Toggle sidebar

Kohdunpoisto

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja natsi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
kohtu poistettu tähystysleikkauksella 2.11.2006.muuten hyvin meni mut tuli virtsatulehdus ja vielä tulehdus leikkausalueelle tuonne sisälle.olin kyl aika kipee mut nyt alkaa helpottaa ku on kahet antibiootit ja tulehuskipulääkkeet.viikonpäästä meinaan mennä töihin.tarttee vaa yrittää varmaakin vältellä jauhoja perunasäkkien nosteluu ja painavien tarjottimien kanteluu.eikhän se siitä ala sujua.toivon mukaa.
 
Mä pääsin operaation jälkeen eilen kotiin.
Sain "mittavan" kahden viikon saikun. Ihmettelen, kun kovin kipeä olen
ja mulla oli CRP 100 ja kuumettakin sairaalasta potkittaessa.
Tähystyksel tehtiin.
Jäi vaivaamaan ton lyhyen saikun lisäks (lekuri ei ees kysyny millaista työtä teen) se, että tulehdusarvot on koholla.
Miten itse tiedän, onko joku sisuksissa vialla...tai siis lopulta sen varmasti huomaa, mutta liian paljon jää oman tulkinnan varaan.
Sinänsä operaatiossa ei ollu mitään dramaattista eikä sitä tarvitse pelätä.

 
Taas kyselen. Leikkauksesta nyt viikko. Kotona tämän viikon ajan.
Kokeilen välillä olla pystyssä hetken, jopa ulkoilla, mutta hikea pukkaa ja pyörryttää.
Hitaasti tuntuu voimat palaavan, vaikka haavat näyttävät jo aika näteiltä.
Olen varmaan liian kärsimätön ja kun minua ei ole ennen leikelty, en etukäteen ymmärtänyt, miten huonoon kuntoon leikkaus ihmisen vie.
Tuntuuko tutulta vai olenko luuseriaineista?
Ajattelin käydä verikokeissa, josko ne kertoisivat, missä mennään.
Sairaalasta lähtiessäni Hbg oli anemian rajoilla, mutta Crp sen sijaan huiteli sadassa.
 
Olin elämäni ensimmäisen kerran leikattavana ja meni melkein kolme viikkoa ennen kuin pysyin kunnolla pystyssä. Varmaan johtui kipulääkkeistäkin, joita en ole ikinä syönyt juuri yhtään. Olin jo epätoivon partaalla, kun sairaalassa sanottiin, että muutama päivä, niin kipulääkkeitä ei tarvita.

Nyt on viisi viikkoa kulunut ja menin töihin. Pärjäilen jotenkuten, mutta ei vieläkään ole hurraamista. Poisto tehtiin avoleikkauksena suuren kasvaimen vuoksi. Saisivat sairaalasta kertoa, millaista voi olla. Sekin olisi helpottunut oloa.

Nyt piti käydä omalla gynekologilla saamassa asiallista tietoa ja viikko sairauslomaakin lisää siinä vaiheessa.

Mene vain reippaasti valittamaan, jos et ole työkunnossa. Huonossa kunnossa ei töihin kannata yrittää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja natsi:
Taas kyselen. Leikkauksesta nyt viikko. Kotona tämän viikon ajan.
Kokeilen välillä olla pystyssä hetken, jopa ulkoilla, mutta hikea pukkaa ja pyörryttää.
Hitaasti tuntuu voimat palaavan, vaikka haavat näyttävät jo aika näteiltä.
Olen varmaan liian kärsimätön ja kun minua ei ole ennen leikelty, en etukäteen ymmärtänyt, miten huonoon kuntoon leikkaus ihmisen vie.
Tuntuuko tutulta vai olenko luuseriaineista?
Ajattelin käydä verikokeissa, josko ne kertoisivat, missä mennään.
Sairaalasta lähtiessäni Hbg oli anemian rajoilla, mutta Crp sen sijaan huiteli sadassa.
Click to expand...

Minulla leikattiin alakautta ja siis sairaslomani oli kolme viikkoa. Ensimmäisen viikon ajan vain makoilin, enkä edes yrittänyt ulos, vaikka oli kesä. Sitten aloin pikkuhiljaa käveleskelemään. Toivuin tosi hyvin tuossa kolmessa viikossa, enkä tarvinnut lisää lomaa. Kyllä minulle sanottiin, että heti vain liikkeelle, mutta omaa kehoani kuunnellen, tein niin kuin hyvälle tuntui. Leikkauksesta on nyt jo puoli vuotta ja olen tyytyväinen elämääni. Odottele rauhassa toipumista, mutta jos epäilet vähääkään, ettei kaikki ole niin kuin pitäisi, käy lääkärissä.
 
Miten lähdet ulos, kun huimaa jo sisällä ja hengitys ei kulje, kun lihakset ovat kuin krampissa? Olin hyväkuntoinen ja paljon liikuntaa harrastanut ihminen ennen leikkaukseen menoa ja pudotus oli raju.

Tuntuu, että nämä jutut ovat hyvin tapauskohtaisia.
 
Mielestäni kohdunpoistoon suhtaudutaan sairaalassa ja lääkärien keskuudessa vähätellen rutiinitapauksena. Monille naisille kohdunpoisto on ensimmäinen leikkaus ylipäätään ja jos on saanut elää terveenä, raju kunnon romahtaminen tulee yllätyksenä.
Yrittää joka päivä puuhastella jotakin tai liikkua hieman, mutta pyörryttää ja oksettaa ja sydän takoo. Ruokahalu saattaa kadota mikä sekin vie kuntoa alaspäin.
Ainakin leikatuille naisille pitäisi antaa heti alkuun reippaasti toipumislomaa ja kertoa, että elimistön sopeutuminen vie aikaa eikä siitä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa.
Toipumisia kaikille kohtalotovereille! Odotellaan niitä helpotuksen päiviä, joiden vuoksi operaatioon läksimme :)))
 
olisin toivonut hoitavan lääkärin kyselevän ja keskustelevan kanssani leikkauksen jälkeen kaikesta tähän liittyvästä. onneksi oli kiva hoitaja (nuori!) joka tiesi asiasta paljon ja kertoi meille kokemattomille hyviä neuvoja yms.
 
Olen yrittänyt saada itselleni kohdunpoistoa, tuloksetta. Sairautena paha endometrioosi ja todella runsaat ja pitkäkestoiset vuodot (nyt vuotanut 4vko:a kuin koski). Gynekologi sanoi, että suomessa ei enää tehdä poistoja, naisasialiikkeet saaneet sellaisen aikaan, kun ovat asiaa ajaneet, koska miehiltäkään ei voida kohtuja poistaa... Täytyypä ihan kiitää noin "fiksuja" naisia, heillä ei liene itsellään mitään vaivoja. Itse kokisin elämänlaatuni paranevan huimasti jos leikkaukseen pääsisin. Kieltävän vastauksen olen saanut sekä kunnalliselta että yksityiseltä puolelta. Onko muilla ollut asian kanssa samoja ongelmia? Vai oletteko saaneet leikkauksen noin vain?
 
Alkuperäinen kirjoittaja kituva:
Olen yrittänyt saada itselleni kohdunpoistoa, tuloksetta. Sairautena paha endometrioosi ja todella runsaat ja pitkäkestoiset vuodot (nyt vuotanut 4vko:a kuin koski). Gynekologi sanoi, että suomessa ei enää tehdä poistoja, naisasialiikkeet saaneet sellaisen aikaan, kun ovat asiaa ajaneet, koska miehiltäkään ei voida kohtuja poistaa... Täytyypä ihan kiitää noin "fiksuja" naisia, heillä ei liene itsellään mitään vaivoja. Itse kokisin elämänlaatuni paranevan huimasti jos leikkaukseen pääsisin. Kieltävän vastauksen olen saanut sekä kunnalliselta että yksityiseltä puolelta. Onko muilla ollut asian kanssa samoja ongelmia? Vai oletteko saaneet leikkauksen noin vain?
Click to expand...

En ymmärrä millaisella lääkärillä olet ollut ja mitkä mahtoi olla hänen kriteerit. Minulla on myoomia kohdussá ja ulkopuolella ikää 50 + ja nyt sovin gyneni kanssa että hän lähetti lähetteen leikkaukseen. Odottelen nyt yhteydenottoa.
Tuota en ole kuullutkaan että noita leikkauksia ei muka tehtäisi.
 
sinne lääkäriin pyytämään kohdunpoistoa? Sitä ei poisteta vain siksi, että sinä haluat.

Käypä syy on runsaat vuodot ja niiden aiheuttamat ongelmat, kuten anemia. Siis terveydelliset syyt, ei mukavuussyyt. Ikäkin siinä otetaan huomioon, silä synnytysikäisellä naisella ei kohdunpoistoa tehdä kuin välttämättömissä tilanteissa.

En minä nyt osaa niitä fiksuja naisia syyttää siitä, että kohtuasi ei poisteta. Kyllä siihen on muita syitä, mm. lääketieteen edistyminen ja tiedon lisääntyminen.

Minulta kohtu poistettiin erittäin runsaa vuotamisen takia. Sen aiheutti kohtuun vuotava kookas myooma = lihaskasvain.

Endometrioosiin ei auta kohdun poistaminen, sillä se vaiva on kohdun limakalvon sirottuminen KOHDUN ULKOPUOLELLE. Sitä hoidetaan erilailla kuin myoomaa.
 
Joo, enpä usko naisasialiikkeellä olevan mitään tekemistä sen kanssa, että kohdunpoistoja ei enää tehdä ihan niin helposti kuin vielä joitain vuosia sitten. Syynä lienee se, että kohdunpoistoon aina liittyy komplikaatioriski kuten kaikkiin leikkauksiin ja ennen kaikkea että se suurehkona operaationa maksaa ja sen jälkeen on vielä 3-4 vkoa sairaslomaa, mikä sekin maksaa yhteiskunnalle. Säästöt vaikuttavat tähänkin. Synnytysikäisiltä kohtua ei poisteta ilman todella painavia syitä ja ikäisteni kohdallakin ensin kokeillaan runsaisiin vuotoihin hormonikierukkaa yms. Omalla kohdallani olen nyt tilanteessa, jossa syyskuussa tehdyn hysteroskopian (poistettiin iso myooma) jälkitarkastuksessa tänään havaittiin kohdussa edelleen ja taas useitakin myoomia ja minut laitettiin kohdunpoistojonoon. Samassa operaatiossa n 3 kk kuluttua on tarkoitus korjata rectoselee eli emättimen takaseinän korjaus (peräsuoli pullottaa emättimen puolelle). Myoomat, jotka tässä iässä ovat hyvin yleisiä, lienevät pakottava syy kohdunpoistoon, koska tuppaavat uusimaan.
 
Hei.
Miten käy oireiden joita oli ennen kohdunpoistoa? Oliko kellään esim. rintojen arkuutta/ turvotusta ennen kuukautisia? Loppuiko ne myös kohdunpoiston jälkeen? Entä päänsärky ennen kuukautisia? Minulla vaivana runsaat kuukautiset. On kokeiltu pillereitä ja mirenaa jo kerran (tiputtelua 1,5v). Olen pyytänyt kohdunpoistoa, mutta vielä kerran laitettiin Mirena pari kuukautta sitten. Taas tiputtelee koko ajan, päänsärkyä 8-10 pv kuukautisten aikaan, turvottaa ja finnejä rinta ja selkä täynnä... Ja eikun kestettävä on.
 
Kertokaas nyt ellit, kuinka pian kohdunpoiston jälkeen voi harrastaa seksiä? Kohtu ja munasarjat poistettiin reilu viikko sitten avoleikkauksella ja nyt on tikitkin poistettu. Onko viikko vielä riittävä aika vai odotetaanko lisää?

Unohdin kysyä lääkäriltä, enkä viitsisi soittaakkaan...
 
Minut leikattiin tähystyksellä 3.6. ja seksikielto on lääkärin mukaan ihan kuukausi, eli 4 viikkoa. Sinulla ihan avoleikkaus, joten kaikki toipuminen on hitaampaa, kuin laparoskooppisella tekniikalla.
Maltahan nyt. Onneksi minulla kaikki seksihalut olleet poissa jo vuosia (viimeisestä yhdynnästäkin jo pian 4 v), eikä tämän takia mieskään ole mankumassa.
 
Soitin kuitenkin lääkärille ja sanoi, että kuukausi on odotettava. Enhän minä välittäisi, mies sitä kyselee. Sanoin antavani setelin, että pääsee kyselemään kadulta. No se oli tarkoitettu vitsiksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja leikattu:
Kertokaas nyt ellit, kuinka pian kohdunpoiston jälkeen voi harrastaa seksiä? Kohtu ja munasarjat poistettiin reilu viikko sitten avoleikkauksella ja nyt on tikitkin poistettu. Onko viikko vielä riittävä aika vai odotetaanko lisää?

Unohdin kysyä lääkäriltä, enkä viitsisi soittaakkaan...
Click to expand...

Mulla leikattiin myös avoleikkauksella ja ei siinä vielä viikon kuluttua tullu mieleenkään että seksiä harrastaisi ja ei kyllä mun mieskään sitä kinunnut kun näki millaiset kivut vielä siinä vaiheessa oli. Lohdutin kyllä että haluja löytyy kunhan kuukausi on kulunut. Nämä kaikki kertoi mulle hoitaja ja lääkäri kun sairaalasta lähdin. Kyllä miehen nyt pitää tuossa vaiheessa ymmärtää vaan onhan niitä hulluja. Kuulin joskus aikoinaan että joku ukko ei kestänyt kun vaimo oli sairaalassa synnyttämässä niin oli kuulemma pitänyt siivouskomerossa käydä hommimassa kun ukolla oli niin kovat "poltot". Pikkasen itsekästä touhua.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa