Kohdunpoisto

Niinpä, olen samaa mieltä, mieheni on hullu. Leikkauksesta on kohta kaksi viikkoa eikä tosiaan tule mieleenikään, mutta ukon mieleen kyllä. Ei hänkään sitä nyt just halua, mutta käy kuumana, että kauanko vielä.

 

Nainen s. 62. Kiva jos muistat minut
Leikkaus meni hyvin. Sain kunnon kipulääkettä suoraan suoneen Oxanestia. Taisin ollakin aika pöllyssä. Herättyäni tajusin heti missä olen ja mikä on tilanne. Katetri oli ja tippa kädessä. Yö meni nukkuessa pariin otteeseen muutaman tunnin. Aamu olikin jo vaikeampi. En saanut enää Oxanestia kun kotiinlähtö oli edessä. Hoitajat sanoivat "ei ole pakko lähteä jos siltä tuntuu". Ylös vuoteesta pääsin vasta puolilta päivin hoitajan auttamana. Kotiin lähdin klo 17.30.
Sain kipulääkettä kotiin ja veritulpan estoon pistoksia, joita pistin kerran päivässä.
Kipua ei juurikaan ollut, mutta kamala ummetus vaivasi. Myös vatsaan laitettu hiilidioksidi tuotti epämiellyttävää oloa ja hartiapistosta.

Eilen tulikin takapakkia. Viikonloppuna vuoto runsastui ja luulin sen tulevan virtsarakosta. Soitin lääkärilleni ja hän kehoitti tulemaan Husin klinikalle jossa hän päivystää. Sain ohjeet olla syömättä varoiksi jos taas nukutetaan ja mahdollisesti tähystetään rakko. Vuoto olikin emättimestä, pieni tulehdus ja Crp korkealla. Sain kahta antibioottia ja kehoituksen tulla juhannuksen jälkeen uuteen sisäompeluun jos vaiva ei tokene.

 

Minna45, toivotaan, että kaikki kääntyy parhain päin. Hyvää jatkoa ja juhannusta!

 

Kauanko leikkauksen jälkeen joutuu olemaansairaalassa? Jos tehdään avoleikkaus?

 

Minäkin kävin ruikuttamassa kerran jos toisenkin,ennenkuin pääsin leikkaukseen.Mieslääkäri rupes ötköttelee,että kaikki muut keinot kokeillaan kovaan vuotoon,ennenkuin ryhdytään moiseen.Tiukkana piti olla,mutta onnistuihan se .Nyt leikattu ja kaikki meni hyvin.KK lomaa ja kipuja ei juurikaan yhtään.Vähäsen mahaa piukottaa ja vuotokin on oikeastaan loppu,vaikka leikkauksesta on 4 päivää!!!Kysyppä siltä lääkäriltä(toivottavasti mies),että monetko kuukautiset olet käyny läpi,paitsi kirjoja lukemalla.....ÄLÄ ANNA PERIKSI,KYLLÄ SE VIELÄ ONNISTUU!!!

 

Kauanko leikkauksen jälkeen joutuu olemaansairaalassa? Jos tehdään avoleikkaus?

Minut leikattiin avona maanantaina ja keskiviikkona pääsin kotiin.

 

Heips kaikille kohdubpoisto-operaatiossa olleille!

Minulla operaatio edessä kahden viikon kuluttua. Gynekoligini kanssa asia´sta paljon keskusteltiin ja asiat ovat järjestyksessä. Nyt on kuitenkin tullut mieleeni sellainen kysymys (enkä viitsi gynekologille soittaa), kuivuuko paikat leikkauksen jälkeen? Mietin että täytyykö mennä liukuvoidekauppaan operaation jälkeen?
Kertokaahan kokemuksista, koska monelle on operaatio tehty ja varmasti kokemuksia tältä saralta löytyy.

 

Minäkin kävin ruikuttamassa kerran jos toisenkin,ennenkuin pääsin leikkaukseen.Mieslääkäri rupes ötköttelee,että kaikki muut keinot kokeillaan kovaan vuotoon,ennenkuin ryhdytään moiseen.Tiukkana piti olla,mutta onnistuihan se .Nyt leikattu ja kaikki meni hyvin.KK lomaa ja kipuja ei juurikaan yhtään.Vähäsen mahaa piukottaa ja vuotokin on oikeastaan loppu,vaikka leikkauksesta on 4 päivää!!!Kysyppä siltä lääkäriltä(toivottavasti mies),että monetko kuukautiset olet käyny läpi,paitsi kirjoja lukemalla.....ÄLÄ ANNA PERIKSI,KYLLÄ SE VIELÄ ONNISTUU!!!

Mitkä ne kaikki muut keinot ovat?

 

minulta poistettiin kohtu 15 vuotta sitten.

Ajat eivät ole näköjään muuttuneet näissä naistentautien hoitamisessa.
Minä pääsin leikkaukseen vasta 3-4 vuoden kuluttua vaivojen alkamisesta.
Ihana jo eläkkeellä ollut naisgynegologi näki kuukautisista pitämäni vuotopäiväkirjat. Vuotoja oli pahimmillaan silloin jo 200 päivää vuodesta.
Käytin jopa lasten suorakaiteen muotoisia vaippoja, montaa yösidettä yms. päällekkäin.
Myyntityön tekeminen oli tosi vaikeaa. Pahimmillaan kävin puolen tunnin välein vaihtamassa sidettä huoltoasemilla tien päällä ollessani.

Mieslääkäreitä helvetilliset vuodot, selkä- ja yhdyntäkivut ei kiinnostanu tipan tippaa. Katsoivat vain hemolobiiniarvoja ja kun niissä ei ollut mitään hälyttävää, mitään ei tehty.

Kohtu poistettiin avoleikkauksella koska kasvaimet olivat yhteispainoltaan vähän yli 2kg ja hyvin takana lähellä selkärankaa. Niitä oli sekä kohdun sisä- että ulkopuolella.
Samalla poistettiin toinen munasarja ja johdin. Siinäkin oli kasvaimia pitkin matkaa. Toinen munasarja oli terve joten se jätettiin hormonitoiminnan ylläpitäjäksi.

Minähän olin tosi hyväkuntoinen muutoin leikkaukseen mennessäni, enkä uskonut että kunto romahtaa täysin. Enkä tykkää syödä mitään lääkkeitä joten... leikkauksen jälkeisenä päivänä pyörryin sairaalan vessaan.
Sen jälkeen otin kipulääkkeitä vähän tiuhempaan tahtiin ja uskoin hoitajia jotka sanoivat että liiku vain sängyn ympärillä askel kerrallaan, pysähdy ja rentouta lihakset heti kun tuntuu huonolta.

Pääsin sairaalasta pois 3 päivän päästä, mutta vain sen vuoksi että mies otti lomaa ollakseen kotona. Ilman tätä olisin ollut sairaalassa viikon verran pidempään.

Kotona liikuin ihan hiipimällä vain muutamia kymmeniä askeleita kerrallaan ensimmäisen viikon.
Seuraavalla viikolla pääsin jo 50 m postilaatikolle ja takaisin.
Toki liikuin näitä pieniä hipsutuksia joka tunti valveilla oloaikana.

Kolmantena viikkona, ihanana kevätaurinkopäivänä, lähdimme koiran kanssa vähän pidemmälle lenkille. Kunto tuntui jo tosi hyvältä.
10 min päästä, oltiin noin 300m päässä kotoa , voimat loppuivat totaalisesti ja pois tultiin paikalle sattuneen postinjakajan autokyydillä.
Toisen puolen reunimmainen tikkaus aukesi vähän ja verta valui.. joten vaikka päällisin puolin olin muka jo hyvässä kunnossa, sisäpuolen paraneminen olikin vasta alussa. Ei muuta kuin sairaalaan tsekkauksiin. Onneksi mitään vakavaa ei tullut tästä.

Sairasloma kesti 6 viikkoa jonka jälkeen kykenin toimistotyöhön, mutta en pystynyt esim. istumaan pitkiä jaksoja kerrallaan. Ns. terve olin noin 8 viikon kuluttua leikkauksesta.
Mutta kesällä en voinut tehdä puutarhatöitä esim. nostella tai siirrellä kiviä kuten ennen.

Jos leikkaus olisi tehty silloin kun nuo kasvaimet olivat pieniä ja kaikki vielä siellä kohdun sisäpuolella.. olisin päässyt paljon vähemmällä

Mulla on ihana mies. Hän ei vongannut yhdyntöjä ennen kuin olin todella terve. Lääkärin ohje oli vähintään viisi viikkoa.
Hellyyttä ja muuten seksuaalisesti tapahtuvaa huolenpitoa hän kyllä sai minulta jo kolmen viikon jälkeen. Meidän parisuhteelle tuo leikkaus oli ihana juttu. Seksielämä parani monta sataa % ja jatkuu yhä samanlaisena.
Paikat eivät ole kuivuneet, johtuisiko tuosta jäljelle jääneestä munasarjasta vai mistä. Vaihdevuosiongelmia mulla ei ole ollut, ihan muutamia kuumia aaltoja silloin tällöin.

 

Mielestäni kohdunpoistoon suhtaudutaan sairaalassa ja lääkärien keskuudessa vähätellen rutiinitapauksena. Monille naisille kohdunpoisto on ensimmäinen leikkaus ylipäätään ja jos on saanut elää terveenä, raju kunnon romahtaminen tulee yllätyksenä.
Yrittää joka päivä puuhastella jotakin tai liikkua hieman, mutta pyörryttää ja oksettaa ja sydän takoo. Ruokahalu saattaa kadota mikä sekin vie kuntoa alaspäin.
Ainakin leikatuille naisille pitäisi antaa heti alkuun reippaasti toipumislomaa ja kertoa, että elimistön sopeutuminen vie aikaa eikä siitä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa.
Toipumisia kaikille kohtalotovereille! Odotellaan niitä helpotuksen päiviä, joiden vuoksi operaatioon läksimme ))

mulla poistetiittiin syövän takia ja itkin ku nukutuslekuri tuli ja työns piikin mun käteen ja sanoi kauniita unia.....ja niitä olen kyl nähnykki kukaan ei näköjään ajattele pääpuolta puolta

 

Mitkä ne kaikki muut keinot ovat?

Vaikka hormonikierukka ja e-pillerit.

 

Joku kysyi paikkojen kuivumisesta kohdunpoiston jälkeen. Jos munasarjat tai vaikka toinen jää jäljelle, ei paikat kuivu, hormooneja tulee sieltä munasarjoista.

 

Vaikka hormonikierukka ja e-pillerit.

Onkohan pakko suostua tuohon kierukkaan, kun on jo50v ja kaikki muut keinot kokeiltu, olen ihan poikki näiden vuotojen ja kipujen kanssa. Kolme viimeistä vuotta ovat olleet pahimpia, tänä aamuna yritin varovasti nousta sängystä,verta valui solkemaan sänkyyn,lattialle matolle ja kokomatkan kylpyhuoneeseen.Vuodot kestävät 8-9 päivää ja niiden väli on enäänoin 10 päivää.
Kaksi vuotta sitten tehtiin kaavinta, jonka seurauksena vuodot vain pahenivat. Nyt odotan uutta arviointiaikaa sairaalaan, mutta pelkään, että ei vieläkään ole lääkärin mielestä tarpeeksi syitä poistaa kohtu. Hemoglobiini on laskenut tosi alas ja olen niin väsynyt, että pitäskö vaan ratketa sairaalassa, että huomaisivat, että mun elämä on pilalla.En voi käydä missään,edes kaupassa kun vuoto on pahimmillaan, melko tuore parisuhteeni kärsii, koska seksiä voi harrastaa yhä harvemmin. Koti jää hoitamatta ja työni,joka on kotona vaatii nostelua ym, joka aiheuttaa kamalia tilanteita kun verilammikko on aina jaloissa kun vähänkin ponnistaa. Samoin jos olen istunut vähän aikaa, ylösnousu on lähes mahdotonta.
Miten mä saan ne lääkärit tajuamaan tilanteen?

 

Onkohan pakko suostua tuohon kierukkaan, kun on jo50v ja kaikki muut keinot kokeiltu, olen ihan poikki näiden vuotojen ja kipujen kanssa. Kolme viimeistä vuotta ovat olleet pahimpia, tänä aamuna yritin varovasti nousta sängystä,verta valui solkemaan sänkyyn,lattialle matolle ja kokomatkan kylpyhuoneeseen.Vuodot kestävät 8-9 päivää ja niiden väli on enäänoin 10 päivää.
Kaksi vuotta sitten tehtiin kaavinta, jonka seurauksena vuodot vain pahenivat. Nyt odotan uutta arviointiaikaa sairaalaan, mutta pelkään, että ei vieläkään ole lääkärin mielestä tarpeeksi syitä poistaa kohtu. Hemoglobiini on laskenut tosi alas ja olen niin väsynyt, että pitäskö vaan ratketa sairaalassa, että huomaisivat, että mun elämä on pilalla.En voi käydä missään,edes kaupassa kun vuoto on pahimmillaan, melko tuore parisuhteeni kärsii, koska seksiä voi harrastaa yhä harvemmin. Koti jää hoitamatta ja työni,joka on kotona vaatii nostelua ym, joka aiheuttaa kamalia tilanteita kun verilammikko on aina jaloissa kun vähänkin ponnistaa. Samoin jos olen istunut vähän aikaa, ylösnousu on lähes mahdotonta.
Miten mä saan ne lääkärit tajuamaan tilanteen?

Kuulostaa ihan kauhealta. Jostain kumman syystä Suomessa on menty siihen, että potilaan pitää VAATIA hoitoa. Ei puhettakaan, että lääkärin aloitteesta tapahtuisi mitään. Ikävintä on se, ettei tiedä mikä kaikki johtuu vain julkisen rahan puutteesta. Sinuna meinisin yksityiselle, missä toisaalta voi tilanne olla se, että ehdotetaan turhiakin toimenpiteitä, jotta saadaan maksava asiakas. Mistähän saisi rehellisen lääkärinarvion, mikä ei perustu rahaan? Itselläni ei paljon estoja lääkärissä ole, olen itkenyt ja huutanut ja "käyttäytynyt huonosti" kun olen ollut kivuissani joskus tosi epätoivoinen. Joskus siitä on seurannut empaattista palvelua.

 

Hei!
minkä ikäsiä olette ollu kun kohtu poistettu?
Onko seksi pysynny samanlaisena vai tuntuuko erilaiselta?
Mä 40v ja 9.11 leikattu tähystyksellä.

 

vastaa onnettomalle.

Just noin mullakin oli. Auton penkin oli veressä monta kertaa, sotkin asiakkaan neukkarin tuolin jne.
Vaatteet oli veressä jatkuvasti, veri valui vaan jalkoja pitkin. Lopulta käytin lasten suorakaiteen muotoisia vaippoja.

VAADI itsellesi hoitoa! Vaihda lääkäriä jos nykyinen ei kuuntele!

Tuo ei ole todellakaan enää normaalia naisen elämää. Eikä mun mielestä ole pakko tyytyä kierukkaan. Vaadi kohdun poistoa jos muuta eivät keksi tilalle.

Pyydä myös tarkkaan tutkimaan ettei sulla ole kasvaimia, niin kuin mulla oli.
ÄLÄ anna periksi! Kyllä se apu löytyy.

 

mä romahdin kun multa se poistettiin olisin halunnut lapsia ennen leikkausta tuli keskenmeno ja sit sanottiin et mulla ei muut mahdollisuutta ku leikkaus.olen 28v.ja en tule ikinä unohtamaan sitä mikä on poistettu

 

mä romahdin kun multa se poistettiin olisin halunnut lapsia ennen leikkausta tuli keskenmeno ja sit sanottiin et mulla ei muut mahdollisuutta ku leikkaus.olen 28v.ja en tule ikinä unohtamaan sitä mikä on poistettu

Koska poistettiin? onko sulla ollu mitää ongelmii sen jälkeen esim laskeumia tai seksi ongelmii?
Hirvittää oikee aatella seksii,vaik ei kai sitä viel kannata edes aatella kun 9.11 leikattu.

 

heippa kaikille lukijoille!

Minulta poistettiin kohtu spinaalipuudutuksella 13.11-09, 3 viikkoa ensin saikkua ja sitten viikko lisää. operaatiosta jäi positiivinen olo vaikka ensalkuun olinkin kipeä. olin yön yli osastolla ja sitten kotiin toipumaan,nyt odottelen jälkitarkastusta tällä viikolla. Munasarjat jäi paikoilleen sieltä tulee ärhäkkäitä kipuja välillä. kun menette leikkaukseen niin kysykää kaikki mahdolliset kysymykset kotihoitoa varten ettei tule yllätyksiä, lisää vain sairaslomaa jos tuntuu että ei jaksa esim.istumatyötä tekevät. Vuodot loppu heti ja on "puhdas olo". Kannattaa mennä yksityisen lääkärin vastaanotolle niin minäkin tein, leikkaus tehtiin julkisella puolella ja siitä tuli vain maksu yöpymisestä osastolla, leikkaukseen pääsin 3kk:n sisällä.(Älkää antako mieslääkäreille periksi.)

 

Hei.
Miten käy oireiden joita oli ennen kohdunpoistoa? Oliko kellään esim. rintojen arkuutta/ turvotusta ennen kuukautisia? Loppuiko ne myös kohdunpoiston jälkeen? Entä päänsärky ennen kuukautisia? Minulla vaivana runsaat kuukautiset. On kokeiltu pillereitä ja mirenaa jo kerran (tiputtelua 1,5v). Olen pyytänyt kohdunpoistoa, mutta vielä kerran laitettiin Mirena pari kuukautta sitten. Taas tiputtelee koko ajan, päänsärkyä 8-10 pv kuukautisten aikaan, turvottaa ja finnejä rinta ja selkä täynnä... Ja eikun kestettävä on.

Moikka kaikki!
Kävin kohdunpoistossa 2 vuotta sitten, nejäkymppisenä. Leikkaus tehtiin skopiassa ja kohtu poistui alakautta, munasarjat jäivät, ns. kohdunnapukkaa ei jäänyt. Leikkausta oli edeltänyt vuosia kestäneet runsaat kuukautiset, todella kovat kivut, niin että silmissä musteni aina. Taustalla oli lievä vuotohäiriö eli hyytymystekijäpuutos. Kuukautiset alkoivat viimeisenä vuotena jo 7 päivän välein. Kohdun sisällä oli jotain hyvälaatuista muutosta, adenosmyosis tms, ei endometrioosia.

Toipuminen kesti 4 viikkoa. Täytyy sanoa, että olen nyt niin tyytyväinen elämään, ilman kohtuani, että harmittaa kun sinnittelin vuosia päätöksen kanssa ! Minulla ei ole mitään käsitystä ovuloinnista enää. En syö hormonia, rintoja ei koske, ei turvota, ei pms:ää, ei päänsärkyjä tms. Seksihalut palasivat ja koko lemmenelämä on parempaa kuin koskaan. Alakerta toimii loistavasti ja on yhteistyössä pään kanssa. Onneksi oli lapset tehy ja saatu. Skopiasta jääneet arvetkin ovat haalistuneet poijes.
Olen unohtanut koko kuukautiset tyysitin, joka on ihana asia. Muutamalla ystävälläni on kaikki mahdolliset komplikaatoit migreeneineen, niin silloin asia tulee mieleeni...ja joka kerta kiitän luojaani että pääsin siitä vuotohel..stä!

Voimia kaikille leikkaukseen meneville!

P.s. pitäisi saada tuollainen kielteisesti suhtautuva lääkäri elämään itse kipua(..puukkoa vaan selkään ja ainaista anemiaa, väsymystä! Itse olin poissa työstäkin kivun, väsymyksen, päänsäryn ja vuodon vuoksi 3-4 pvää kuussa, vuosikausia( 20 vuotta)...yksi työstä poissaolopäivä maksaa satoja euroja yhteiskunnalle ja yritykselle!

 

Olin tiistaina kohdunpoistossa, munasarjat jätettiin. Koko elämän kärsin hirveistä vuodoista ja 8kk sitten kun ei loppunut vuoto ollenkaan, minulta löydettiin myooma. Osasin vaatia kohdunpoistoa, olisivat ensin meinanneet polttaa sen mutten suostunut. Olen kohta 39 ja 1 lapsi 20v.
Ei enää kuukautisia eikä ehkäisyä. Tämä sopii minulle oikeen hyvin.
Leikkaus sujui hyvin, otin eilen "laastarit" pois ja huomasin että eihän mulla ole kuin kolme 1/2cm viiltoa, yksi navankautta tehty, yksi alavatsassa ja yksi oli dreeniä varten jossa 1 tikki. Mahaa turvotti 2 päivää ja sekin jo melkeen normaali.Kipuja ei ole eikä mitään vuoda mistään. Suolikin toimii vaikka pikkusen joutuikin eilen pinnistelemään. Pissattaa enemmän kuin normaalisti mutta kait se kuuluu asiaan vielä näin alussa paranemista.Juon paljon että elimistö saa "huuhtelun" eikä pissa seiso rakossa.
Vinkki: syö fitnessmuroja ja patukoita paljon ennen leikkausta sekä ota ne sairaalaankin mukaan. Sairaalan ruualla ei saa kuin ummetuksen aikaiseksi, itse en sitä juurikaan maistellut vaan vedin fitnessiä suuhun.Toimii.
Hyvä kirurgi oli mutta potilaisiinkyllästyneet hoitajat.Sai siinä vääntää suuntaan ja toiseen kun ei tuntuneet tietävän mitä tehdään ja millon ja kuka teki ja mitä.Kunhan itse tiedät että jos sattuu niin vaadit lääkettä heti. Ja äkkiä jalkeille että pääset kotiinkin äkkiä.Kotona paraneminen tapahtuukin 100 kertaa nopeemmin kuin sairaalassa missä ei aina välitetä.
Siinäpä se. Siskot, voimia teille ja suosittelen kohdunpoistoa.

 

Omituista lukea, että tuommoisia vaikeuksia päästä kohdunpoistoon. Itse nimittäin menin pari vuotta sitten yksityiselle hakemaan lähetettä sterilisaatioon, kun huolimatta nuorehkosta iästä (37 v) lapset oli siinä vaiheessa varmuudella tehty ja todella rankan migreeniongelman vuoksi ei hormonaalinen ehkäisy tullut kyseeseen, kuparikierukka oli kamala kapistus holottavan vuodon takia ja kumin kanssa olis pitänyt pelleillä vielä ainakin 10 vuotta.

Tiesin itsekin, että mulla oli synnytysten jälkeen kohdun laskeumaa, esim yhdyntä tietyissä asennoissa oli todella kivuliasta. Mieslääkäri tutki ja sanoi, että mitäpä, jos sterilisaation sijaan poistettaisiinkin kohtu. Operaatio olisi edessä joka tapauksessa 10 vuoden sisällä ja ehkäisymenetelmänä täydellinen. Näin tehtiin siis 2 vuotta sitten tähystysmenetelmällä nukutuksessa,
3 viikkoa saikkua ja nykyään elämä tältä osin hymyilee. Migreeni on helpottanut, ei menkkoja ja seksielämäkin maistuu.

Alkuun ajatuksena, että kohtu poistettais 37- vuotiaana sai mut tuntemaan itseni viiskymppiseksi, mutta onneksi suostuin leikkaukseen. Eli lääkäristä riippuen kohdunpoistoon voi päästä, vaikka itse ei ollut sitä edes hakemassa.

 

Mä pääsin operaation jälkeen eilen kotiin.
Sain "mittavan" kahden viikon saikun. Ihmettelen, kun kovin kipeä olen
ja mulla oli CRP 100 ja kuumettakin sairaalasta potkittaessa.
Tähystyksel tehtiin.
Jäi vaivaamaan ton lyhyen saikun lisäks (lekuri ei ees kysyny millaista työtä teen) se, että tulehdusarvot on koholla.
Miten itse tiedän, onko joku sisuksissa vialla...tai siis lopulta sen varmasti huomaa, mutta liian paljon jää oman tulkinnan varaan.
Sinänsä operaatiossa ei ollu mitään dramaattista eikä sitä tarvitse pelätä.

Aina kun mennään operoimaan jotain ihmisen sisälle niin crp kohoaa päiväksi-pariksi. Samoin voi olla lämpöilyä jonkin verran. Jos se jatkuu kovana ja/tai tulee muita oireita, niin voi miettiä sitten vasta tulehduksen mahdollisuutta.

 

Nainen s. 62. Kiva jos muistat minut
Leikkaus meni hyvin. Sain kunnon kipulääkettä suoraan suoneen Oxanestia. Taisin ollakin aika pöllyssä. Herättyäni tajusin heti missä olen ja mikä on tilanne. Katetri oli ja tippa kädessä. Yö meni nukkuessa pariin otteeseen muutaman tunnin. Aamu olikin jo vaikeampi. En saanut enää Oxanestia kun kotiinlähtö oli edessä. Hoitajat sanoivat "ei ole pakko lähteä jos siltä tuntuu". Ylös vuoteesta pääsin vasta puolilta päivin hoitajan auttamana. Kotiin lähdin klo 17.30.
Sain kipulääkettä kotiin ja veritulpan estoon pistoksia, joita pistin kerran päivässä.
Kipua ei juurikaan ollut, mutta kamala ummetus vaivasi. Myös vatsaan laitettu hiilidioksidi tuotti epämiellyttävää oloa ja hartiapistosta.

Eilen tulikin takapakkia. Viikonloppuna vuoto runsastui ja luulin sen tulevan virtsarakosta. Soitin lääkärilleni ja hän kehoitti tulemaan Husin klinikalle jossa hän päivystää. Sain ohjeet olla syömättä varoiksi jos taas nukutetaan ja mahdollisesti tähystetään rakko. Vuoto olikin emättimestä, pieni tulehdus ja Crp korkealla. Sain kahta antibioottia ja kehoituksen tulla juhannuksen jälkeen uuteen sisäompeluun jos vaiva ei tokene.

Ummetus tulee helposti kaikille jotka ovat saaneet/käyttäneet opiaattijohdannaisia kipuun, kuten oxynormia. Se laiskistaa suolta. Toisaalta se on yksi tehokkaimmista kipulääkkeistä.

 

Omituista lukea, että tuommoisia vaikeuksia päästä kohdunpoistoon. Itse nimittäin menin pari vuotta sitten yksityiselle hakemaan lähetettä sterilisaatioon, kun huolimatta nuorehkosta iästä (37 v) lapset oli siinä vaiheessa varmuudella tehty ja todella rankan migreeniongelman vuoksi ei hormonaalinen ehkäisy tullut kyseeseen, kuparikierukka oli kamala kapistus holottavan vuodon takia ja kumin kanssa olis pitänyt pelleillä vielä ainakin 10 vuotta.

Tiesin itsekin, että mulla oli synnytysten jälkeen kohdun laskeumaa, esim yhdyntä tietyissä asennoissa oli todella kivuliasta. Mieslääkäri tutki ja sanoi, että mitäpä, jos sterilisaation sijaan poistettaisiinkin kohtu.

>>Minulle myös mieslääkäri ehdotti kohdunpoistoa. Mulla tuli e-pillereistä helvetillistä päänsärkyä aina taukoviikolla. Vuosi sitten tammikuussa mulle laitettiin Mirena. Aluksi kaikki meni ennusteiden mukaan, vuodot hävisivät lähes olemattomiin. Sitten viime marraskuussa tuli sellainen vuoto, ettei side kunnolla riittänyt. Ei tosin ihan sellaista kuin onneton kuvaili. Joulukuussa taas, seuraava helmi- ja sitten maaliskuussa. Joulukuussa sain lääkäriltä vuotoa hillitsevää lääkettä, mutta kun se lopetti vuodon kokonaan, ja taas alkoi yhtä runsaana, olin ymmällä ja menin viime viikolla uudestaan. Jo joulukuussa lääkäri sanoi, että jos lääke ei auta, on mahdollisuus poistaa kohtu. Nyt hän taas alkoi puhua siitä. Sanoi, että kyllä vuodessa selviää, sopiiko Mirena, ja kun sen pitäisi vähentää vuotoa eikä lisätä, niin ei se oikein käy. Mulla on kohdussa pieni myooma, johon kierukka ilmeisesti osuu ja aiheuttaa vuotoa. Ihmettelin, että näin vähäisin syin ohjataan kohdunpoistoon. Tosin en sitä vastustakaan, sittenhän näistä vaivoista päästään. Ikääkin on jo 48 v.