Kokemuksia nukahtamislääkkeistä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja emma
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
mulle vois joku kertoa mitä siellä lääkärissä pitäisi oikein sanoa, että noita saisi. vai oonko liian "kiltti", vähättelen vaivojani, osuuko väärät lääkärit vai mitä.. välillä viikonkin jaksoja 1-2h unta kerrallaan, silti ainoan kerran noita kirjoitettu 16-vuotiaana. lääkärit tuntuu olevan sitä mieltä, että niin kauan kuin sitä suurin piirtein järjissään on ja osaa ovesta kävellä sisään, noita ei määrätä. :/ kurjaa vain, kun välillä toi väsymys vaikuttaa tietysti lastenkin kanssa jaksamiseen, nyt vielä kun uusi vauvakin valvottaa. siinä ei paljon lämmitä se lääkärin mukava (?!) ajatus, että n.lääkkeitä ei määrätä ettei vain jää koukkuun. ja mäkään en siis unilääkettä tarvitsisi, pelkästään nukahtamiseen apuja. luontaistuotteet ja kaikki muut konstit jo tässä 15v "unettomuuden uran" aikana kokeiltu. :/
 
Minä lensin pilviin kun sairaalassa annettiin joku nappi, en tiedä mikä unilääke oli kyseessä. en uskaltain ikuna enää ottaa. oli niin kauhee kokemus! en suosittele. lisää ULKOliikuntaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! se auttaa. kävely raikkaassa ilmassa on parasta unilääkettä. vähintään puoli tuntia per päivä.
 
Hyvin vaihtelevia kokemuksia löytyy täältä. :whistle: Tenox on ihan hyvä, mutta jostain syystä ei aina tehonnut... Ehkä liian matala annos oli mulle. Somnor on olevinaan tehokas mutta ei minkäänlaista vaikutusta mulle.

Joku aika sitten sain Mirtazapinia unettomuuteen mutta myös mielialalle, ei auttanut nukahtamaan vaikka lääkkeen otti hyvissä ajoin illalla. Seuraavana päivänä olis nukuttanut kyllä siitäkin edestä sit... Ota näistä aina selvää! :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Minä lensin pilviin kun sairaalassa annettiin joku nappi, en tiedä mikä unilääke oli kyseessä. en uskaltain ikuna enää ottaa. oli niin kauhee kokemus! en suosittele. lisää ULKOliikuntaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! se auttaa. kävely raikkaassa ilmassa on parasta unilääkettä. vähintään puoli tuntia per päivä.
Sulla ei taida olla kuitenkaan omakohtaista kokemusta asiasta kuin tuo yksi kokemus. Liikunta toki on hyväksi ja sitäkin suositellaan... Jos on masentunut, stressaantunut tms. ja valvonut öitä putkeen niin siinä keinot on aika vähissä.
 
joo, sanonpahan vaan että OIKEASSA unettomuudessa ei paljon liikunnat tai muut auta. nää naistenlehtivinkit saa kyllä kuulla aina uudestaan; tuuleta makuuhuone, liiku sopivasti mutta älä liikaa, syö vähän mutta ei liikaa, rentoudu, lue vaikka kirjaa ja niin edelleen... ihan tosi. jos jotain auttaa noi poistamaan uniongelmat niin sitten ei tod ole pahasta ongelmasta edes kyse. kai nyt jokainen mielellään ilman lääkkeitä sen ongelman hoitaisi jos voisi.

nimim. 20vuotta jo unettomuutta takana.
 
Pitää huomenna varata yksityiselle aika että saa sen reseptin. Liikuntaa tosiaan harrastan, n. 4 viikossa käyn jumpassa joskus vähemmän, mut nyt stressin aikana käyn niin usein kun pääsen, jotenkin pakko käydä rääkkäämässä itseään, mulla ollut aina liikunta yksi keino purkaa stressiä, joskus käyn oikein kunnon rääkkilenkillä juoksemassa, hyvä olo tulee mutta ei kyllä nukahtamiseen auta. Joku luontaistuote on "unihiekka", onkohan kellään siitä kokemusta, onko siitä mihinkään, kannattaako kokeilla, en montaa päivää tässä enää kyllä jaksa tällaista että ehkä vaan parempi hakee suoraan kunnon nukahtamislääkkeet. Täytyy tästä lähteä pyörimään sänkyyn.. No, mies lupas hieroa mun selkää jos se vaikka auttaisi nukahtamisessa, saas nähdä. Tässä on vielä sekin huono puoli että aamulla jos herään turhan aikaisin niin mieli alkaa kelata samoja asioita mitä nukkumaan mennessäkin eikä uudelleen nukahtaminen enää onnistu. Tätä unettomuutta jatkunut pari kolme kuukautta, välillä ollut hyviäkin jaksoja että olen suht hyvin nukkunut, mutta nyt viimeiset pari viikkoa olleet ihan kamalia, kertakaikkiaan tuntuu että on unohtanut miten nukahdetaan. :(
 
ei uni tule stressaamalla. oo miettimättä mitään. tiedän omakoht.kokemuksesta et helpommin sanottu ku tehty. mut harjoittele sitä. mitä enemmän stressaa, sitä vaikeemmin se uni sieltä tulee. siis sillä et saanko unta, saanko unta. ja jos jotku muut asiat pyörii, käy keskustelemassa niistä vaikka psyk.sairaanhoitajalle, jos paikkakunnallasi on mahdollisuus. yritä miettiä positiivisia asioita, tee ristikkolehteä, keskity pitämään silmiä auki, niin eiköhän kohta jo haluta laittaa ne kii, istu sängyn reunalle ja ala venytellä niska ja hartialihaksia, venytä päätä kaikkiin kuviteltaviin ilmansuuntiin ja pysy siinä aina minuutti ainakin. tässä jotain ideoita, zemppiä, kyllä se siitä ajan kanssa!
 
komppaan edellistä, eli ei stressiä. kun saat ne lääkkeet niin veikkaan että helpottaa jo se tieto että niitä on tarvittaessa siellä kaapissa. tsemppiä!! kirjoittaminen voi muuten myös auttaa jos sitä ei jo mainittu, stressaavat asiat paperille ennen nukkumaan menoa.
 
pirun hyvin auttaa nukahtamaan, mutta mä ainakin jäin iha koukkuun, yritä keksiä jotaiun muuta. vaikka vaan jotain väsyttävää lääkettä esim. seroquel

seroqueliin voi kanssa jäädä todella pahasti koukkuun. Hyvin pieninä annoksina (25mg>=) seroquelia voinee ottaa nukahtamislääkkeen kanssa unettomuutteen.

Itselle määrättiin 400mg, aikaisemmin ei paljon koskaan pahempaa unettomuutta. Käytin kaksi vuotta ja yritin lopettaa kaksi kertaa. Toisella kerralla sairaalaan ja sitten psykoosidiagnoosi ja Zyprexa 15mg. Yhä ainoa ongelma on pääasiassa tolkuton unettomuus, johon ei unilääkkeet auta, Seroquel 100-200mg hyvin vähän ja Benzo (temesta) jonkun verran mutta sitä ei voi käyttää kuin hyvin satunnaisesti (addiktiivista).

======> Seroquelin sijasta käyttäkää masennuslääkkeitä! Seroquel teki minusta kroonisesti unettoman. Viimeisen vuoden ajan olen ollut enimmän osan aikaa sairaslomalla unettomuuden takia. Yritän parhaillaan löytää lääkäriä joka määräisi masennuslääkkeitä joita voisi kokeilla unettomuuteen (azona, mirtasapiini).

Olen netistä lukenut kauhutarinoita myös seroquel 25-50mg käyttäneistä ihmisistä, jotka seroquelin käytön lopettamisen jälkeen ovat kärsineet tolkuttomista nukahtamisvaikeuksista johon ei oikein mikään tunnu tepsivän.
 
Mulla Stella vei kyllä tehokkaasti tajun mut pikkunen sivuvaikutus oli aika pelottavat hallut mitä sain. Noi ei kuulemma ole yleisiä sivuvaikutuksia.
Nyt on taas kausi menossa et en nuku mut jotenkin en vaan osaa mennä pyytämään lääkkeitä.
 
Mie oon käyttäny vuoden seroquelia (300mg) unettomuuteen ja mielen tasaamiseen. Nyt on muutama yö menny valvoessa. Pelottaa, että pitääkö nyt taas nostaa/vaihtaa lääkettä.. Mieli on kyllä hyvin tasainen, mikään ei tunnu miltään. :/
 
Mä sain Opamoxia, kun esikoisen yöhulinat vei lopulta mun nukahtamiskyvyn ihan kokonaan. Pienin annostus (en ny muista paljonko, mutta vähän se oli) riitti siihen, että sai unenpäästä kiinni. Käytin hyvin satunnaisesti enkä jäänyt koukkuun. Toi ei käsittääkseni oo virallisesti nukahtamislääke ollenkaan, vaan rauhoittava? Enivei, toimi hyvin ja voin suositella. Voi käyttää myös imetysaikana.
 
Mulla Stella vei kyllä tehokkaasti tajun mut pikkunen sivuvaikutus oli aika pelottavat hallut mitä sain. Noi ei kuulemma ole yleisiä sivuvaikutuksia.
Nyt on taas kausi menossa et en nuku mut jotenkin en vaan osaa mennä pyytämään lääkkeitä.

Itse olen käyttänyt Stellaa jo varmaan 7 vuotta erittäin satunnaisesti eikä ole koskaan halluja ollut. Puoli tablettia riittää ja aamulla väsyttää usein todella pahasti. Mutta saa ainakin hotelleissa työreissuilla unta.
 
Mä olen syönyt vaikeaan unettomuuteen ja on auttaneet, toivat helpotuksen koska pää alkaa hajoamaan jos nukkuminen on mahdotonta. Enkä ole käänyt koukkuun, söin ehkä kuukauden verran zopinoksia ja ketipinoria unettomuuteen ja ahdistukseen ja lopetin käytön kun koin että pystyn nukkumaan.
Kannattaa mainita lääkärille unettomuudesta, harvoinpa niihin koukkuun jää ja lääkäri ottaa sen kyllä huomioon. Suurempaa vahinkoa teet itsellesi jos kärsit unettomuudesta kauan.
 
Itse olen käyttänyt Stellaa jo varmaan 7 vuotta erittäin satunnaisesti eikä ole koskaan halluja ollut. Puoli tablettia riittää ja aamulla väsyttää usein todella pahasti. Mutta saa ainakin hotelleissa työreissuilla unta.

Juu pari muutakin tiedän jotka noita syö ja ei kellään mitään ongelmia. Mä näin kaikkee punasista pääkalloista, norsuihin. Millon oli käärme käsiveskan kans oven päällä ja millon seinät muutti väriä tai materiaalia, verhot ja ikkunat kävi päälle jne
Puol tuntia suunnilleen meni ja sit sammu.
 
Unettomuudesta puhuttaessa, ongelma on yleensä siinä, että siihen on niin paljon eri syitä, jonka takia lääkitys ja hoito, mikä käy toiselle, ei käy lainkaan toiselle.

Esim. ongelmien takana voi olla bipolaarimasennus ja persoonahäiriö, jota ei ole perusläkkeillä riittävästi hoidettu tai ei edes tunnistettu, jolloin serequelin (ketiapiini, antippsykootti) kanssa voi tulla onglmia, kun peruspohjan syynä ei ehkä olekaan vain ahdistus ja pieni mielialantasaaaminen, vaan tarvittaisiin tarkempaa tietoa, mikä on taustalla ja paljon huolellisempi lääkityksen rakennus (Esim eräässä tapauksessa valproaatti ei toiminut lainkaan, lopulta litium, lamotrigin ja viimeisenä tajuttu serequell (ketiapiini) antoi parhaan mahdollisen tuloksen. Selvitys työ ei ole aina helppoa. Ja tähänkin meni lähes 3 vuotta)

Masennus ilmenee niin monin eri tavoin ja siihen voi liittyä voimakkaita stressireaktioita, jolloin se tulee hoitaa hyvin yksilöllisesti. Samoin masennuksen ja bipolaarimasennuksen erottamisessa on vaikeuksia, jolloin on selvää, että, jos tämä aiheuttaa väärää lääkitystä, ongelmia tulee.

Erilaisia vaikeita persoonahäiriöitä on, ja niitä ei osata kovnkaan hyvin tunnistaa kuin karrikoiduissa tapauksissa. Osa voidaan tulkita bipolaarimasennukseksi ja osa joksikin muuksi, jolloin ei osata löytää lääkitystä, joka hieman helpottaisi potilaan ja lähipiirin elämää.

Pitkää perhevälivaltaa (fyysistä, psyykkistä, taloudellista, seksuaalista...) tai hyvin vaikeita traumoja pitkäaikaisesti kokeneet voivat olla vakavasti uupuneita ja kärsiä posttraumaattisista stressioireista, ja tarvita hyvinkin yksilöllistä täsmäohjattua ja taidokasta lääkitystä, muun tukihoidon lisäksi, kyetäkseeen ensin edes jotenkin nukkuman (Esim. Cipralex 20 mg, Diapam 2,5 mg x3 ja Azona 50 mg iltaisin).

Tilapäisiin univaikeuksiin on hyviä unilääkkeitä, joiden avulla saadaan kierre pois, ennekuin vähintään sairastuu. Ellei perinteisen kotikonstit ja ilta-ajan rauhoittaminen onnistu.

Ydin ajatus onkin kyetä erittäin huolella selvittämään unettomuuden syy, jotta päästää hoitmaan todellista syytä, ei vain oiretta :). Siksi ei voi verrata toisille sopivia lääkkeitä omaa käyttöä jatellen, koska ei tiedä todellisia syitä unettomuuden takaa.
 
Käytin aikanaan vuosia eri lääkkeitä nukahtamiseen: nukahtamislääkkeitä, unilääkkeitä, rauhoittavia. En muista kaikkia kauppanimiä, mutta ainakin Imovanea, Stilnochtia (?), tenoxia, Opamoxia, Diapamia, Ataraxia. Omasta puolestani en suosittele, vaikka tiedän myös unettomuuden karmeuden. Jäin totaalisesti koukkuun, enkä todella pitkään aikaan edes uskaltanut yrittää nukahtamista ilman pilleriä. Vaikutukset laimenevat, täytyy ottaa vahvempaa tai isompaa annostusta jne. Pahin kokemus oli Tenoxin kanssa, kun sain jonkinsortin unihalvauskohtauksen, enkä tiennyt olenko hereillä vai painajaisessa.

Jos jotain haet, niin pyydä miedointa mahdollista, pienin mahdollinen pakkaus. Ryhdy poistamaan niitä unettomuuden syitä ennenmmin, kuin lääkitsemään oiretta. Karsi elämästä mahdollisuuksien mukaan liiat stressitekijät, ota vaikka töistä pieni sairasloma, jos pystyt. Itse harrastin myös rankkaa liikuntaa stressinpoistoon – muista, ettet liikkuisi kovin myöhään illalla, jolloin vireystaso nousee liian korkealle. Minun on aika vaikea rauhoittua, jos esim. juoksen edes paria tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Tsemppiä. Unilääkkeistä voi tosiaan tulla veemäinen riesa, joten minun neuvoni on niitä välttää. Joissain tilanteissa ne ovat välttämättömiä, ehkä sinulla on nyt sellainen.

Itse en ole käyttänyt unilääkkeitä enää vuosiin, mutta niistä luopuminen oli aika prosessi. Nyt valvottaa inha kurkkutulehdus ja raskausnärästys... :)
 
Kaikki mahdollinen on koettu ja kokeiltu.Tänään taas laitettiin kaikki lääkkeet uusiks mutta epäilen tehoa,joten ehdottelin lekurille sairaalaan tuloa ja annettais nukutusaine suoraan suoneen ainakin kerran viikossa.Mulla varmaankin alkaa aivot toimia vasta sängyssä ja tulee mieleen kaikkea maan ja taivaan välillä.Mutta onhan tähän jo tottunut vuosien varrella,joskus valvominen vaan suorastaan v.....siis harmittaa.
 
Olen nukkunut pelkästään nukahtamis- ja masislääkkeillä (Stilnoct, zopinox, stella, tenox etc + mitazapin, ketipinor etc) noin 15 vuotta enkä varsinaisesti voi suositella. Toisaalta on niin, että unettomuus on pahinta, mitä voi ajatella, mutta toisaalta nämä lääkkeetkin vie lopulta tolkun. Hae kaikkia keinoja näiden lisäksi. Ne ovat hyvä apu hetkellisesti, mutta eivät koskaan ratkaisu. Toivon vielä joskus pääseväni irti, mutta ei hyvältä näytä. t. Ketipinor 100 mg + zopinox 15 mg.
 
En ole ikinä ottanut mitään, vaikka mulla on oikeastaan aina vaikeuksia nukahtaa ennen kuin aamulla - joko masentaa tai kiihdyttää tai molempia, tai jos menee muuten paremmin niin unirytmi on vain muuten päällään. Olen sitten vain järjestänyt elämäni niin ettei asia juuri haittaa. Nukun puoleen päivään ja opiskelen öisin.

Onko kukaan kokeillut etsiytyä yötöihin?
 
No minä olen iltatyössä. Tosin päivisin opiskelen, mutta koulustahan voi aina lintsata. Mutta käytän nukahtamiseen melatoniinia ja muita luontaistuotteita. Joskus mirtatsapiinia. Yritän olla ilman silloin kun ei ole välttämätöntä menoa aamulla, nytkin tarkoitus olla koko viikko ilman.
 

Yhteistyössä