Minäkin kuulun niihin jolle ensimmäinen raskaus on tullut lahjana ilman yritystä, toinen ns. sivuosumalla ja nyt sitten tämä kolmas on kovasti yrityksessä...koetan hokea itselleni koko ajan että ei se välttämättä mene niin kuin aikaisemmin jne. etten kovin korkealta tipu... elämäni nyt kolmekymppisenä on aivan ihanaa näin seesteistä elämän vaihetta ei minulla ole asiat mallillaan ( ja voin kertoa että se mitä olen kokenut on vaatinut monien monien vuosien työn itseni kanssa ) nyt odotan että tulisin raskaaksi ja saisin nautia joka vaiheesta koko sydämestä ilman anopin tmv. uhkailua ja kiristystä. Olen niin paljon vahvempi kuin kuusi vuotta sitten. Saisin jos kaikki hyvin menee haluamani laiset ristiäiset ilman humalaisia ja ihan omassa kodissani, ensimmäiseltä en jaksanut taistella. Muistan silloin ajatelleeni että kuinka ihminen voi olla samaan aikaan maailman onnellisin ja silti niin surullinen ja pettynyt. Joten nyt paljon vahvempana uuteen koetukseen. Kylläpä helpotti tämä tilitys.