koirat ja lapset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja koirallinen äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

koirallinen äiti

Vieras
Onko teillä koiraa/koiria, joiden kanssa pitää olla varovainen, siis etteivät tee lapsille mitään. Miten toimitte ja kuinka suurena pidätte riskiä. Vai onko ehkä jo jotain tapahtunut?

Missä vaiheessa luopuisitte koirasta?

Ja tarkoitan nyt siis monenlaisia asioita, esim. koira hermostuu lasten takia, koira hermostuu muille korille tai vahtii liikaa (ja voisi näin vahingossa purra lasta jne.).
 
Ei ole. Enää.
Meidän edellinen koira oli hieman hermoheikko tapaus, sillä paloi päreet jatkuvasta melusta ja liikkeestä tms. Koira oli meillä vain reilun vuoden, mutta kun oli purrut meidän molempia lapsia ja hyökännyt täysin ennalta arvaamatta kavereidenkin lasten päälle niin päätimme eläinlääkärin ja ongelmakoirakouluttajan kanssa luopua koirasta :'( Pakko se oli, kun ne tilanteet tuli aina niin puskista ettei niitä millään voinut ennakoida.

Nykyään meillä on labbis, jonka saisi vääntää rusetillekin eikä se mitään sanoisi :heart:


Meidän kuopus sai kesällä vanhempieni koiran hampaista poskeensa joten siellä käydessämme koiralla on nykyään aina kuonokoppa.
 
Me joudutaan varomaan sitä, että koira ei vahingossa astu konttaavan vauvan päälle. Koiralla on painoa 80 kiloa, joten se saattaisi jo tehdä vähän vahinkoakin... Normaalisti kyllä osaa väistää ja on tosi varovainen, mutta jos koira jostain syystä vähän kiihtyy tms niin saattaa "steppailla" varomattomasti. Ei siihen oikein muuta lääkettä ole, kuin sen kanssa pitää olla koko ajan tarkkana. Mä laitan koiran portin taakse omaan huoneeseen, jos mä en voi koko ajan olla silmä tarkkana.
 
Jos koira murisee tai yrittää purra niin yrittäisin varmaankin koirakouluttajan avulla saada johtajuusongelman kuntoon. Jos taas ehtii purra lasta niin voisi olla, että sitten koira lähtisi. Jos taas koira selvästi hermostuu ja stressaa lapsista niin sellainen koira ei kuulu lapsiperheeseen. Koira kärsii ja aina pitää olla varuillaan.
 
Entä sitten jos koira riehaantuu aivan täysin lasten kanssa eikä tottele/kuuntele vähäänkään komentoja? Ei ole vihainen mutta kuin pieni pentu isossa koossa. Siitä aiheutuu ongelmia kun huomaamattaan kaataa lapsia nurin :/
 
Meidän koira ainoastaan varoittaa, jos joku ohimennen juoksee liian läheltä sen hanurikarvoja. Ne on sille arka paikka.
Muuta se ei silloinkaan tee, ja muuten en näe minkäänlaista riskiä. Vahtii ja paimentaa lapsia (ja kissoja), mutta vallan nätisti ja vain niistä asioista, jotka on nähnyt mun kieltävän.

Mun olisi aika herkästi neuvoteltava jonkun ammattilaisen kanssa tai hankkiuduttava koirasta eroon jos ongelmia olisi, kun näissä olosuhteissa en halua ruveta koiran jokaista liikettä kyttämään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Toivoliini:
Jos koira murisee tai yrittää purra niin yrittäisin varmaankin koirakouluttajan avulla saada johtajuusongelman kuntoon.

No käytökselle voi olla muitakin syitä kuin johtajuusongelma. Eli jos koira alkaisi yhtäkkiä käyttäytymään poikkeuksellisesti, ensimmäisenä olisi suuntana käynti eläinlääkärillä tarkistuttamassa koko koira.

Ja ehkä vähän saivartelen, mutta _jokaisen_ koiran kanssa pitää olla varovainen! Se on kuitenkin eläin, siihen ei voi luottaa sataprosenttisesti. Etenkin kun kyseessä on lapsi, joka ei toimi välttämättä koiran mielestä loogisesti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras tuppaa toisen ketjuun:
Entä sitten jos koira riehaantuu aivan täysin lasten kanssa eikä tottele/kuuntele vähäänkään komentoja? Ei ole vihainen mutta kuin pieni pentu isossa koossa. Siitä aiheutuu ongelmia kun huomaamattaan kaataa lapsia nurin :/

Meidän 35kg painava labbis oli just tollanen vielä alkukesästä.. Se on vaatinut hitosti työtä, mutta nykyään se ei enää niin villiinny etteikö siihen saisi kontaktia.
Jäähylle aina vaan vaikka tuhat kertaa tunnissa kun villiintyy holtittomasti.
 
Meillä on kaksi koiraa ja 3-vuotias poika. Enemmänkin meillä on niitä tilanteita, että tarttee pelätä mitä poika tekee koirille.
Toinen koirista on älyttömän kiltti, jopa liian kiltti. Poika saa tehdä sille mitä vaan, ja silti koira ei tee mitään. Mielestäni saisi murista ja komentaa poikaa, jos esim. vetää koiraa hännästä.
Toinen koirista kostaa ruman käsittelyn tosi nopeasti. Antaa hammasta, mutta ei kovaa. Sen verran, että poika säikähtää ja ottaa taas hetkeksi opikseen.

Mielestäni tilanne tämmöisenään on suht ok. Koiralla pitää olla mahdollisuus puolustaa itseään jotenkin jos lapsi käyttäytyy uhkaavasti. Murina, irvistys ja näykkäys (tarkoitan näykkäyksellä sitä, että koira ottaa hampailla kiinni, muttei pure kunnolla) ok. Pureminen EI!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras tuppaa toisen ketjuun:
Entä sitten jos koira riehaantuu aivan täysin lasten kanssa eikä tottele/kuuntele vähäänkään komentoja? Ei ole vihainen mutta kuin pieni pentu isossa koossa. Siitä aiheutuu ongelmia kun huomaamattaan kaataa lapsia nurin :/

Meidän 35kg painava labbis on just tollanen.. Se on vaatinut hitosti työtä, mutta nykyään se ei enää niin villiinny etteikö siihen saisi kontaktia.
Jäähylle aina vaan vaikka tuhat kertaa tunnissa kun villiintyy holtittomasti.

Kyseessä on 3v sekarotuinen jossa yhtenä joko labbista tai kultsua :D On kyllä niin kananaivo kuin olla ja voi. Alkaa usko jo loppumaan että tuon saa jotain ymmärtämään.
 
meidän mäyris 3 v oli muksusta kiinnostunut pari ensimmäistä viikkoa kun laitokselta kotiin päästiin..siis utelias. nyt kun muksu alkoi ryömimään on osat vaihtunut, ja saa vahtia, ettei muksu käy koiraan "kiinni".. koira lähinnä vaihtaa paikkaa, kun näkee, että riiviö lähestyy tai sitten nauttii hieman kovakouraisemmasta rapsutuksesta:) koskaan ei ole koira murahtanut tms. lapselle.. siltikään en jättäis niitä hetkeksikään keskenään.. mutta, jos sattuis koira lapselle hampaitaan näyttämään tai murisemaan uhkaavasti, ni siinä vaiheessa etsittäis meidän nakille uutta kotia, jossa ei lapsia olisi..
 
Meillä yksi koira (kultsu-uros) vaihtoi kotia koska oli sekä arka (ilmeni monin tavoin, paukku-arka, kipuherkkä) että samalla dominoiva, kun eka lapsemme alkoi konttaamaan ja sitten kävelemään se alkoi murista lapselle, rähähti muutaman kerran naaman edessä ilkeästi. Koira oli täysin ok aikuisten kanssa mutta lapsen kanssa siihen ei voinut luottaa. Sille esim. lapsen kaatuminen lähellä/päälle oli kauhistus. Nyt sillä on hyvä koti perheessä jonka lapset ovat jo aikuisia. Itse en halunnut ottaa riskiä että jotain tapahtuisi, eikä meillä ollut myöskään tilallisesti mahdollista eristää koiria ja lasta.

Toinen koiramme taas on sellainen että sen saa vaikka vääntää solmuun. Se rakastaa lapsia, on kyllä höslä vieraille jonkin aikaa mutta maailman lempein. Saatta siis kyllä massallaan tönäistä lapsen (ei enää omia koska niiden takia ei sählää) kumoon, mutta muuta vaaraa siitä ei ole.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nakin emäntä:
meidän mäyris 3 v oli muksusta kiinnostunut pari ensimmäistä viikkoa kun laitokselta kotiin päästiin..siis utelias. nyt kun muksu alkoi ryömimään on osat vaihtunut, ja saa vahtia, ettei muksu käy koiraan "kiinni".. koira lähinnä vaihtaa paikkaa, kun näkee, että riiviö lähestyy tai sitten nauttii hieman kovakouraisemmasta rapsutuksesta:) koskaan ei ole koira murahtanut tms. lapselle.. siltikään en jättäis niitä hetkeksikään keskenään.. mutta, jos sattuis koira lapselle hampaitaan näyttämään tai murisemaan uhkaavasti, ni siinä vaiheessa etsittäis meidän nakille uutta kotia, jossa ei lapsia olisi..

Oletko ihan tosissasi, että jos koira esim. kivun takia ilmoittaa lajille ominaisella tavalla, että lapsen tulisi lopettaa, niin sinä etsit koiralle uuden kodin??? Miksi olet hankkinut koiran? Oletko lainkaan tutustunut niihin tapoihin, joilla koirat tyypillisesti ilmoittavat kun uhkaava tekijä on ylittänyt rajan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja sama vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras tuppaa toisen ketjuun:
Entä sitten jos koira riehaantuu aivan täysin lasten kanssa eikä tottele/kuuntele vähäänkään komentoja? Ei ole vihainen mutta kuin pieni pentu isossa koossa. Siitä aiheutuu ongelmia kun huomaamattaan kaataa lapsia nurin :/

Meidän 35kg painava labbis on just tollanen.. Se on vaatinut hitosti työtä, mutta nykyään se ei enää niin villiinny etteikö siihen saisi kontaktia.
Jäähylle aina vaan vaikka tuhat kertaa tunnissa kun villiintyy holtittomasti.

Kyseessä on 3v sekarotuinen jossa yhtenä joko labbista tai kultsua :D On kyllä niin kananaivo kuin olla ja voi. Alkaa usko jo loppumaan että tuon saa jotain ymmärtämään.

Heh, olisihan se pitänyt arvata että kyseessä on edes osittainen noutaja :laugh:
Onneksi ne on niin miellyttämisenhaluisia ja ahneita, että kävelevät vaikka etutassuillaan ja laulavat hoosianna kunhan saavat lihapullan :xmas: Sillä ollaan jo päästy pitkälle ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja inkku:
Meillä on kaksi koiraa ja 3-vuotias poika. Enemmänkin meillä on niitä tilanteita, että tarttee pelätä mitä poika tekee koirille.
Toinen koirista on älyttömän kiltti, jopa liian kiltti. Poika saa tehdä sille mitä vaan, ja silti koira ei tee mitään. Mielestäni saisi murista ja komentaa poikaa, jos esim. vetää koiraa hännästä.
Toinen koirista kostaa ruman käsittelyn tosi nopeasti. Antaa hammasta, mutta ei kovaa. Sen verran, että poika säikähtää ja ottaa taas hetkeksi opikseen.

Mielestäni tilanne tämmöisenään on suht ok. Koiralla pitää olla mahdollisuus puolustaa itseään jotenkin jos lapsi käyttäytyy uhkaavasti. Murina, irvistys ja näykkäys (tarkoitan näykkäyksellä sitä, että koira ottaa hampailla kiinni, muttei pure kunnolla) ok. Pureminen EI!

Minusta lapsiperheen koiran tuleekin olla sellainen, että antaa ottaa hännästä kiinni eikä tee mitään. Aikuisen tulee vahtia sen ikäisiä lapsia koirien kanssa jotka eivät vielä itse ymmärrä ettei koiraa vedetä hännästä. Aikuisen tehtävä on kieltää lasta, ei missään tapauksessa koiran tehtävä.

Tiesitkö, että tuo toinen koira joka teillä antaa hammasta, voi antaa sitä joskus liian kovaa (koira ei oikeasti osaa ajatella, että enpä tee nyt pysyvää jälkeä tuohon kauniiseen poskeen) ja toisekseen jos lapsesi saa koiran puremasta koirilla olevan tappavan bakteerin niin mitään ei ole yleensä tehtävissä, lapsi kuolee siihen bakteeriin. Yksi tuttu lapsi oli ihan vähällä ettei menettänyt henkeään juuri kyseisen bakteerin koiran puremasta saatuaan. Ja jos koira esim. näykkäisee poskeen niin lapsi saattaa saada sen bakteerin suun kautta. Oletko valmis ottamaan tällaisen vakavan riskin?

 
Alkuperäinen kirjoittaja koiran omistaja:
Alkuperäinen kirjoittaja inkku:
Meillä on kaksi koiraa ja 3-vuotias poika. Enemmänkin meillä on niitä tilanteita, että tarttee pelätä mitä poika tekee koirille.
Toinen koirista on älyttömän kiltti, jopa liian kiltti. Poika saa tehdä sille mitä vaan, ja silti koira ei tee mitään. Mielestäni saisi murista ja komentaa poikaa, jos esim. vetää koiraa hännästä.
Toinen koirista kostaa ruman käsittelyn tosi nopeasti. Antaa hammasta, mutta ei kovaa. Sen verran, että poika säikähtää ja ottaa taas hetkeksi opikseen.

Mielestäni tilanne tämmöisenään on suht ok. Koiralla pitää olla mahdollisuus puolustaa itseään jotenkin jos lapsi käyttäytyy uhkaavasti. Murina, irvistys ja näykkäys (tarkoitan näykkäyksellä sitä, että koira ottaa hampailla kiinni, muttei pure kunnolla) ok. Pureminen EI!

Minusta lapsiperheen koiran tuleekin olla sellainen, että antaa ottaa hännästä kiinni eikä tee mitään. Aikuisen tulee vahtia sen ikäisiä lapsia koirien kanssa jotka eivät vielä itse ymmärrä ettei koiraa vedetä hännästä. Aikuisen tehtävä on kieltää lasta, ei missään tapauksessa koiran tehtävä.

Tiesitkö, että tuo toinen koira joka teillä antaa hammasta, voi antaa sitä joskus liian kovaa (koira ei oikeasti osaa ajatella, että enpä tee nyt pysyvää jälkeä tuohon kauniiseen poskeen) ja toisekseen jos lapsesi saa koiran puremasta koirilla olevan tappavan bakteerin niin mitään ei ole yleensä tehtävissä, lapsi kuolee siihen bakteeriin. Yksi tuttu lapsi oli ihan vähällä ettei menettänyt henkeään juuri kyseisen bakteerin koiran puremasta saatuaan. Ja jos koira esim. näykkäisee poskeen niin lapsi saattaa saada sen bakteerin suun kautta. Oletko valmis ottamaan tällaisen vakavan riskin?


Ja asiantuntija on hyvä ja kertoo tämän bakteerin nimen?
 
mä en hakenut nyt tässä sitä että nakkia revitään niin että sattuu ja siksi irvistelee, vaan sitä, et jos lapsi siitä läheltä menee ja koira murisee ja irvistelee niin kyllä se uuteen kotiin lähtis!!meillä ei ole koiran eikä lapsen kanssa ongelmaa, ne tulee keskenään hyvin toimeen, eikä lapsi pääse koiraa retuuttamaan:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Alkuperäinen kirjoittaja sama vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras tuppaa toisen ketjuun:
Entä sitten jos koira riehaantuu aivan täysin lasten kanssa eikä tottele/kuuntele vähäänkään komentoja? Ei ole vihainen mutta kuin pieni pentu isossa koossa. Siitä aiheutuu ongelmia kun huomaamattaan kaataa lapsia nurin :/

Meidän 35kg painava labbis on just tollanen.. Se on vaatinut hitosti työtä, mutta nykyään se ei enää niin villiinny etteikö siihen saisi kontaktia.
Jäähylle aina vaan vaikka tuhat kertaa tunnissa kun villiintyy holtittomasti.

Kyseessä on 3v sekarotuinen jossa yhtenä joko labbista tai kultsua :D On kyllä niin kananaivo kuin olla ja voi. Alkaa usko jo loppumaan että tuon saa jotain ymmärtämään.

Heh, olisihan se pitänyt arvata että kyseessä on edes osittainen noutaja :laugh:
Onneksi ne on niin miellyttämisenhaluisia ja ahneita, että kävelevät vaikka etutassuillaan ja laulavat hoosianna kunhan saavat lihapullan :xmas: Sillä ollaan jo päästy pitkälle ;)

Miellyttämisenhalu on kyllä kova ja syliin pääsemisen tarve :D Ja ruokaa mitä tuo ei söisi ole vieläkään löydetty ;) Kaikki kelpaa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja sama vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Alkuperäinen kirjoittaja sama vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras tuppaa toisen ketjuun:
Entä sitten jos koira riehaantuu aivan täysin lasten kanssa eikä tottele/kuuntele vähäänkään komentoja? Ei ole vihainen mutta kuin pieni pentu isossa koossa. Siitä aiheutuu ongelmia kun huomaamattaan kaataa lapsia nurin :/

Meidän 35kg painava labbis on just tollanen.. Se on vaatinut hitosti työtä, mutta nykyään se ei enää niin villiinny etteikö siihen saisi kontaktia.
Jäähylle aina vaan vaikka tuhat kertaa tunnissa kun villiintyy holtittomasti.

Kyseessä on 3v sekarotuinen jossa yhtenä joko labbista tai kultsua :D On kyllä niin kananaivo kuin olla ja voi. Alkaa usko jo loppumaan että tuon saa jotain ymmärtämään.

Heh, olisihan se pitänyt arvata että kyseessä on edes osittainen noutaja :laugh:
Onneksi ne on niin miellyttämisenhaluisia ja ahneita, että kävelevät vaikka etutassuillaan ja laulavat hoosianna kunhan saavat lihapullan :xmas: Sillä ollaan jo päästy pitkälle ;)

Miellyttämisenhalu on kyllä kova ja syliin pääsemisen tarve :D Ja ruokaa mitä tuo ei söisi ole vieläkään löydetty ;) Kaikki kelpaa!

Kuulostaa NIIIIIN tutulle :)
Ihania otuksia :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Alkuperäinen kirjoittaja sama vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Alkuperäinen kirjoittaja sama vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Pamppelsson:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras tuppaa toisen ketjuun:
Entä sitten jos koira riehaantuu aivan täysin lasten kanssa eikä tottele/kuuntele vähäänkään komentoja? Ei ole vihainen mutta kuin pieni pentu isossa koossa. Siitä aiheutuu ongelmia kun huomaamattaan kaataa lapsia nurin :/

Meidän 35kg painava labbis on just tollanen.. Se on vaatinut hitosti työtä, mutta nykyään se ei enää niin villiinny etteikö siihen saisi kontaktia.
Jäähylle aina vaan vaikka tuhat kertaa tunnissa kun villiintyy holtittomasti.

Kyseessä on 3v sekarotuinen jossa yhtenä joko labbista tai kultsua :D On kyllä niin kananaivo kuin olla ja voi. Alkaa usko jo loppumaan että tuon saa jotain ymmärtämään.

Heh, olisihan se pitänyt arvata että kyseessä on edes osittainen noutaja :laugh:
Onneksi ne on niin miellyttämisenhaluisia ja ahneita, että kävelevät vaikka etutassuillaan ja laulavat hoosianna kunhan saavat lihapullan :xmas: Sillä ollaan jo päästy pitkälle ;)

Miellyttämisenhalu on kyllä kova ja syliin pääsemisen tarve :D Ja ruokaa mitä tuo ei söisi ole vieläkään löydetty ;) Kaikki kelpaa!

Kuulostaa NIIIIIN tutulle :)
Ihania otuksia :heart:

Nukkuessaan ;) Ootan innolla sitä että tuo joskus rauhottuisi
 
Alkuperäinen kirjoittaja kiitos:
Ja asiantuntija on hyvä ja kertoo tämän bakteerin nimen?

Capnocytophaga canimorsus on bakteerin nimi. Bakteeria pystytään kyllä usein hoitamaan, jos antibiootti saadaan nopeasti koiran pureman jälkeen (paitsi että tuttavani lapsella tämäkään ei meinannut auttaa vaan todella lapsi meinasi kuolla). Mutta jos koira puree ja bakteeri tulee ja lääkäriin mennään vasta muutamien päivien päästä oireiden alettua niin silloin tilanne on jo huomattavasti vakavampi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja koiran omistaja:
Alkuperäinen kirjoittaja kiitos:
Ja asiantuntija on hyvä ja kertoo tämän bakteerin nimen?

Capnocytophaga canimorsus on bakteerin nimi. Bakteeria pystytään kyllä usein hoitamaan, jos antibiootti saadaan nopeasti koiran pureman jälkeen (paitsi että tuttavani lapsella tämäkään ei meinannut auttaa vaan todella lapsi meinasi kuolla). Mutta jos koira puree ja bakteeri tulee ja lääkäriin mennään vasta muutamien päivien päästä oireiden alettua niin silloin tilanne on jo huomattavasti vakavampi.

No entäpäs sitten kaikki kissan omistajat? Tietoinen riski toksoplasmoosista?
 

Yhteistyössä