna.. onko yel kohdillaan,, mites rahat yms yms.. haluanko mä sittenkään olla? :O apuuuuaaa... äitiii... kai se kaikki sitten selviää.. toinen puoli huutaa että joo joo joo.. ja toinen pyörittelee päätään.. :D
 
  • Tykkää
Reactions: smooth
Toivottavasti Äippyli haamu vahvistuu!! Lupaavalta kuulostaa! :)

T-81 pahoittelut uuteen kiertoon joutumisesta! Voimia ja tsemppiä uuteen yritykseen!! Puolitoista vuotta on tietysti pitkä aika, joten en ihmettele, että tutkimuksiin meno on käynyt mielessä. Itse olen seurannut hyvinkin läheltä kolmea eri pariskuntaa, jotka vasta useamman vuoden yrittämisen jälkeen saivat lapsen (kahdella parilla näistä nyt kaksi lasta). Mitään syytä lapsettomuuteen tutkimuksissa ei aikoinaan löytynyt ja jokainen näistä pariskunnista raskautunut lopulta luonnollisesti. Tiedä sitten, miksi joskus ei vain tärppää. :(

Täällä todennäköisesti ovis ohi ja hommailtu on viikon ajan joka päivä. En tiedä, onko paras mahdollinen tekniikka (vai joka toinen päivä?), mutta ainakin ihan mukava. Ja lisäksi kun en yhtään tunnista ovulaatiota enkä myös vielä viitsisi kokeilla ovistestejä (ehkä sitten muutaman kierron päästä jos vielä ei tärppää). Jotenkin sitä on asennoitunut, että nyt menee ja pitkään, jos tulee ollenkaan. :( Ei ole yhtään niin luottavainen olo kuin kahden ekan kohdalla. Silloin muistan, että sen jotenkin vaistosi, että nyt on raskaana. Ehkä tää on jotain yli kolmekymppisen raskautimiskriisiä. Lisäksi nyt on niin paljon stressiä työssä ja muutenkin miljoona hommaa, mitä pitäisi hoitaa, että uskon senkin vaikuttavan. Vaikka toivo on kova, eikä maltti taida riittää :ashamed:
 
Päivittäjä hakusessa tähän pinoon!
Laitoin itseni taustalle, kun tässä menee varmaan tovi ennen kuin voidaan edes harkita yrittämistä. Tsemppiä teille muille! Tulen varmasti lukemaan välillä juttujanne ja voin yrittää päivitellä, jos ei innokasta uutta päivittäjää heti löydy.
 
Onemore, on käyny mielessä homeopatia ja kaikki mahdollinen. Sitten ihan lääkäriin meneminen. Nyt pitäis vaan päättää mitä sitä tekis. Voi olla, että tässä seuraavaksi otetaan ne ovistikut ja mennään niillä seuraava kierto ja jos ei onnistu niin sitten lääkäri ja homeopatia sen jälkeen kun lääkäri on sanonut jotain mielipidettä asiaan.

Nyt on taas ollut sellainen haista paska koko lapsen yrittäminen, mutta kyllä itse silti toivoisin jonkun selvyyden saavani tähän asiaan. Toisaalta mieliin on tullut ajatus, että josko ne meidän lapset nyt sitten on tässä. Että josko meille ei ole tarkoituskaan tulla enempää lapsia tai meidän lapsen ei ole tarkoitus syntyä tähän elämäntilanteeseen vaan ehkä sitten myöhemmin.

Mutta hei, tervetuloa ketjuun kaikki uudet ja Koikoille voimia taustailuun.
 

Yhteistyössä