Koittakaa nyt ymmärtää että kaikki ei voi olla kotiäiteinä 3 vuotta!!!

[QUOTE="aloittaja";25940116] Olen parempi äiti kun saan toteuttaa itseäni eikä tartte kituuttaa pelkällä miehen palkalla.[/QUOTE]

Niin sinä olet.

Ja sinulla on mahdollisuus tehdä osa-aika-, tai vuorotyötä, ja teillä on mahdollisuus pitää hoitopäivät lyhyinä.

Yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää, että tässä maassa on muitakin kuin sinä ja te.

Kaikille kaikki ei ole mahdollista, ja kaikki eivät koe, että tarvitsevat työtä itsensä toteuttamiseen tai ollakseen parempia äitejä.

Meitä vanhempiakin kun on monenlaisissa tilanteissa. Mun mielestä homma menee niin, että mitä enemmän vanhemmilla on vaihtoehtoisia tapoja järjestää työ-, ja lastenhoitokuviot, niin sen parempi.

 

Onhan se vähän niinkin, että miksi hankkia lapsia ylipäätään jos niitä ei halua itse hoitaa???

Meilläpäin päiväkodissa tai pph:lla ei olla 24/7, vaan lapset on useimmiten suurimman osan ajastaan kotona silti.

Meikäläinenkin on niin lahjakas ja moniosaava ihminen, että kykenen sekä hoitamaan lapsiani itse että hoidattamaan heidät yhteiskunnalla . Tuo 6-vuotiaskin oli tällä viikolla n. 18 h päiväkodissa, ja se on enemmän mitä monena viikkona.

 

Juu, epäilemättä monikin on "parempi äiti" ollessaan pienen lapsensa luota poissa 8-10 tuntia päivässä. Pari tuntiahan siihen sitten jääkin yhteistä aikaa olla "hyvä äiti". Käteväähän se on kun nykyään voi vanhemmuudenkin ulkoistaa niin tehokkaasti!

Lapsi on hoidossa n. 6-7 tuntia päivässä, muuten kotona toisen vanhemman kanssa. Kyllä siinä jää paljon aikaa yhdessäoloon. Hoitopäivästä lapsi nukkuu 2 h, joten todellista hoitoaikaa jää 5 tuntia. Ja viikonloput vietän tietysti lapsen kanssa En koe että olen ulkoistanut vanhemmuutta.

 

Totta kai voi. Meille se olisi tarkoittanut 60 000 €:n tulonmenetyksiä. Valinta on helpompi tehdä, ellei vaa'an toisella puolella ole paljon mitään (kiinnostavaa työtä, onnistunutta työn ja perheen yhteensovittamista, lapsilla riittävää lomaa, tuloja jne.).

 

[QUOTE="aloittaja";25940172]Niin ja eläkkeen kertyminen unohtui vielä. Kyllä sitä aika paljon vähemmän saa kerrytettyä jos on monta vuotta pois työelämästä. Jos ei nyt välttämättä halua laittaa lasta hoitoon niin kannattaisi jakaa lapsen hoito miehen kanssa. Näin molemmille kertyisi eläkettä.[/QUOTE]

Onko sulle tuleva eläke ihan oikeesti tärkeempi, kuin se että olet lastesi kanssa sen ainutlaatuisen ajan, kun he ohikiitävän hetken ovat pieniä. Kenties sit eläkkeellä tajuat, että se pieni hetki oli ja meni, eikä takaisin tule. Hyvää eläkkeen odotusta!

 

Tottakai voi vaihtaa alaa ja hakea opiskelemaan muualle, mutta silkkaa idiotismiahan se olisi (ja aikamoista yhteiskunnan varojen tuhlausta) jos jättäisi lähes valmiin tutkinnon suorittamatta.

Hoitovapaalla opiskelu ehkä onnistuu, ehkä ei - minä en ainakaan keksi keinoa, jolla suorittaisin harjoittelua 7:30-15:30 päivittäin ja samaan aikaan hoitaisin lasta kotona. Tai istuisin päivisin koulun penkillä & samaan aikaan hoitaisin lastani.

Kun perheessä on vain yksi palkansaaja, joka tienaa sen verran ettei perhe saa mitään tukia, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi jotta pystyisi maksamaan vaikka asuntolainan lyhennykset 3 v ajan, niin tilanne on aika ikävä. Tarpeeksi pienituloisilla ei ole tätä ongelmaa - asumistuki, vuokrakämppä. Tai tarpeeksi suurituloisilla, kun yhden palkka riittää kaikkeen.

Valintakysymyksiä, juu. Toisilla vaan painaa vaakakupissa muukin kuin pikku piltin kotihoidon tärkeys - esimerkiksi koko perheen etu, pitkän tähtäimen etu (kannattaako tehdä ammatillinen itsemurha esimerkiksi?), perheen isompien lasten etu (pitääkö heidänkin kituuttaa 3 vuotta vain siksi että pienin saa olla kotona?)

Niin, valintakysymyksiä. Toki aloitettu tutkinto kannattaa viedä loppuun, mutta harvoin se opiskeluoikeus vuodessa tai parissa vanhenee. Tietysti riippuu opinahjostakin, yliopisto-opinnot ovat yleensä joustavampia eikä läsnäolopakkoa ole niin paljon kuin amk:ssa.

 

"Eikä n. 1 vuoden ikäisenä aloitettu päivähoito ole kansainvälisesti katsottuna edes aikaista, suurimmassa osassa eurooppaa äitiysloma on 3 viikkoa-3kk. "

ELI: aloittajan mielestä on täysin tervettä ja hyvää tekevää ns. repiä lapsi rinnalta ja sijoittaa muiden hoivaan. Ei tuossa muihin maihin vertaamisessa ole mitään järkeä sillä juuri heillä on asiat pielessä. Sama asia kun menis naittamaan täällä 14v lapsensa 40v miehelle vedoten että kyllä joissain maissa naitetaan 10v:ta 60v miehille! Voi äly hoi älä jätä.
Ja kyllä täällä kaikki VOI olla kotona sen 3v. Esim lainoja voi maksella vain korkoja maksaen jne. Laittaa ne parturireisut, geelikynnet ym saissen sivuun 3v:ksi ja etsii muuta tärkeempää tilalle, eli oman lapsen.

 

[QUOTE="vieras";25940152]Aika paljon saa veroja maksaa, että se 1000 euroa oman kunnan kirstuun kolahtaa... valtaosa kun maksetuista veroista menee valtiolle.[/QUOTE]

Ja valtiohan maksaa valtionosuuksia kunnille, joten kyllä se raha sitäkin kautta kunnalle takaisin kiertää.

 

Onko sulle tuleva eläke ihan oikeesti tärkeempi, kuin se että olet lastesi kanssa sen ainutlaatuisen ajan, kun he ohikiitävän hetken ovat pieniä. Kenties sit eläkkeellä tajuat, että se pieni hetki oli ja meni, eikä takaisin tule. Hyvää eläkkeen odotusta!

Tunnen ihmisiä, joiden tärkeysjärjestys on todellakin tämä. Valitettavasti myös omassa lähipiirissäni erittäin hyvätuloisetkin tuppaavat juuri 1v täyttäneen lapsensa 8-10h pituiksi päiviksi päiväkotiin, kun pitää kartuttaa eläkettä ja maksaa sitä törkeän kallista luksuskämppää.

 

Pitääkö kotiäidin isän olla pois työelämästä (kokonaan)?

 

Tottakai voi vaihtaa alaa ja hakea opiskelemaan muualle, mutta silkkaa idiotismiahan se olisi (ja aikamoista yhteiskunnan varojen tuhlausta) jos jättäisi lähes valmiin tutkinnon suorittamatta.

Hoitovapaalla opiskelu ehkä onnistuu, ehkä ei - minä en ainakaan keksi keinoa, jolla suorittaisin harjoittelua 7:30-15:30 päivittäin ja samaan aikaan hoitaisin lasta kotona. Tai istuisin päivisin koulun penkillä & samaan aikaan hoitaisin lastani.

Kun perheessä on vain yksi palkansaaja, joka tienaa sen verran ettei perhe saa mitään tukia, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi jotta pystyisi maksamaan vaikka asuntolainan lyhennykset 3 v ajan, niin tilanne on aika ikävä. Tarpeeksi pienituloisilla ei ole tätä ongelmaa - asumistuki, vuokrakämppä. Tai tarpeeksi suurituloisilla, kun yhden palkka riittää kaikkeen.

Valintakysymyksiä, juu. Toisilla vaan painaa vaakakupissa muukin kuin pikku piltin kotihoidon tärkeys - esimerkiksi koko perheen etu, pitkän tähtäimen etu (kannattaako tehdä ammatillinen itsemurha esimerkiksi?), perheen isompien lasten etu (pitääkö heidänkin kituuttaa 3 vuotta vain siksi että pienin saa olla kotona?)

Nyt on pakko tähän kommentoida. Sen lasten teon (saamisen) voi siinä elämässä sijoittaa sellaiseen aikaan, että ei ole opiskelut kesken tai tilanne muusta syystä sellainen, että kotona ei voi olla kolmea vuotta.

 

Niin sinä olet.

Ja sinulla on mahdollisuus tehdä osa-aika-, tai vuorotyötä, ja teillä on mahdollisuus pitää hoitopäivät lyhyinä.

Yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää, että tässä maassa on muitakin kuin sinä ja te.

Kaikille kaikki ei ole mahdollista, ja kaikki eivät koe, että tarvitsevat työtä itsensä toteuttamiseen tai ollakseen parempia äitejä.

Meitä vanhempiakin kun on monenlaisissa tilanteissa. Mun mielestä homma menee niin, että mitä enemmän vanhemmilla on vaihtoehtoisia tapoja järjestää työ-, ja lastenhoitokuviot, niin sen parempi.

En sanonutkaan että kaikkien pitäisi tehdä juuri niin kuin me. Toin vain uutta näkökulmaa kotiäitiyskeskusteluun. Kotiäitifanaatikot ei näytä ymmärtävän miksi kaikki ei ole kotona 3 vuotta...

 

Eihän se nyt noin yksinkertaista ole. Opintoja voi jatkaa hoitovapaallakin ja työllistymisessäkin on paljon muita vaihtoehtoja kuin se perinteinen 8-16 -tyyppinen työ. Alaa voi vaihtaa, uusia opiskelupaikkoja voi hakea ja saada ja niin edelleen. Kyllä nämä ovat valintakysymyksiä.

Terveisin kahden lapsen opiskeleva yh

No tämä vaihtoehtohan se vasta fiksu olisi. Että heitetään hukkaan jo opiskeltu (mahd. unelma-)ammatti, jonka opiskeluun on käytetty jo ruhtinaallisesti veroeuroja. Mahdollisesti on kymppitonnin opintolainat jo taskussa kun ei pappa betaalannukkaan niitä opiskeluja. Saatettu olla työelämässä muutama vuosi, ura vasta alussa jne. Ehkä asuntolainaa otettuna (huom, toiset osaa ottaa sitäkin maltillisesti, jolloin lainanmaksu on yhtäsuuri vastaavan vuokran kanssa). Sitten kun on aika perheenlisäykselle, niin kuinkas järkevää se onkaan alkaa hoitovapaan jälkeen/aikana opiskella uusi ammatti, aloittaa taas alusta??

Kerrotko vielä mitä ne ammatit sitten on, mitä äiti-ihminenkin saa tehdä työkseen?! Voidaan sitten ohjata jo peruskoulussa tytöt valitsemaan ne alat joihin on mahdollinen yhdistää äitiys....

 

Ja kyllä täällä kaikki VOI olla kotona sen 3v. Esim lainoja voi maksella vain korkoja maksaen jne. Laittaa ne parturireisut, geelikynnet ym saissen sivuun 3v:ksi ja etsii muuta tärkeempää tilalle, eli oman lapsen.

Kaikki ei saa vain yhtä lasta.

3 v kotonaoloa per lapsi tekee jo aika paljon jos lapsia saa vaikka 3-4.

Joojoo, "pakkoko niitä on tehdä jos niiden kanssa ei halua olla" :xmas:

 

Nyt on pakko tähän kommentoida. Sen lasten teon (saamisen) voi siinä elämässä sijoittaa sellaiseen aikaan, että ei ole opiskelut kesken tai tilanne muusta syystä sellainen, että kotona ei voi olla kolmea vuotta.

Kuka voi, kuka ei. Kaikki ei saa lapsia silloin kun haluaisivat.

Ja jos esim. meikäläistä ajattelee - olen 35 v, opinnot loppusuoralla. Ei tästä yhtään nuoremmiksi enää tulla, joten vauva tehdään juurikin nyt eikä joskus tulevaisuudessa kun opinnot on valmiit ja kotona voi olla 3 vuotta.

(en kyllä edes haluaisi olla 3 v kotona )

 

Voi, voi, koittakaa ny paukapäät tajuta että mikään ei ole mustavalkoista EI MIKÄÄN!

Monelle vanhemmalle päivähoito ei ole valinta. Elämässä on paljon ennalta aavistamattomia tilanteita, joille sä et voi yhtään mitään. Pitäskö siinä kohtaa alkaa sulloa mukuloita takaisin kohtuun vai? Täh hä?

Alkaa välistä jurppii millasia emäpässejä täällä liikkuu. Miettikää joskus JOSKUS jotain muuta kuin sitä miten SINÄ näet asian. Voin meinaa kertoo et se ei välttämättä ole se absoluuttinen totuus.

 

Ja edelleenkin. Se sun lapsen hoito maksaa enemmän, mitä ne sun verorahat tuo. Mikä siinä yhtälössä ei menee ihmisten kaaliin? Selitetään itselle sitä, että pistän lapset hoitoon, että voin maksaa veroja, vaikka halvemmaksi tulisi kunnille, että ihan itse hoitaisit omat lapsesi. Kukin tavallaan kuitenkin.

Tienaan noin 3500 €/kk (brutto), tähän lisänä lomarahat ja firman bonukset. Maksan veroja karkeasti 800-900 €/kk. Tämän lisäksi maksan palkkarahoillani ostamistani tuotteista ja palveluista mm. arvolisäveroa, polttoaineveroa, alkoholiveroa, käyttövoimaveroa, makeisveroa jne. Aivan varmasti enemmän kuin lapseni hoito maksaa. Lisäksi pitää ottaa huomioon työlläni firmalle tekemäni tulos ja kuluttamieni rahojen työllistävä vaikutus. Ei voi todella verrata siihen, että nostaisin valtiolta minimaalista sosiaalietuutta.

 

Onko sulle tuleva eläke ihan oikeesti tärkeempi, kuin se että olet lastesi kanssa sen ainutlaatuisen ajan, kun he ohikiitävän hetken ovat pieniä. Kenties sit eläkkeellä tajuat, että se pieni hetki oli ja meni, eikä takaisin tule. Hyvää eläkkeen odotusta!

No eiköhän ihminen tarvitse vanhempiaan oikeastaan koko elämänsä ajan, eikä vaan ollessaan pieniä. On se huvittavaa kun vauvan kanssa haluaa viettää koko aikansa, sitten vanhempana viedään mielellään hoitoon ja viikonloppusin tyrkytetään mummoille ja papoille. Ja sitten tehdään lapsi kun on kova vauvakuume..

 

Kyllä voi noin periaatteessa.

Mutta en mä kenenkään päätöstä laittaa pieni lapsi hoitoon arvostele. Uskon että aina siihen on kuitenkin syy, eikä mulle kuulu kenenkään toisen lapsen hoitoonlaitot tai syyt miksi ne lapset on hoitoon laitettu ym.

Meidän pienempi oli 1,5-vuotias kun menivät päiväkotiin. Olivat siellä vajaan puoli vuotta ja nyt tyttö kyselee (lopettivat vuoden lopussa) että milloinkas hän voisi taas aloittaa päiväkodissa.....

 

[QUOTE="vieras";25940152]Aika paljon saa veroja maksaa, että se 1000 euroa oman kunnan kirstuun kolahtaa... valtaosa kun maksetuista veroista menee valtiolle.[/QUOTE]

Oltko koskaan kuullut valtion kunnille maksamista valtionosuuksista? Mistäköhän ne valtionosuudet kustannetaan?

 

[QUOTE="xXx";25940257]No tämä vaihtoehtohan se vasta fiksu olisi. Että heitetään hukkaan jo opiskeltu (mahd. unelma-)ammatti, jonka opiskeluun on käytetty jo ruhtinaallisesti veroeuroja. Mahdollisesti on kymppitonnin opintolainat jo taskussa kun ei pappa betaalannukkaan niitä opiskeluja. Saatettu olla työelämässä muutama vuosi, ura vasta alussa jne. Ehkä asuntolainaa otettuna (huom, toiset osaa ottaa sitäkin maltillisesti, jolloin lainanmaksu on yhtäsuuri vastaavan vuokran kanssa). Sitten kun on aika perheenlisäykselle, niin kuinkas järkevää se onkaan alkaa hoitovapaan jälkeen/aikana opiskella uusi ammatti, aloittaa taas alusta??

Kerrotko vielä mitä ne ammatit sitten on, mitä äiti-ihminenkin saa tehdä työkseen?! Voidaan sitten ohjata jo peruskoulussa tytöt valitsemaan ne alat joihin on mahdollinen yhdistää äitiys....[/QUOTE]

En sanonut, että alaa PITÄÄ vaihtaa. Sanoin, että se on mahdollista. Äitiysvapaa/hoitovapaa on sellaista aikaa, jolloin on mahdollista TÄYDENTÄÄ opintojaan tai suorittaa niitä lisää kätevästi lastenhoidon ohella. Lisäkoulutus ei varmaan kenellekään tee pahaa. Vai onko sinun työssäsi se käytännön työ AINOA tapa oppia sitä työtä paremmin?

 

Nyt on pakko tähän kommentoida. Sen lasten teon (saamisen) voi siinä elämässä sijoittaa sellaiseen aikaan, että ei ole opiskelut kesken tai tilanne muusta syystä sellainen, että kotona ei voi olla kolmea vuotta.

Olipas fiksu kommentti. Mitenkäs ajoitat jos lasta ei kuulu siihen "sopivaan" aikaan? Venaat vuosia että muksu saisi alkunsa että voisit jatkaa elämääsi ettei tarvitse ajatella että nyt en voi tehdä sitä enkä tätä kun en sitten voi olla kotona kolmea vuotta jos vaikka tulenkin juuri nyt raskaaksi.

 

No eiköhän ihminen tarvitse vanhempiaan oikeastaan koko elämänsä ajan, eikä vaan ollessaan pieniä.

Aamen!

Meidän lapsista (8 v ja 6 v) kumpikaan ei ole koskaan ollut täyttä viikkoa päiväkodissa. Pienempi oli viime kesänä hoidossa vissiin viikon päivät, vaikka sekä minä että mies tehtiin täyttä työviikkoa. Pitää arkivapaita joka viikko, ja joka viikko on myös 3½-4 h hoitopäiviä. Päiväkotiin meni 1 v 9 kk iässä aikoinaan.

Samaan aikaan joku "mmmmminä hoidin lapseni kotona 3-vuotiaaksi!"- kruununkiillottaja pitää lastaan hoidossa 9-10 h viidesti viikossa, ja se on sitten ihan ok vai? Minne unohtuu ajan antaminen ja läsnäolo, kun lapsi täyttää tuon maagisen 3 vuotta?

 

Nyt on pakko tähän kommentoida. Sen lasten teon (saamisen) voi siinä elämässä sijoittaa sellaiseen aikaan, että ei ole opiskelut kesken tai tilanne muusta syystä sellainen, että kotona ei voi olla kolmea vuotta.

Mites sitten meillä? Mies jäi yllättäen työttömäksi. Omalta alalta ei löydy töitä. Hänen oli pakko alkaa uudelleen kouluttamaan itseään. On työvoimakoulussa, joten käteen jäävä osa on "ruhtinaallinen" kotihoidontukeen verrattuna. Itse olen vakityössä, mutta pelkällä minun palkalla ei pärjätä. Jos jompi kumpi meistä olisi jäänyt kotiin hoitamaan lapsia sossusta olisimme saaneet 1000-2000 euroa kuukaudessa. Ja niilläkään listoilla ei voi kauaa hillua kun ne alkaa pakottamaan töihin. Joten?

 

[QUOTE="Jepjep";25940323]Olipas fiksu kommentti. Mitenkäs ajoitat jos lasta ei kuulu siihen "sopivaan" aikaan? Venaat vuosia että muksu saisi alkunsa että voisit jatkaa elämääsi ettei tarvitse ajatella että nyt en voi tehdä sitä enkä tätä kun en sitten voi olla kotona kolmea vuotta jos vaikka tulenkin juuri nyt raskaaksi.[/QUOTE]

Öh? Miksi yleensä ihmiset käyttää ehkäisyä? Olipas fiksu kommentti.