Kaiken voi ymmärtää, kuten haluaa ja Suomessakin joudutaan joskus tekemään toimenpiteitä äidin pelastamiseksi, vaikkei ole takuita lapsen selviämisestä. Lääkäri, joka päättää käynnistää synnytyksen tai leikkata äidin tässä vaiheessa ei päätä tappaa tai "abortoida" ketään. Syntyvä lapsi pyritään meillä ja muualla pelastamaan. Tehohoitokin on hyvin kehittynyttä, eikä tässä ole kyse lapsen tappamisesta, jos syntyy elävänä. Sitä ei onneksi sallita missään länsimaissa, uskokaa pois.
Suomessa on ollut aika lailla sama tilanne lähes kuusikymmentä vuotta sitten, jolloin ensimmäinen laki raskauden keskeytyksestä tuli. Tarkoitus oli vähentää naisten terveyttä vaarantavia laittomia keskeytyksiä, joita oli paljon. Yhteiskunta ei ollut täälläkään silloin kypsä ja vuonna 64 tullut laki koettiin vielä "lupana vapaaseen aborttiin", myös lääketieteen ammattilaisten joukossa. Vasta 1970 meillä hyväksyttin sosiaaliset syyt ja äidin sairaudet h. 12 saakka ja jatkossa sikiön sairauden tai ruumiinvian vuoksi Teon päätöksellä h. 24 saakka ja muistakin erityistä syistä h. 20 saakka. Suomen laissakin sanotaan että, raskaus voidaan keskeyttää naisen pyynnöstä kun jommankumman tai kummankin vanhemman sairaus, häiriintynyt sieluntoiminta tai muu syy vakavasti rajoittaa heidän kykyään hoitaa lasta. Kahden lääkärin lupapäätöksellä. Käytännössä hyvin harvinaista, eikä tällä lailla ketään tapeta.
Tämä tappamisjaarittelu on järkyttävää ja koko asia ylipaisunutta ja tekopyhää. Samalla lailla tekopyhää kuin nuorten ehkäisyn kieltäminen, koska ehkäisy lisää sukupuoliyhteyksiä nuorten keskuudessa?? Samat järjestöthän näitä asioita vie käsi kädessä eteenpäin.