Elikkäs minun "painohistoriassani" on paljon samoja piirteitä kuin mitä aikasta monella muullakin teistä, mitä nyt tätä ketjua oon lueskellu. Eli ekaksikin tämä ongelma on ollut murrosiän jälkeen aina. Melkoista jojoilua on painon kans ollu yläasteelta saakka. Viimeset 4 vuotta voin sanoa, että on kärsitty jo ihan oikeasta painoONGELMASTA, koska kiloja on ollut tasaisesti sadan molemmin puolin. Tällä hetkellä n. 112 kg.
Lapsia on siunaantunut kaksin kappalein. Ensimmäisen kohdalla minulla ei raskauden aikana diagnosoitu raskausdiabetesta, vaikka silloinkin sokerirasituksessa paastoarvo oli raja-arvo..Toisen lapsen kohdalla olinkin sitten jo raskausajan sokeridietillä ja paino ei raskaudessa noussutkaan kuin viitisen kiloa. Nyt olen suurin piirtein siinä alkupainossa ennen kuin toinen lapsi ilmoitteli tulostaan. Nyt pitäisi vaan pystyä tsemppaamaan itseään samalla tavalla, jopa paremmin, kuin silloin kun tuo tyttö oli vielä mahassa, ja senkin hyvinvointi oli paljon enemmän vielä minusta kiinni. Nytkin tosin pakko miettiä vielä paljon vauvaa koska imetän, niin liian kovalla tahdilla en laihduttamaan halua rueta. Imetystukilistan sivuilta luin juuri, että puoli kiloa viikossa olisi sopiva tahti. Ja varmasti liian kovaa laihdutusta ei ole se, jos osaisi jättää herkut lähes tyystin pois ja lisätä liikuntaa...Ja tosissani tässä on oltava, jos meinaan sen diabeteksen unhoittaa. Sokerirasitustesti taas vauvan ollessa puolivuotias motivoi kyllä nyt tsemppaamaan. Siihen on siis nyt n. 4 kk aikaa, eli ihan hyvin ennättää ryhdistäytyä. Tavoitetta tälle kerralle en varsinaisesti ole asettanut, ensimmäinen välietappi olisi päästä alle sadan kilon. Lopulline tavoite on siinä kilomäärässä, kun minusta itsestä tuntuu hyvältä. Kuulostaa kliseiseltä, mutta en osaa mitään tiettyä kilomäärää asettaa, vaan haluaisin löytää semmosen "hyvänolon painon".
Olin joskus mukana (esikon syntymän jälkeen, eli -05) semmoisessa pinossa kuin "pino yli 80 kg painaville" täällä ihan samalla palstalla ja siitä oli kyllä ihan kivasti hyötyä. (eihän kukaan muu muista kyseistä?)Samaa toivoisin nytkin, että teidän kannustus auttaisi, ja että toisaalta teidän "läsnäolonne" tsemppaisi parempiin suorituksiin, kun haluaisi niitä miinusmerkkisiä tuloksia tänne tulla ylpeänä kertomaan. Niin ja en tietenkään ota mitenkään henk. koht., kysykää vaan nyt lisää mitä haluatte minusta tietää niin kerron mielelläni. =)