6.5 v, 4v ja 1.5 kk. Jossain vaiheessa jo olin päätynyt / sopeutunut ajatukseen, että meille ei kolmatta lasta tule enää, mutta kuitenkin se vauvakuume iski yllättäen ja tulinkin heti raskaaksi. Olin itsekseni toivonut, että raskaus olisi ajoittunut niin, että olisin jäänyt töistä kotiin, kun esikoinen menee kouluun. Raskaus otti siis tulta alleen heti ja nyt ollaan vuosi etuajassa suunnitelmiin nähden kotona - esikoisella alkoi syksyllä eskari
.
Ikäerot lapsilla on hyvät. Isommat lapset ovat kavereita keskenään vaikka tappelevat ja riitelevät myös. He ovat jo sen verran isoja, että pärjäävät paljolti omatoimisesti ja mitä keskimmäinen ei vielä osaa niin isoin kyllä auttaa (jos äiti ei ehdi vauvanhoidolta).
Vähän mietityttää se, että jääkö kolmas jotenkin yksin tässä sisarusparvessa ikänsä vuoksi ja tahtoisinko vielä kenties neljännekin lapsen, olisiko hänen aika nyt heti vai vasta myöhemmin.....jne ajatuksia pyörii päässä.
Sitäkin tuli mietittyä, että kun kerran isommat ovat jo omatoimisia ja elämä sen suhteen helpompaa niin halusiko sitä aloittaa uudelleen vauvarumban. Yllättävän helposti tämä on mennyt, vanhalla rutiinilla, ja kuitenkin kuin jotenkin uutena huomaa asioita ja on osannut nauttia tästä eri tavalla kuin aiemmin.
Ensimmäisellä kerralla toipuminen synnytyksestä vei kauan (se oli kamala kokemus silloin) ja muutenkin sitä oli tuoreena äitinä vihreä ja kokematon hötkyilijä. Toisella kertaa asiat oli tuttuja, mutta väsymys oli hirveä - vauva oli vaikeahoitoinen koliikkilapsi ja fyysinen väsymys peitti alleen monia hyviä juttuja, oli vaikea nauttia vauva-ajasta.
Nyt ei väsytä niin paljon ollenkaan, vauva on antanut aika hyvin nukkua vaikka syökin usein. Iltakitinää pitää, mutta ei kuitenkaan kilju hysteerisesti kuten kuopus. Teen ja ehdin asioita paljon ja onkin vaikea antaa itselle myöden, että ei tarvitsisi koko ajan olla menossa tai tekemässä. Silti on aikaa nauttia vauvastakin ja sylitellä ja silitellä. Itsevarmuus on aivan toista luokkaa kuin ekan kanssa, uskallan tehdä juuri niin kuten itsestä tuntuu ja minkä kokemus on osoittanut hyväksi ja vauvan tarpeisiin sopivaksi tavaksi toimia. Neuvolantädit ym. tietotoimistot osaa jättää sopivissa kohdin huomiotta ja poimia sieltä ne neuvot mitkä on tarpeellisia, jos siltä tuntuu.
Noh, mikähän tämänkin litanian ajatuksena oli..... :ashamed:
....ilmeisesti olen hyvin tyytyväinen kolmen pienen prinsessan äitinä :heart: . Älä mieti mitä saatat menettää vaan mieti sitä kuinka paljon voit saada :heart: