Koirat ja lapset, vahdittava yhdistelmä

[kertis]

Paljon puhutaan ns. riskiroduista. Totuus kuitenkin on, että koira kuin koira, rotuun, kokoon ja ikään katsomatta, voi purra. Yleensä fyysisesti terve koira ei ensisijaisesti puolusta itseään puremalla, vaan varoittaa esin esim. murahtamalla tai yrittää poistua paikalta.
Aikuisten pitäisi oppia lukemaan koirien käytöksestä tunnusmerkit, jotka osoittavat koiran olevan hermostunut tai kokevan itsensä uhatuksi. Lapsille voisi sitten kertoa, mitä koira milläkin viestillään tarkoittaa. Yleensä kuitenkin jokin ennusmerkki koiran käytöksessä on ennen hyökkäystä tai puremiskontaktia.
Ihmisten hellyydenosoituksiksi tarkoitetut halaukset ja pusuttelut saattavat joistakin koirista tuntua uhkaavilta etenkin lasten osoittamina. Olen törmännyt tilanteisiin, joissa puolitutun koiraa halannut lapsi on saanut kasvoihinsa halattavalta koiralta pureman.
Lapsille pitäisikin opettaa ihan pienestä lähtien, miten koirien seurassa ollaan. Mm ihmisen luontaiset pakoreaktiot saattavat laukaista koiran saalistajanvietin. Ja miten koiraa silitetään ja mistä.
Kotioloissa omien koirienkin kanssa pitää olla jatkuvasti kuulolla etenkin ihan pienimpien lapsien kanssa. Koiraa ja lasta ei kannata jättää kahdestaan samaan huoneeseen.

 

[vieras]

Minä ymmärrän koiran yksinäisillä ihmisillä, mutta en lapsiperheissä. En lasten, enkä koirankaan kannalta. Saa "haukkua" Tämä on minun mielipiteeni.

 

[Gluteus maximus]

Kyllä minä luotan koiraani. Meillä koira on kyllä lasten kanssa keskenään. Ei meidän elämästä tulisi mitään jos joka hetki miettisin missä koira on. Meillä lapset on vauvasta asti opetetttu olemaan eläinten kanssa. Eläintä ei säikäytetä, kiusata tai kohdella muutenkaan sopimattomasti, se on perheenjäsen.

toisten koiriin en luota, mutta omaani luotan!

 

[Zoe-F]

Minä ymmärrän koiran yksinäisillä ihmisillä, mutta en lapsiperheissä. En lasten, enkä koirankaan kannalta. Saa "haukkua" Tämä on minun mielipiteeni.

Olin joskus yksinäinen ihminen ja otin koiran, nyt meillä lapsiperhe, mutta en halunnut "heittää koiraa pois lasten tieltä"
Tilanteet muuttuu.

 

[Koirallinen äiti]

Minä ymmärrän koiran nimenomaan lapsiperheissä, ja myös yksinäisillä ihmisillä. Koiran kanssa eläneet lapset ovat tutkitusta vastuuntuntoisempia, empaattisempia ja terveempiä, kuin verrokkiperheen mukulat ilman koiraa. Ja koira kasvaa lapsiperheessä eri lailla sosiaaliseksi ja "elämää" kestäväksi, kuin lapsettomalla. Molemmat antavat toisilleen niin paljon.
Mutta eläin on aina eläin, siihen ei voi koskaan täysin luottaa, koska eläin toimii vaistojensa mukaan. Siis lasten ja koirien keskinäistä olemista tulee valvoa ja seurata.

 

[Gluteus maximus]

Minä ymmärrän koiran yksinäisillä ihmisillä, mutta en lapsiperheissä. En lasten, enkä koirankaan kannalta. Saa "haukkua" Tämä on minun mielipiteeni.

ei sitä voikaan ymmärtää jos ei ole koko elämäänsä koirien kanssa elänyt.