*Kolmatta kaipaavien SYYSKUU*

Moonchaser
Kiitos! Jaksaminen on yhtä vuoristorataa. Välillä menee paremmin, välillä tuntuu että maailma kaatuu niskaan ja elämä potkii päähän oikein kunnolla. Tänään saatiin hautajaisasiat sovittua ja sitä kohti mennään. Vähän väliä mielene tulee, mitä olisin voinut tehdä toisin ja miksi en huomannut mitään. Luulisihan sitä huomaavan jos toinen on ollut viikonkin kuolleena... Mutta niin ne ihmeelliset toispuoleiset supistukset sai liikkeitä aikaan niin etten mitään osannut ihmetellä...

Kohti marraskuun loppua ja lopullisia tuloksia sekä joulukuun uutta alkua mennään. Ei vaan millään jaksaisi odottaa! Tämä valtava epätietoisuus on hermoja raastavaa!!
 
Kati82 ja Aanna: Pahoittelut tädistä teillekin... :hug:

Moonchser:Onnittelut ovisplussasta! Toivottavasti saataisiin vielä syyskuulle lisää plussia.

Santtu81:Voimia hautajaisjärjestelyihin sekä myös fyysisen puolen toipumiseen. :hug:

Mymosan kuulumisia kaipailen minäkin... Hiljaisuus tuntuu aina niin pahaenteiseltä. Itsellä ollut edelleen mieli aika maassa. Eihän tämä YK 8 tietysti vielä ole mitään verrattuna niihin moniin, joilla yrityksen kesto lasketaan jo vuosissa, mutta enpä keväällä olisi arvannut etten syyskuussakaan ole vielä raskaana. Mieskin yllättyi kun eilen mainitsin monesko kierto nyt on jo menossa. Hän ei tietysti ole ajatellut asiaa sen enempää, ollut toki aktiivinen tekemään oman osuutensa asiassa.
 
Liljan Kukka: Tiedän niin tuon tunteen yrityskiertojen määrästä. Mulla oli ihan samanlaiset ajatukset, kun yk 8 alkoi. :hug: En olisi ikinä uskonut, että edelleen vaan yritetään ja yritetään kierrosta toiseen... Edelliset kaksi raskautta kun ovat alkaneet ensimmäisestä kierrosta. Ehkä tämä on nyt sitten tasausta niistä ;) Täällä taitaa alkaa tänään yk 14. Ihan menkkaolo vaikkei vielä näy punaista.

Mymosan kohtalosta olen minäkin huolissani. Toivottavasti kaikki on hyvin ja hän pitää vain pientä taukoa listailusta.
 
kati82 ja aanna: pahoittelut tädistä :(

moonchaser: onnea ovis plussasta, samoihin aikoihin plussasit kun miekin. Me tosin pupuiltiin vaan lauantaina ja maanantaina. Ovis + oli sunnuntaina. Miullakin on jotenkin sellanen jännä fiilis, että tuskin tästä kierrosta raskaudun. Piinaavat kaks viikkoa alkakoon, tsemppiä sinnekkin piinapäiviin, piinaillaan yhdessä :)

santtu81: :hug:

liljankukka: tiedän esikoisen kohdalta ton tunteen kun on monta yk:ta. Siinä meinaa epätoivo iskeä. Odotuksen odotus on miusta kivaa ne ekat puoli vuotta, sit alkaa olla jo niin mahdoton halu saada vauva, että lyö epätoivoiseksi. Toivotaan että teillä nyt tärppäisi!

bindi tervetuloa mukaan :)
 
Viimeksi muokattu:
Sunflower11
Toivottavasti mymosan pahoinvointi tietää hyvää..

Liljankukka.. samat aatokset.. Yk 10 pyörähtää viikon sisällä käyntiin (aika varmastikin kun alko normaalit menkkajuilinnat). Kyllä tää alkaa jo masentaa.. :/
 
Santtu:hug:

Uusille tervetuloa! :)

Syyskuun puoliväli jo menossa, kylläpä aika rientää! Rupesin tässä miettimään kauanko olen kuumeilijoissa pyöritty ja varmaankin vähän reilu vuosi on lähellä totuutta. Mutta sanoin jo aivan alussa, että minä olen näissä kuvioissa vielä pitkään, kun kuukautisia joudun varmasti odottelemaan tovin jos toisenkin. Ja niinhän tässä on käynyt. Mikäli punaista ei ala näkyä vuoden loppuun mennessä, olen ihmeissäni. Tämänhetkinen tilanne nuorimmaisen kanssa tosin on sellainen, ettei minua haittaa vaikka kierron alun odotusta jatkuisi ensi vuoden puolellekin. Jatkan tätä täällä roikkumista edelleen, vaikka yrityksen alkuun ei olekaan vielä päästy.

Kaikille pitkänmatkalaisille toivoisin kyllä plussauutisia pikaisesti! Kuukautisiin törmääminen kerta toisensa jälkeen ei ole mukavaa kun vauvakuume on iskenyt kunnolla... :hug: Ehkäpä loppuvuosi osoittautuu oikeaksi plussakaudeksi ja minä jään tänne yksinäni höpisemään! ;)
 
Hassua, testasin ovista vielä eilen illalla varmistaakseni että se meni ja yhä tuli suht tumma. Kuivuneina toissapäivänen on juuri ja juuri tummempi kuin sitä edellinen ja eilinen :O Kylläpä näytti ihmeen pitkään olevan lh koholla, kun yleensä mennyt päiväässä negasta plussaan. Noh, varmisteltiin nyt vielä tänäänkin niin eipä ainakaan mennyt ohi :whistle:

Santtu: Älä missään nimessä syyllistä itseäsi tapahtuneesta! Varmasti sitä ei olisi ollut mitenkään mahdollista huomata heti. Paljon voimia tulevaan :hug:

sunflower: Kiitos :) Sinulla alkaakin olemaan hyvät kp:t, onko oireita suuntaan tai toiseen? :)

Liljan kukka: Kiitos :) Itsellä vähän samat mietinnät noista yk:ista.. Minullakin nyt siis menossa yk8. Mutta tosiaan imetyksen piikkiin laitan ainakin kuusi epäonnistunutta yrityskertaa. Olin ihan varma että olisin saanut kolmannen jo tänä vuonna, mutta ei ihan onnistunutkaan : / Oltaisiin haluttu tosi pienellä ikäerolla, mutta tällä menolla saa nähdä miten suureksi venähtää. Olen niin kateellinen niille, jotka raskautuvat heti synnytyksen jälkeen.

emmin: Kiitos :) Toivottavasti päästäisiin yhtä matkaa odottajien puolelle =)

Barbamama: Voi ei, toivottavasti menkat jättäisivät kuitenkin tulematta!

Äidin onni: On kyllä ikävää miten kauan olet saanut menkkoja odotella. Minulla ei olisi kyllä yhtä pitkää pinnaa, olisin varmaan ihan hermorauniona vaikka ei kai niitä mitenkään voi nopeuttaa :ashamed: Toivottavasti menkkojen alettua raskautuisit heti :) Minullahan menkat alkoivat jo maaliskuussa imetyksestä huolimatta, mutta ei niistä toistaiseksi ole ollut mitään iloa, päinvastoin :kieh:

mymosa: Toivottavasti paha olo hellittäisi ja kaikki olisi ok :)
 
Heipparallaa pitkästä aikaa!

Olen pitänyt hieman palstailutaukoa, koska viime kuussa yritys oli meillä jäissä sairastelun takia.

Nopea esittely kertaus uusille: ollaan molemmat minä 27-v ja mies 28-v kahden ihanan lapsen vanhempia, tyttö 3,5 v ja poika 1,5 v. Meillä ei raskaaksi tulo käynytkään helposti ja onnistuttiin vasta ekalla ICSI-hoidolla, toinen lapsi saatiin aikaiseksi clomifenin avulla, Täysin luomuraskaus on meillä aika mahdoton, koska miehen siittiöitä määrällisesti todella vähän ja liikkuvuudessa vielä lisäksi ongelmia, mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, kaikki on mahdollista ja ihmeitä tapahtuu :)
nyt haaveillaan kolmannesta lapsesta, kiertoni oli aluksi hieman sekaisin, mutta nyt säännöllistynyt 27 päivään.

Klinikallakin käytiin reilu viikko sitten, ja saatiin varmuus että poika on onnistunut juuri tuon clomifenin ansiosta, lääkärin mukaan lääke saattaa vaikuttaa vielä pitkään jopa kuukausia lopetuksen jälkeen, hän suositteli miehelle lämpimästi clomifenin aloitusta. Nyt mies on napsinut reilun viikon verran clomifenia annostuksella joka toinen päivä, eihän se mikään ihmelääke ole vaan tarvitsee ainakin 3kk säännöllisen käytön ja sitten voidaan vasta alkaa odottamaan tuloksia.. itse olen nyt todella positiivisella mielellä, ja odotan innolla mitä tuleman pitää. :)

Tervetuloa äidin onnelle, sulla aivan ihana nicci täällä!!

Tässä vielä arvoja ennen clomifenia ja sen jälkeen:

Siittiöiden kokonaismäärä: ennen lääkehoitoa: 30 miljoonaa
jälkeen: huimat 71 milj. Liikkuvuus on edelleen heikkoa mutta oli siinäkin hieman parannusta saatu aikaiseksi, nopeasti eteenpäin liikkuvia meillä on vain 1 % :(
mutta lääkärin mukaan tuosta määrästä mukana on myös paljon hyviä veijareita ;)
Yhteensä meillä ennen clomifenia noita eteenpäin kulkevia: 13 %

Nyt mennään taas kohti ovulaatiota, tikuttelua en aio harrastaa, koska tunnen kyllä ovulaationi sen verran tarkasti, että pupuilut voi ajoittaa oikeeseen aikaan.

Onnea kaikille testaajille ja pahoittelut neganneille!

Aion nyt roikkua tiiviimmin kanssanne.

Mymosan kuulumisia minäkin kaipailen, kun kävin täällä lukemassa ultran jälkeiset tunnelmat, toivotaan että kaikki on hyvin, pahoinvointi on ainakin hyvä merkki siitä että raskaus todennnäköisesti jatkuu, itse tiesin esikoisen (tyttö) kohdalla että raskaana ollaan edelleen kun oli niin kamala olo kokoajan, pojasta oli vain lievää ällötystä.

Mutta kävin päivittelemässä tickerinkin:


t. Enisa kp 7/27 Yk5
 
Liljan kukka Et ole ainoa ketä alkaa ahistamaan tää yrityskertojen määrä.
Haaveillaan, että meille syntyisi kolmonen ennen kuin esikoiset täyttävät kolme, yrityskertoja siis enää noin yhdeksän jäljellä (ihan niin kuin kukaan laskisi :whistle: ).. Noita meidän lapsosia "tehtiin" 15 kiertoa, toivon todella että nyt tärppäisi vähän nopeammin. Tai ylipäänsä tärppäisi..

Tässä kierrossa greipit ekaa kertaa apuna. Mitäs muita niitä poppakonsteja olikaan..?
Nyt yrityksen aikana menkat ei ole kertaakaan ketuttaneet yhtä pahasti kuin nyt. No ei kai muuta kuin uuteen nousuun...
 
Meikäläiseltä pääsivät jo tuon masennuspuuskan myötä jo greipitkin unohtumaan. Tai ehkä pikemminkin sellainen "turha vaiva se on varmasti tuokin" -fiilis. Sinänsä lohduttavaa kuulla että muillakin on samanlaisia fiiliksiä. Ilmeisesti aika monella se tietynlainen epätoivon rajapyykki tulee vastaan siinä puolen vuoden tietämillä.

Pienehköä ikäeroa olisin minäkin toivonut - kuten on varmaan jo tullut ilmikin. Kahdella ensimmäisellä ikäeroa on 1v 7kk, ja nuorempi on nyt 1v 4kk. En vain osaa olla ajattelematta välillä sitä miten viimeksi olin tässä vaiheessa jo melko pitkällä raskaana... Eilen soitin jo paikalliselle klinikalle ja kysyin missä vaiheessa kannattaisi mennä lääkäriin jos plussaa ei kuulu. Sieltä antoivat suosituksen odotella vielä tämän vuoden loppuun asti. Hartaasti kyllä toivon että plussaisin sitä ennen. Varsinkin kun hoidot ovat kuitenkin meidän kohdallamme joka tapauksessa poissuljettu vaihtoehto. (Ihan jo taloudellisista syistä.)
 
Menkkajuilinnat ja tuhru alkaneet eilen, joten eiköhän tämä kierto ollut tässä! :headwall: Oishan se kyllä ollu aika uskomatonta, jos ois heti ekalla yrityskerralla tärpännyt.

Teidän juttuja lukiessa karisee kyllä turha optimismi. Kolmannen lapsen saamista kun pitää helposti itsestäänselvyytenä. Toivottavasti kaikki onnistutaan siinä kuitenkin ennemmin tai myöhemmin -mielummin tietysti ennemmin! :)

Mulle voi siis päivittää kp 1/30 yk 2

 
Meillä esikoinen tärppäsi tokasta kierrosta, toinen, kesken mennyt raskaus alkoi 4. kierrosta ja toinen lapsi tärppäsi sitten ekasta yrityskierrosta tuon km jälkeen. Kolmas tärppäsi laskentatavan mukaan riippuen 4. tai 2. (tai 1.) kierrosta. 4 kiertoa siis meni plussaan, mutta ekat kaksi kiertoa mies oli reilu viikon työmatkoilla oviksen aikaan. Eli yritystä ei silloin ollut. Huomasin milloin oma hormoonitasapaino oli palautunut kierukan jälkeen ja tuon jälkeen sitten heti tärppäsikin.

Suht nopeasti meillä siis tärpit tulleet, toivon siis erittäin kovasti toivon että kun yrittämään päästään, tulisi tärppi jälleen samoissa ajoissa kuin muutkin.
 
Ai niin, mukava kuulla Mymosasta hyviä uutisia. Pahoinvointi sinänsä on tietenkin kenkku olotila. Itsekään en ole ihan lievimmillä pahoinvoinneilla päässyt, eikä se silloin paljoa lohduta jos joku sanoo, että: "Parin kuukauden päästä helpottaa." Joka tapauksessa pahoinvointihan yleensä kuitenkin kertoo siitä että pieni vauvanalku kasvaa ja voi hyvin.

Olenkohan porukasta tällä hetkellä ainoa joka vielä imettää? Itsekin tekisi toisaalta mieli laittaa homma jossain määrin imetyksen piikkiin, mutta kun edellinen kokemus on mikä on, niin hieman tässä ihmetyttää. Kun kiertokin on käynnistynyt jo aikoja sitten, ja ensimmäinen ovulaatiokin bongattu, niin en oikein jaksa uskoa että imetyksen lopettamisella olisi kovin dramaattista vaikutusta. Varsinkin kun se on jo melko vähäistä.
 
mymosa
Olipa ihana kuulla, että oli kyselty..

Tosiaan, tiistaina meillä oli retkipäivä ja vaikka pääsin paikanpäälle autolla, otti tuo muuten sen verran koville, että illalla sitten makasin migreenin takia 3h päivystyksessä. Oksensin kaikki ulos mitä sisääni sain ja tiputukseen jouduin.. sain nesteytystä, kipu- ja pahoinvointilääkkeitä.
Eilinen meni pedin pohjalla tuijottaen koko twilight- saagan 3 ekaa osaa ja miettien mitä uskaltaa laittaa suuhun, kaikki kun tulee ulos mitä koetti syödä.

Tänä aamuna ei pysynyt aamupala yhtään sisällä ja töissä mietin jo, että miten saan ruuan syödyksi. Ruisleipä on ihanaa, sitä voisin syödä vaikka kuinka. Ja nyt kotona (tulin 1h aiemmin kotiin, että saan hetken levätä ennenkuin lapsien haku) syönyt 2 lihapiirakkaa..

Maanantaina tosiaan ultra, mitään vuotoja ei ole ollut sen jälkeen kun ekan kerran ultrassa kävin. Mutta jotenkin olen varautunut, ettei siellä pienen syke enää ole.. en tiedä, jotenkin vissiin niin pelotteli viimeksi.. Varaudun siis siihen.

lis. toki toivon, että kaikki olisi hyvin, jotenkin musertaa ajatus, että tyhjennyksen jälkeen joutuisi odottamaan ne yhdet menkat, jotka ei saa alkuaan ilman teroja. Sitten aloittaa jälleen clomit ja vaikka kaikki sanoo, että ne tosiaan auttaa mulla hyvin, niin entäs jos ei enää autakaan??

7+0 tai 7+3 (todennäköisesti tuo pienempi, laskettu mahdollisen hedelmöittymisen mukaan)
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
mymosa: Ihana kuulla, että voit jo hiukan paremmin :) Eiköhän se vuotojen vähyys (ja osuminen juuri ultran jälkeen) ja pahoinvointi lupaa tosiaan hyvää. Peukkuja! b=)d Hyvä tietenkin varautua myös pahimpaan vaihtoehtoon. Olen kyllä aikast varma, että kaikki on kunnossa. Kävit vain niin kovin aikaisin siellä ultrassa. Olen itse muinoin saanut ohjeen, että vasta 7+ viikolla kannattaa mennä juuri tuosta syystä.

Omaa napaa... kp 28 menossa ja toiveet alkaa pikkuhiljaa nousta vaikkei mitään oikeata syytä siihen ole. Ärsyttää jo valmiiksi, kun olen taas antanut toivon ottaa vallan ja tädin saapuessa tipun syviin syövereihin. Pari kiertoa pystyn jotenkin pitämään toivon kurissa, mutta aina välillä se karkaa. Näin käy varsinkin silloin harvoin, kun päästään yli kp 25. Järki takoo jatkuvasti, että HALOO! Alaselkää on kivistänyt pari päivää, ketuttaa, tuttuja menkkafinnejä on ilmestynyt ym. Silti... :stick: Puhukaas mulle nyt järkeä! :xmas:
 
Mukava kuulla, että mymosalla menee paremmin!
Täällä menossa kp4, ei ihmeempää. Mun pitkillä kierroilla (edellinen 33pv) menee vielä parikin viikkoa seuraavaan ovikseen... odottelua vaan siis. Jotain lievää flunssaa ja väsymystä ilmassa. En ole syksyihmisiä, vähän pelottaa tuleva pimeä aika. Liikunta virkistäisi muttei taida olla hyväksi kurkkukipuisena. Ei auta kuin toipua!
Imetyksestä: mulla alkoivat esikoisen synnytyksen jälkeen menkat vasta kk imetyksen lopetettuani. Kuopuksen synnytyksen jälkeen taas ne alkoivat, kun kuopus oli 11kk, vaikka imetin vielä n. 1-2krt vrk:ssa. Se oli kai niin vähän, että kierrot käynnistyivät. Tunnen kyllä ihmisiä, jotka ovat tulleet raskaaksi imettäessään, joten mahdollista se on :)
 

Yhteistyössä