KM:n jälkeen synnyttäneet <3

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mimis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Moikka pitkästä aikaa! Nettiaika on ollut aika vähäistä viime aikoina eikä ole oikein jaksanut kirjoitella, toki lukemassa käyn aina säännöllisesti.

Aika menee aivan hurjaa vauhtia, poika jo 8,5 kk! Ja kehitys on ollut huimaa viimeiset pari kk, 7 kk iässä oppi ryömimään ja sen heti perään istumaan kunnolla ilman tukea. Ja sitten kohta noustiinkin jo seisomaan tukea vasten ja alettiin harjoitella konttaamista. Ja nyt kontataan pienet matkat, isommat tai jos on kiire niin ryömitään ja kovasti jo sohvaa vasten kävelläänkin. Ja koko ajan pitäis olla pystyasennossa. Ja äiti on kaiken napa, saattaa olla ihan tyytyväisenä lattialla isän kanssa, mutta kun näkee mut niin kiireellä kimppuun ja koko ajan könytään kimpussa ja noustaan mua vasten pystyyn. Mitään ei oikein saa päivällä aikaiseksi, kun koko ajan pitäisi olla toisen kanssa lattialla tai roikkuu lahkeessa kiinni ja kitisee. Välillä illalla kun mieskin kotona, niin menen yläkertaan "piiloon", kun viihtyy jotenkin paljon paremmin lattialla ku mä en ole näkyvillä...

Mutta aivan suloinen touhupakkaus on ja rätkättää (siis ei mitään suloista naurua vaan räkätystä) kun kutittelee tai isoveli hauskuuttaa. Ja kissan kimpussa olis koko ajan, mikä alkaa jo olla pienoinen ongelma. Kun kissa tunkee itseään koko ajan viereen eikä sitten tykkää, kun toinen heti repimässä turkista tai hännästä. Alussa ei juurikaan välittänyt, mutta nyt ei selvästi tykkää ja on pari kertaa näpäyttänyt ilman kynsiä. Saa olla välillä todella tarkkana ja silti ei aina ehdi väliin, kun kissa tunkee itsensä poitsun viereen :( Mites teillä muilla joilla kissoja / koiria? Esikoisen aikaan sentään meni karkuun kun toinen alkoi liikkua ja tuppautui liian lähelle, mutta nyt siis itse tulee viereen.

Yöt meillä edelleen ongelmana, joskin nyt on välillä ollut ihan hyviäkin öitä. Mutta usein heräillään montakin kertaa yössä itkemään ja sitten pitää rauhoittaa. Syö vielä kerran, nyt on alettu antamaan pullosta, mikä rauhoitti öitä jonkun verran (ettei ole tissi koko ajan mielessä) ja sitten kuuden maissa otan viereen roikkumaan tissille, jossa sitten vaihdellen nukutaan vielä jonkin aikaa. Itse olen nyt kuitenkin saanut paremmin nukuttua, kun nukun alkuyöt toisessa huoneessa ja mies hoitaa rauhoittelut, vaihdetaan sitten jossain välissä. Ja on viime aikoina mennyt yöt välillä ihan vaan parilla heräämisellä mikä meillä siis luksusta.

Jatkan vielä, mutta en uskalla kirjottaa hirveen pitkää pätkää kun on joskus kadonnut...
 
Hampaista vielä, meillä niitä on tullut vauhdilla, alhaalla kaksi ja ylhäällä jo neljä, vähän aina imettäminen (joka jäänyt enää pariin kertaan vuorokaudessa) hirvittää, onneksi ei pitkään aikaan ole purrut.

Ihana on aina teidän muiden kuulumisia lueskella ja hirveesti olis aina kommentoitavaa, mutta kertyy aina liikaa kun ei heti kirjoita, mutta yritän nyt ainakin jotain.

Uskomatonta, että Strumppiksen raskaus jo noin pitkällä! Hyvä että olet voinut hyvin ja toivotaan ettei pahoja vaivoja tule, että jaksat iitan kanssa, ajatella että teidän pienestä tulee kohta isosisko :)

Ja Tilkulle onnittelut plussasta, miten olet jaksellut?

Nyt sitten herättiin päikkäreiltä, joten lisää toinen kerta...
 
No on mukavaa lukea kaikkien erivaihe ihmisten kuulumisia.

Mutta voisiko Mimis taas päivittää välillä listaa ja lisätä mutkin sinne, niin olis helppo siitä vähän luntata, että minkäs ikäinen vauva kullakin olikaan.
Mulla siis oli POIKA 27.4 2011 3550g 51 cm -ja km 5/2010.

Poika SYÖ jo 4 kiinteä ateriaa päivässä. Aamulla ja illalla puolukkapuurot ja lounaaksi ja päivälliseksi liha-kasvis soseen.
Muutois sitten tissiä ehkä vielä neljästi päivässä. Nyt selkeästi kiinostus tissiin on viimepäivinä heikentynyt.
Syöttötuolia en ole vielä ostanut. Sitterissä syötän ja sylissä syö ikään kuin isän kanssa aamupalan pöydän ääressä. Olisko vinkkejä hyvään tuoliin ???
vettä poika juo itse norsumukista, no sitä menee kerralla vain muutama 10 ml mutta saapa siinä harjoitella ja kaivella mukilla ikeniään.
Hampaita vielä ei ole. Mutta ikenet näyttävät kutisevan.

Edelleen NUKUTAAN 20-07-30. Kellokin siirtyi, kun äiti siirsi sen. 4kuisena muutti omaan huoneeseen, omassa sängyssä onkin nukkunut aina. Meillä tämä on ainoa mahdollinen unijärjestely ja tuntuu toimivan. olenkä kylmä kun meillä ei ole perhepetiä. En tiedä, jossain asioissa olen.
Poika ryömii pinnasängyssä unissaan. Välillä kun aamulla menen se on hymyhuulin huojumassa konttausasennossa pinnasängyssä pää jalkopäässä.

Vauva ei veilä RYÖMIkuin pieniä matkoja, mutta vetää itseään noin metrin lelua kohden ja siis nousee konttausasentoon huojumaan.

Luonteeltaan se on edelleen iloinenveikko, mutta on alkanut reagoimaan lelun poisottoon huudolla, pelkää puna- tai mustasankaisia silmälaseja käyttäviä ihmisiä, vihaa tavallistakaurapuuroa ja pukemista, ei hyväksy makeita soseita. Se fanittaa isää, omaa ääntään ja makaroni pilttiä.

Meillä on miehen kanssa mennyt nyt myös hyvin kun vauva-aika on helpottunut.
Olen päässyt ulkoilemaan ja liikuntaa harrastamaan ihan mukavasti, vaikka baarittelu ei selkeästi äitien juttu olekaan. Päivä B on aina IHAN liikaa !!
Ja mies on alkanut haluta taas seksiä. Itellä ei oo mitään tarvetta ja vähän on sillain -että VOI EI taasko se haluaa.
Mitään kuukautisia ei ole vielä kuulunut ja olen vähän sokeasti uskonu imetyksen ehkäisevään voimaan. Kun ei hormoniehkäisy oikeen innosta, mutta toisaalta ei kuparikierukkakaan. Mutta siis ei kyllä 2. lapsikaan vielä. Että vähän tämmöistä hevosenleikkiähän tämä nyt on...

Näin keskityin minäkin omaan itseeni, mutta varmasti luen aina kaikkien tarinat mielenkiinnolla.
Ja vinkki; lukekaan Eve Hietamiehen YÖSYÖTTÖ. Se on IHANA kirja, oon jo 2 kertaa lukenu.
ja kirjoittakaa. Niin mukava kun joku vaan jotain, joskus..:)

Khaosan ja Vauva 6kk ja viikko
 
KESKENMENON JÄLKEEN SYNNYTTÄNEET



2010

HMM83 - poika - 16.5.10 - 49 cm - 3 708 g - rv 41+5 (kkm 5/09 + osit 10/09)
J-R - tyttö - 1.6.10 (tm 7/09)
Tilkku - poika - 17.7.10 - 50 cm - 3 130 g - rv 39+3 (km 7/09)
Jane - poika(2.) - 1.10.10 - 51 cm - 3 815 g - rv 40+1 (kkm 9/06, 3/09, 9/09)
Minttuli80 - tyttö - 12.10.10 - 51 cm - 3 290 g - rv 37+5 (kkm 10/09)
Mimis - tyttö - 29.10.10 - 47 cm - 2 610 g - rv 37+4 (km 5/09)
Saapi tulla - poika - 13.11.10 - 52 cm - 3 390 g - rv 40+4 (kkm 11/09)
Strumppis - tyttö -10.12.10 - 52 cm - 3950 g - rv 41+0 (km 12/09)



2011

Lakallis - tyttö - 2.1.11 - 53 cm - 3 995 g (km 10/09)
A-M - poika - 18.2.11 - 52 cm - 3 590 g (kkm 8/08, km 11/09)
Khaosan - poika - 27.4.11 - 51 cm - 3 550 g (km 5/10)
Orvokki - tyttö - 2.5.11 - 50 cm - 3 680 g (km 4/10)
Hansu - tyttö - 26.6.11 - 51 cm - 3 300 g (kkm 2/09, 7/09, tm 5/10)
juissis - poika - 24.7.11 - 53 cm - 3 812 g
Beata - tyttö -
tikkunen - tyttö - 2.10.11 (kkm 9/10)

 
Tässä Khaosanin pyynnöstä päivitettyä listaa :) Siitä puuttuu tietoja mm. Beatan kohdalta, kertokaahan, niin päivittelen uudelleen. Tai kyllä muutkin saa päivittää jos siltä tuntuu :)

Mä oon myös lukenut ton Yösyötön ja hauska oli munkin mielestä =) Meillä on syöttötuolina Stokke Sitti ja oon kyllä ollut tyytyväinen vaikka aika kallis olikin. Meneehän se monta vuotta eteenpäin ihan tuolinakin.

A-M: Joo mistä toi johtuukin, että kun äiti on näkyvillä pitää kokoajan roikkua lahkeessa kiinni :D Usein tyttö saattaa leikkiä tyytyväisenä isänsä kanssa, mutta kun mä tuun näköpiiriin alkaa kitinä ja ryntää saman tien lahkeeseen roikkumaan!

Stumppis: Uskomatonta tosiaan että sun raskaus on jo noin pitkällä! Kiva kuulla että voit hyvin, toivottavasti niin jatkuukin loppuun asti ^_^

Sydämellisesti tervetuloa tälle puolelle tikkunen :))) Meillä vatsavaivoihin auttoi juurikin noi Disflatyl-tipat, toivottavasti teilläkin pian helpottaa!

Lakallis: Onnea uuden kodin johdosta!!

Jane: Voi ikävä että ootte noin pahassa korvatulehduskierteessä :( Toivotaan että korvien putkitus vihdoin jeesaa!!

Meidän tyttö täytti viime lauantaina 1v <3 Ei vielä kävele ilman tukea, mutta tukea vasten ja taaperokärryllä kylläkin. Konttaa hirveää vauhtia ja joka paikkaan pitää nousta pystyyn. Toisaalta tuntuu että on jo iso tyttö, mutta toisaalta oon yllättynyt kuinka vauva 1-vuotias vielä on. Mulla tosiaan on tammikuussa paluu työhön ja tyttö menee 3kk ajaksi mummilleen hoitoon. Sen jälkeen (huhtikuun alusta) ollaan laitettu hoitopaikkahakemus pariin päiväkotiin ihan tossa meidän kodin lähellä. Mä oon periaatteessa jo ihan valmis palaamaan töihin, mutta se kuinka lyhyt päivä tytön kanssa jää, hirvittää :/

Mimis ja pimu 1v 1vk
 
Heippaus kaikille! :)

Arki vauvan kanssa on mennyt niin ja näin, välillä molemmat itketään - siis minä ja vauva - ja toisinaan vain vauva tai vain äiti. Huijjui, kun ottaa koville, kun en oikeasti tajua yhtään juuri noiden itkujen eroja yms. vauvan vinkkejä. Tarjoan aina sylirauhoittelun jälkeen tissiä, jos ei auta niin sitten vaihdan vaipan ja taas uudelleen tissiä. Yöt on nyt menneet jo melkein viikon verran paremmin. Illan pieni TANKKAA siis ihan huimasti ja nukkuu ekan unipätkän 4-5h jonka jälkeen nukkuu vielä 3-4h. Olen todella kiitollinen siitä. Päivät onkin repaleisia, nukutaan niin ja näin, mutta päivisin itkuilua ja kitinää jaksaa paremmin. Meillä on ollut selkeästi apua niistä disflatyl tipoista. Huomasin selkeän eron, kun jäi melkein kokonainen päivä välistä tipoissa, kun oltiin pois kotoa ja tipat unohtui matkasta. Pienen maha meinaa alkoi seuraavana päivänä vaivata jälleen itkun vaikerrusten kera. Toivotaan, että tipat vaikuttaa pian uudelleen, jotta pieni sais paremman olon.

Niih ja tuohon mimiksen päivittämään hienoon listaan lisätietoja 3930g ja 50cm :)

Ihan huimaa lukea tämän pinon vanhemmista vauvoista ja siitä kuinka niiden kanssa menee. Täytyy vaan jaksaa itse uskoa, että tämä alkuaika on vaan opettelua puolin ja toisin ja kaikki helpottaa aikanaan. Tai ainakin oppii tuntemaan vauvaa paremmin. Ja meidän pieni on jo ilostuttanut isiä ja äitiä hymyillä! <3 Oij voi, kun somaa :) Hymyn energialla jaksaa kummasti taas seuraavat kitinä ininä-kohtaukset.

Beatalle hirmuisesti jaksuja! Toivottavasti vauvan isä ymmärtäis tarjota apuaan niin saisit hiukan kevennystä päiviisi.
 
Eipä oo taas ehtinyt hetkeen kirjotella. No eipä täällä mitään uutta oo tapahtunutkaan. Tyllerö ei edelleenkään oo ollut yökylässä eikä tuu olemaan tän vuoden puolella.

Terapia alkaa sitten kunnolla joulukuun alussa, kun tullaan takaisin lomalta. Välillä on ollut jo parempia aikoja, sitten taas tulee jotain ja mielikuvitus alkaa lentää :( Herään edelleen öisin vähintään 3 kertaa automaattisesti katsomaan, että kaikki on ok. Nukahdan kyllä yleensä aika nopeasti uudestaan jos ne kauheat ajatukset pysyy vain poissa. Alan kyllä huomaamaan, etten oo nukkunut yhtään yötä putkeen sitten helmikuun. Raskausajan mua piti hereillä ne levottomat jalat ja nyt sitten tää joku en tajua mikä... siis, että herään hätkähtäen joka yö ja sitten pitää tsekata vauva. Tää on ihan niinku jotain pakkomiellettä. Toivottavasti se terapia auttaa, en ikinä ennen oo kärsinyt mistään tälläsestä. Pelottavaa ja väsyttävää :( Onneksi oma lääkäri, neuvolan hoitajat ja kaikki on olleet kauhean myötätuntoisia, ei pidä mua hulluna vaan pitää ihan normaalina sitä, että reagoin kaiken jälkeen näin. Lääkäri sanoi, että sillä mun synnytyksellä voi olla kanssa suuri merkitys siinä, että mulle tulee tälläisiä katastrofi pelkotiloja. No nyt sille on sitten saatu nimikin.

Soseet oon aloittanut pikkuhiljaa, en edes päivittäin. Tyllerö välillä tajuaa systeemin ja nielaiseekin vähän ja välillä se vaan toljottaa mua kieli keskellä suuta eikä tajua mitä sen pitäis sen ruoan kans tehdä :D No pikkuhiljaa sitten, ainakin toi peruna-vastikesörsseli menee alas. Jatkan sillä nyt vielä vähän aikaa. Kaupan ruokaa en oo vielä kokeillut. Onkohan sitä huono äiti jos alkaa niitä syöttää...

Tyttö on alkanu jo vähän ryömimään, siis puskee pepulla vauhtia ja tuleekin jo pari senttiä eteenpäin, muttei tuota nyt vielä voi kunnon ryömimiseksi kutsua :) Varpaat on kovaa vauhtia menossa suuta kohti, kääntyy vatsalta selälleen, muttei toisinpäin. Luulin, että ne kääntyis eka selältä vatsalleen. No eipä kai kaikki vauvat oo sit samanlaisia.

Tuohon pääjuttuun mulla on nyt mennyt niin hermot, että tilasin netistä semmosen muotoillun tyynyn, jonka pitäis auttaa jos pää on vähän littana jostakin kohtaa. Siinä tyynyssä on keskellä reikä niinku. Mun työkaverin pojan littana takaraivo korjaantu sillä. Mä kokeilen nyt ihan kaikkea, koska tyttö on paljon vatsallaan ja nukkuu molemmin puolin, mutta silti pää on vähän litteä vieläkin toiselta puolelta. Jos tuo ei oo auttanut 6kk mennessä, tilaan ajan plastiikkakirurgille kuvauksiin. Meillä on kuitenkin vakuutus joka korvaa tuollaiset. En enää usko näitä "Kyllä se siitä"-juttuja, varsinkaan sen ihan tollon fysioterapeutin takia, joka sano että älä siitä välitä, kyllähän tytölle kasvaa hiukset! Haloo, jos pää on littana niin aivot ei välttämättä pääse kasvamaan kuten pitäis, ei tuo oo pelkästään ulkonäköasia. Joo oon vähän hysteerinen, mutta siis mun miehen veljen pojalla on edelleen littana pää ja on myös kehityksestä jälkeenjäänyt. On jo 3,5 vuotta, ei osaa puhua kuin muutamia sanoja ja kulkee edelleen vaipoissa, ei osaa juosta eikä hyppiä ja pää ei käänny edelleenkään normaalisti, samoin toinen jalkaterä on tosi paljon sisäänpäin taipunut. Niille oli sanottu, että kyllä se siitä. Siltäpä joo näyttää... no ne olis ehkä itekin voinu pikkusen enemmän tehä asialle.

No tulipa taas valitusta :D

Strumppis: Tosiaankin, onpas raskaus jo pitkällä. Ihanaa, että kaikki on mennyt hyvin <3 Onnea loppuodotukseen :) Tilkulle kanssa mielettömästi onnea plussasta, tulehan kertomaan kuinka raskaus etenee sitten :) Nää nyt jäi päällimmäisenä mieleen...

Muillekin piti jotain kommentoida, mutta nyt tuolta lattialta huutaa taas tuo nariseva ladon ovi :D

Ihanaa, kun jaksatte kirjoitella välillä kuulumisia. Mukava lukea mitä kelläkin tapahtuu, ei mua ainakaan haittaa omat navat ollenkaan :)

Hansu ja Tyllerö 4,5 kk <3
 
Katsotaanpa mitä tässä ehtii taas kirjottamaan :) Mulla oikeastaan ainoo aika, kun on tätä omaa aikaa vaikka netissä roikkua on tää aika, kun pikkunen nukkuu...

A-M: meilläkin kissoja ja koira, että odotan "innolla" miten tuo meidän vauva kohtelee niitä kohta :) Nyt jo on ruvennut pikku hiljaa kattelemaan niitä eli varmaan jo tajuaa, että ne on jotain eläviä olentoja tms. Luin just lehdestä tänään jutun siitä miten hyvä juttu on, että lemmikkejä on perheessä. Mutta tärkeää on juuri se, ettei vauva sais repiä ja riuhtoa niitä ainakaan niin, että elukalla menee hermo. Mutta että lemmikit ovat todella hyviä opettamaan lapsia vastuulliseksi, sosiaalisiksi jne :) Toivottavasti teillä ei käy hassusti kisun ja pikkusen kanssa. Kissat kun tahtoo olla välillä vähän arvaamattomia, vaikkei ne sitä tahallaan tee.

Strumppis: vitsi sä olet jo pitkällä!!!

tikkunen: älä huoli, meilläkin itkettiin alkuun kilpaa. Onneksi sitä kesti vain muutaman viikon ja sitten alko jo vähän rauhottuu. Mitä enempi oppi tuon vauvan kaa olemaan ja tajuumaan mitä se haluu, niin sitä helpommaksi arki on tullu. Vaikka haasteensa tietty tässä on edelleen. Mäkään en vieläkään tunnista vauvan itkuja, joten älä sitäkään huolehdi. Mua enempi rasittaa se kun kaikissa oppaissa lukee, että pikkuhiljaa vanhemmat oppii itkujen erot, p:kat! Meillä huuto on aina samanlaista, tietty kipuhuuto erikseen, mutta siis esim vaippa märkä ja nälkä huudot on ihan samanlaisii, tai en tiiä kun en erota ;) Meilläkin eka vaan tarjotaan tissiä, mutta kun se kelpaa aina niin :) Mutta jos itku alkaa uudelleen, niin sitten koitetaan vaippa. Väsymyksen erotan oikeestaan siitä, että miten aikaa on kulunu eli paljon on ollu hereillä ja tuo alkaa hieromaan silmiään. Mutta jaksamisia sinne, kyllä se jossain vaiheessa helpottaa.

Muutakin kommentoitavaa ois, mutta pikaseen jos meidän kuulumiset tähän koittais vielä. Meillä edelleen heräillään parin tunnin välein öisin. Viime yö oli kyllä ennätys, kun nukkui kolme 3h pätkää! Että tuntu siltä heti kuin ois nukkunu 8h yhteenmenoon :) Luksusta, mutta nähtäväksi jää onko pysyvää. Päivät menee aika selkeellä rytmillä; ylös n klo 10, n tunti kax hereillä ja sit minitirsat n puol tuntii. Sitten pari tuntii hereillä ja sit lenkin kautta päikkärit 2-3h. Sitten pari tuntii hereillä, pikatirsat, pari tuntii hereillä ja yöunien alotteluu n klo 21. Illalla on rutiinit eli pesu, vaippa, yöpuku ja tissi. Yleensä nukahtaa viereen, josta siirrän omaan sänkyyn, joka meidän sängyn sivuvaununa. Ekan yösyötön jälkeen yleensä siirrän vielä omaan sänkyyn, mutta vähän omasta jaksamisesta kiinni, että annanko kuitenkin nukkua mun kainalossa. Kumminkin loppuyö yleensä sujuu mun kainalossa. Rinnalla on menty, kiinteet ehkä alotetaan 4-6kk iässä, riippuen mitä nyt neuvolassa 4kk tarkastuksessa sanotaan. Poika kasvaa hyvin, joten ainakaan 3kk tarkastuksessa ei lisäravinnolle ollu tarvetta. Muutoin iiiiihana poika. Hymyilee, kihertelee, möllöttää, melkein kääntyy selältä vatsalleen ja kun ei onnistu niin kiukuttelee :)

-juissis ja poju 3,5kk
 
Hansu, älä turhaan ole niin huolissaan vauvan pään muodosta! Tosi harvalla meistä on täysin symmetrinen kallo, mutta se tosiaan peittyy hiusten alle! Ei se, että kallo on toiselta puolelta hieman litteämpi aiheuta mitään aivojen kehittymättömyttä, pienet aivot ovat kyllä niin mukautuvaiset että lapsi voi periaatteessa elää täysin normaalisti vaikka toinen aivopuolisko poistettaisiin kokonaan! Toisekseen se, että kallo on muotoutunut toisella kyljellä nukkumisesta korjautuu yleensä itsestään, mutta ei se hetkessä oikene, joten kärsivällisyyttä. Teidän vauva on vielä niin pienikin... Ja ihmisten kallot ovat luonnostaankin eri muotoisia, toisilla litteämpi, toisilla pyöreämpi. Ja siis jos lääkäri on jo todennut, että pään aukileet on normaalit eikä ennen aikojaan umpeutuneet, niin tuskin on mitään hätää...
 
Heippa ihanaiset!

Täällä ei ole pikkuisen kanssa tapahtunut mitään uutta, mutta ajattelin, että olisko kellään kiinnostusta esim. tulla kavereiksi facebookissa tai vaihtaa meiliosoitetta? :) Meillä on mukava facebook ryhmä heinäkuussa synnyttäneissä ja siellä oon huomannu, että on ollu tosi kiva kirjotella ihmisten kanssa, joilla on sama elämäntilanne. Mutta kun mä kuitenkin vähän kaipaisin niitäkin tuttuja, joilla on ollut km ja joilla siitä on kokemusta. Tuntuu, ettei monella sellaisella jolla kaikki on mennyt hyvin, ole tietyissä asioissa ajatukset yhtään samalla tasolla mun kanssa. Eli jos kellään teistä vakkareista ois vähänkään kiinnostusta tutustua ehkä paremmin, niin mulle saa laitettua varmaan yksityisviestiä, kun olen täällä rekisteröityneenä :) Ymmärrän kyllä jossei kiinnostustakaan ole, koska moni haluaa täällä pysyä kasvottomana, mutta itsellä sillä ei nykyään ole enää kovin suurta merkitystä ainakaan tän palstan kesken :)
 
Khaosan ja Viveca, laitoin teille viestiä, että voitte laittaa mut fb:ssä kaveriksi :) Jos saataisiin vielä lisää porukkaa, niin voisin tehdä tuonne ryhmänkin :) Mutta toki voidaan täälläkin vielä pisimmät jutut kirjotella :)
 
Vastasin sulle Khaosan! :)
Jos joku muu haluaa FB-kaveriksi, niin laittakaahan yksäriä. Jos saadaan edes muutama meistä kasaan, niin perustetaan ihmeessä ryhmä Facebookiin. Kivaa!
 
Mä laitoin sulle Vivecalle yksäriä täällä ja Juissikselle sähköpostia, jos päästäis sinne FB puolelle siirtymään, myös.

Tänne kuuluu sen verran -että vauva sai 1.5 viikkoo sitten ekat hampaansa. 4 hammasta tuli samana yönä. Se heräsi itkemään, sitten annoin 2tena peräkkäisenä yönä Panadolit, niin hyvin meni.
Vauva ei edelleenkään heräile yöllä, vaan nukkuu kello 20 -07.30.

Toinen uusi asia on liikkuminen -se ryömii ja välillä konttaa. On salamana kaiken sellaisen kimpussa ei sais. Kaikki likanen ja vaarallinen kiinostaa. Nyt juuri se on peruuttanut ittensä jumiin sohvan alle.
Istumaan se ei vielä nouse.

Päivät on yhtä syömistä. Herättyään se syö tissiä, puol yheksän puuron, kymmenen jälkeen lihalounaan, kello 14 tissiä, kello 16 lihapäivällisen, kello 18 tissiä ja 19 puurot ja kello 20 iltatissit. No eipä tule sitten yöllä tarvetta heräillä.
Päikyt se nukkuu 11-14, niin kuin on nukkunut aina.

Ostettiin sille vasta nyt syöttötuoli. semmoinen stokken Tripp Trapp homma. Pirun kallis, mutta tosi vakaan olonen ja nättikin se on. sitteri ostetiin joskus jostain tarjouksesta, se on ollu tosi paska. Vauva on ihan virheasennossa ja aateltiin -et nyt ei ruveta pihisteleen ja tuo tuolihan menee sit vaikka kuinka ja pitkään.

Vauva viihtyy nyt kun kokomaailma (koti) on sen tutkimusretki kohde. Vahtimatta ei vaan voi enää juuri jättää. Paitsi kun laitan sen pinnasänkyyn "häkkiin".

Äiti voi ihan hyvin. Maitokaan ei enää pakkaannu niin paljon. Ja kuntoilu on pysynyt hyvin kuvioissa. Välillä on semmoisiä hetkiä että tuntuu, et hohhoijaa aina tätä samaa. Mutta etupäässä oon kyllä onnellinen. Aurinko sais kyllä näkyä, kiitos.

Kuulumisia nyt!!
Terv Khaosan ja Vauvapoika 6kk 4vko
 
Khaosanin löysin FB:stä, mutta Vivecaa en. Onko sulla jokin esto siinä? Jos löydät Khaosanin, niin lisäile mut sitä kautta :)

Täällä opittiin lauantaina kääntymään selältä masulleen :D Hieman kiukutellen on harjoiteltu, mutta vihdoinkin onnistu ja melkein viikon alle 4kk ikäisenä. Odotettavissa siis, että pikkunen alkaa liikkumaan varhain. Neuvolatätikin sanoi viikko sitten, että kun niin hyvin jo kyljelleen kääntyili, niin pitäs pitää tuota paljon lattialla, että kääntyy varmana ihan just ja liikkumaankin sitten rupeaa. Ja kääntyihän tuo sitten kaksi päivää myöhemmin :) Mä niin odotan, että tuo rupeaisi pikkuhiljaa liikkumaan ja istumaan jne. Moni muu toivoo, että pysyis pitkää vauvana, mutta mä en. Kun tuota yli seittemän kilosta koko ajan kantelee ympäriinsä, niin alkaa selkä yms romuttumaan ja siksi toivonkin, että rupeis viihtyy ittekseenkin. Onneksi nyt tykkää jo enempi olla leikkimatolla, kun harjottelee taitoja eli ihan kiinni tuossa ei enää ole.

Muuten päivät menee samaa tahtia. Meillä ihme kyllä on ihan ok rytmi eli yöt klo 21-10 ja sit minipäikyt hetken päästä ja pidemmät päikyt alkaa aina siinä klo 13-14 välillä. Illalla vielä pienet minipäikyt. Kiukuttelee selkeesti vähemmän kun ennen kun on alkanut seuraamaan ympäristöä todella paljon.

Kirjotelkaahan muutkin kuulumisia :)

-juissis ja poju huomenna 4kk
 
Mulle saa kanssa laittaa yv:tä, tuun mielelläni Faceen mukaan. Kivaa :)

Nyt ei ehdi muuta kun oon lomalla kotona kerrankin. Meillä ei edelleenkään käännytä kuin kyljelleen ja kaks kertaa on vahingossa kääntynyt mahalta selälleen... No kaipa tuo sitten etenee omaan tahtiinsa. Varpaat menee jo suuhun kylläkin :)

Hansu ja Tyllerö sunnuntaina 5kk <3 :)
 
Hansu: laitan sulle viestiä.

Mimis: laita säkin mullepäin viestiä.

Lisäsin fb:iin salaisen ryhmän ja nyt siellä ollaan vasta kaksi Khaosanin kanssa.

Hansu: Muistaakseni meidän neuvolakortissa on, että kääntyminen tapahtuu 4-7kk iässä eli kyllä teidän tyttö vielä ehtii :) Ja eikös se oo niin, että jos hitaammin oppii liikkumaan, niin nopeemmin oppii puhumaan? Ja muutenkin varmaan hän jossain vaiheessa ottaa vielä kiinni muut lapset niissä liikkeissä. Meillä kai tuo poika on vaan hoksannut sen, että äiti tahtois hänen nopsaa liikkuvan, jotta ei tarttis jatkuvasti sylitellä vaan viihtyis itsekseenkin välillä :)
 
J-R huhuilee taustalta, että älkäähän nyt kaikki karatko fb:hen, päivittäkää tännekkin?!

Mä taidan olla aika ensimmäisiä tossa synnyttäneiden listalla, tyttö täyttää just 1.5 v! Mun vauvasta on tullut pikkutyttö, waaat?!

Ja mä todellakin lohdutan kaikkia perässä tulevia, että kyllä helpottaa koko ajan. Mulla on tilaisuus olla pidempään kotona, ja NYT nautin joka hetkestä (no okei melkein joka hetkestä). Tyttö syö jo kokonaan itse ja samaa ruokaa aikuisten kanssa. Se tarkoittaa sitä, että mä saan taas syödä itsekin rauhassa, ellei sitten neiti laita väsymyksestä johtuen hösseliksi. Mä olen aina INHONNUT ruuanlaittoa, ja nyt tytön lempiruokaa on MUN tekemä makaronilaatikko, ihan hullua!!! Toinen kun näkee makaronilaatikon lautasella huutaa "jee, naaaaam" :) Tyttö osaa jotain sanoja, varmaan parisenkymmentä on aktiivisesti käytössä ja koko ajan oppii lisää. Ymmärtää ihan kamalasti jo. Pottaillaan ahkerasti, joskus saadaan saalista, aina ei. En ikinä pakota istumaan potalla ettei tuu kammoa. Leikkii pehmoleluilla, hoivaa ja ruokkii niitä. Leikkii mielellään myös autoilla ja legoilla. Rakastaa kirjoja. Haluaisi että äiti istuu aina vieressä kun leikkii ja osaa topakasti komentaa. On tarkka säännöistä ja tietää hyvin mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Pussailee paljon ja tykkää sylittelystä. On kiinnostunut toisista lapsista, perhekerhossa nauttii etenkin yhteisistä piirileikeistä yms. Osallistuu kaikkii arjen askareisiin, jotka tästä syystä kestää joskus sata vuotta. Ulkoillaan paljon, koska sisällä leikit ei muuten suju kun on liikaa virtaa. Inhoaa edelleen autossa istumista, oli sitten kasvot menosuuntaan tai ei. Huoh meidän matkoja. On äidin tyttö, mutta kyselee isää päivän mittaan kuitenkin. Nukkuu omassa huoneessa pinniksessä 11h heräämättä, päivällä kahden tunnin päikyt edelleen ulkona.

Kommentoin joihinkin teemoihin joista olette jutelleet:

Nukkuminen: olen ennenkin kertonut, että tyttäreni (saati MINÄ) ei nukkunut kokonaista yötä 13 ensimmäiseen kuukauteen. Tilanne paheni koko ajan, vielä vuoden ikäisenäkin saattoi herätä 3-10 kertaa yössä. Meille avun toi omaan huoneeseen pinnikseen siirtäminen ja yöimetyksen lopetus. Eli ei toiminut perhepeti meillä vaikka sinnikkäästi yritin :) Muutaman päivän unikoulu toi hämmästyttävät tulokset. Tyttö on edelleen huono nukahtaja, mutta ei enää nukuteta, koska se vain hidastaa rauhoittumista. Koville otti, mutta kannatti.

Yökyläily: Tyttö ei ole vieläkään ollut yökylässä ilman minua. Olen ollut kyllä yötä poissa, mutta tytsi on ollut isänsä kanssa kotona. Ei ole tuntunut hyvältä, ja meidän vanhempien lisäksi vain minun äitini tuntee tytön tarpeeksi hyvin jotta voisin edes moista harkita. Molemmat isoäidit ovat kertaalleen laittaneet tytön nukkumaan ilman meidän läsnäoloa, mutta ollaan käyty syömässä ja kavereilla, ja tultu samaan paikkaan nukkumaan, eli sitä ei kai lasketa :D Kyllä tyttö yökylään ehtii. Ja muuten tietysti nähdään läheisiä paljon, joten tytöllä on hyvät suhteet isovanhempiinsa ja minun ja mieheni sisaruksiin. Jokainen perhe tavallaan, eikö? Hansu: mä en pystynyt antamaan puolivuotiasta isoisänsä kanssa vaunulenkille KORTTELIN YMPÄRI, koska pelkäsin ettei pappa ole tarpeeksi skarppina ja jäävät auton alle. Eikä se yhtää auta että TIESIN pelon olevan järjetön, kun se TUNTUI niin todelliselta. Otin jo alussa sen linjan, että kerron tuntemuksistani avoimesti, suhtautukoon ympäristö niihin miten vain. Em. tapauksessa pappa ymmärsi hyvin tilanteen ;) ps. pelot ovat tosi paljon vähentyneet, mutta ei se menettämisen pelko taida ikinä ihan kokonaan kadota.

Vauvan itkut: Mulla meni kuukausitolkulla ennen kuin tajusin miksi vauva itkee. Mä LUULIN, että sen oppii heti, mutta enpä oppinut. Kokeilin vaan kaikkea ja useimmiten joku konsti tepsi. Aina ei, ja sitten vaan kanniskeltiin. Meillä vauva oli iltaisin tosi itkuinen 3vkon ikäisestä varmaan lähes 3kk asti, sitten alkoin pikkuhiljaa helpottaa.

Kiinteistä: Aloitettin bataatilla (löysää sosetta lusikalla) kun tyttö oli 5kk 2 päivää :D mietin tosi kovin koska aloitan kiinteät, kun toisaalta toivon 6kk täysimetystä. Tyttö oli kuitenkin tosi kiinnostunut ruuasta ja nukkui huonosti, joten aloitettiin tuossa kohtaa. Söi ja syö edelleen hyvin, yöuniin ei kyllä tuolloin juurikaan auttanut.

Töihinpaluu: Ei ole ajankohtaista, menossa on rv 20, huuups :D Saadaan siis huhtikuussa hartaasti toivottu pikkukakkonen. Lapsille tulee ikäeroa 1v 10 kk. Toinen raskaus on ollut henkisesti erittäin paljon ensimmäistä helpompi. Keskiviikkona on kyllä rakenneultra, mikä jännittää, myönnettäköön. Mutta ehkä sillälailla normaalin verran. Mä olen luottavainben tulevaisuuden suhteen. Huonommin nukkuvaa vauvaa mä en kai enää voi saada? Olen varutunut siihen, että ekä vuosi on tosi raskas, mutta so what, kyllä siitä selvitään :)

Nyt mun on pakko mennä nukkumaan, että jaksaa touhu-Tiinan kanssa huomisen päivän. Mietin edelleen joka ilta ja aamu, miten ihanaa on nukkua koko yö heräämättä. En enää ikinä pidä sitä itsestäänselvyytenä. Tsemppiä kaikille jotka vielä joutuvat heräilemään. Elämä on oikeasti ihan kivaa, mutta sen tajuaa vasta sitten kun on ensin saanut nukkua.

Kauniita unia ja rukasti voimia kaikille toivottelee J-R ja tyttö 1.5v sekä masuvauva rv 20
 
J-R: Ei karata ei :) On vaan kiva, kun tuolla pääsee näkemään mimmosii ihmiset on ja sitten noita pienokaisten kuvia yms. Kyllä mä ainakin käyn täällä pidemmät litaniat sitten päivittämässä :) Ja onnea uudesta raskaudesta!!!!! Niin se aika menee :) Ja kivan kun kävit kertomassa kuulumisia!

Ihanalta kuulostaa tuo teidän pikkunen :) Mä oon ehkä harvoja, joka oottaa, että tästä vauva-ajasta pääsee tuohon että voidaan jo kirjoja lukea ym. Ja en usko, että tuun jälkeenpäin kaipaamaan tätä aikaa ;) Tietty vauvat on ihania, mutta se kaikki vaiva! Ja varsinkin kun meillä on tätä 4-8 kertaa yössä heräilyä. Meidän jätkällä on nyt alkanu hampaat tulee esille, joten ehkä aletaan sittenkin antamaan kiinteitä jo joulukuun aikana. Aluksi mäkin ajattelin, että 6kk mennään täysimetyksellä, mutta uus suositushan taitaa olla 4kk (nää tietty koko ajan vaihtelee) ja kun noita hampaita tulee, niin ei tiedä koska sitä on pakko imetystä rajoittaa, jos alkaa pureskelee. Ja kun meillä ei sitä takaovee nyt oo eli kun ei oo pullookaan kokeiltu, niin jos alkaa puremaan ja mä en sitä kestä, niin milläs sitten poika ruokitaan. Mä oon harkinnu sormiruuan antamista, mutta katsotaan vielä mitä neuvolassa ovat mieltä vai oisko ne soseet pakolliset.

Onnea J-R vielä tuosta pienokaisesta <3 Meilläkin on pikkukakkonen haaveissa, mutta sektion takia odotetaan kyllä se ehdotettu vuosi ennen kuin aletaan edes yrittämään ja meidän yrityksillä ei varmaan ees heti tärppää. Ja mä odotan niin paljon sitä, että saisin täyden yön joskus pitkästä aikaa nukkua eli siksikään en ihan heti unelmoi uudesta yökyöpelistä :) Mutta jaksamisia sinne ja varmana tää raskaus tulee olemaan helpompi :) Onnea ultraan!
 
Meidän pojalla oli vauvana pää littana, koska nukkui aina vasemmalla kyljellä. Kätilöopiston lastenlääkäri sanoi, että ei ole mitään merkitystä eikä syytä huoleen; kun vauva alkaa kannatella kunnolla omaa päätään ja lähteen liikkeelle, pään muoto korjaantuu ajan kanssa. Ja näin myös tapahtui. Poika on nyt kohta kaksivuotias ja pään muoto on korjaantunut ja littanuudesta ei tietoakaan.

Itse aloitin syöttää pojalle kaupan vauvasoseita muutaman kuukauden ikäisenä. Ei olisi tullut mieleenikään kaiken stressin, yövalvomisen ja muun huolehtimisen lisäksi vielä ruveta vääntämään pöperöitä niinä harvoina lepohetkinä, mita sai itselleen. Eli ihan turha on ajatella, että 'olenko huono äiti', jos syöttää vauvalle kaupan pöperöitä. Sitäpaitsi omalle kohdalle sattui vielä niin, että imettäminen loppui kuin seinään vauvan ollessa pari kuukautta. Hyvin pärjättiin kaupan äidinmaidon vastikkeellakin.

Yritän vain sanoa, että ei kannata oikeasti ottaa stressiä kaikesta mahdollisesta. Käyttää vain omaa maalaisjärkeä ja mikä tuntuu hyvältä. Ihan sama, mitä muut ihmiset ajattelevat. Jos joku vääntää keittiössä ruokaa lapselleen, niin se hälle suotakoon. Mutta jos itse ei halua/jaksa, niin sitten ei. Jokainen on hyvä äiti omalle lapselleen ja turha stressaaminen ei ole lapsellekaan hyvästä.
 
Moi! Kuulumiset taas täältäkin suunnasta, reilu kuukausi onkin vierähtänyt viime viestistä.

Onnea J-R uudesta raskaudesta! Samassa jamassa siis ollaan :D

Mun 2kk työhuki on nyt loppu ja oon taas kotona. Toisaalta kivaa ja toisaalta tylsää. Ois ehkä voinut pitempäänkin olla töissä, mutta toisaalta Iita on nyt ihan huipussa iässä, joten kivaa on senkin kanssa kotona.

Viime viikko ja oikeestaan sitä edellisetkin meni sairastellessa. Iita oli ensin 2vkoa räkätaudissa ja sitten heti perään lievä laryngiitti. Näiden jälkeen ei ollu kun 3 pv terveenä ja sitten alko taas räkätauti :( Ja mä sain sitten kanssa ihan megahirveän flunssan, josta oon edelleen toipilas. Eikä varmasti mulle tyypilliseen tapaan paranekkaan ennenkuin käyn taas punkteerauksessa ens vkolla joskus. Inhoan sitä! Mut Iita alkaa jo taas olla ihan kunnossa ja nukkuu taas hyvin muutaman viikon valvoskelun jälkeen.

Sillä oli joku ihan mystinen ruokalakko, mikä kesti n. kuukauden. Välillä meni pari viikkoo silleen, että ei välttämättä menny yhtään ruokaa päivässä, paitsi yleensä iltapuuro meni. Ja sit maito. Mutta kaikki muut ruoat vaan sylki pois eikä ollu yhtään väliä, että mitä oli tarjolla. Samalla tavalla sylki valmissoseet ja omatekemät ja hedelmät ja marjat ja lihat yms... TODELLA ärsyttävä vaihe! Mutta nyt on sitten tässä ehkä 4-5 pv menny ruuat vähän paremmin ja toivon, et tää juttu olis nyt ohi. Ei sille oikeen mitään selitystä kai ollu. Ei tullu vieläkään hampaita. Ehkä toi sairastelu vaikutti tai sitten ehkä ei vaan malta enää istua paikallaan syötettävänä. Mutta kun ei raasu osaa ollenkaan ite käyttää lusikkaa eikä osaa nokkamukistakaan itse juoda. Että pakko syöttää vaan.

Viime viestin jälkeen se on myös uutta, että nyt sitä kiinnostaakin yhtäkkiä lelut! Ja se on tosi kivaa mun mielestä. Se istuu ihan pitkiäkin pätkiä lattialla ja tutkii lelujaan. Suosikkia on tällä hetkellä "palikoiden lastaus" eli siirtelee puupalikoita paikasta toiseen, yleensä taaperkokärrystä tv-tasolle ja siitä lattialle. :) Ja nyt myös jaksaa katella kirjaa jonkin aikaa ja yrittää matkia kuvakirjasta eläinten ääntä. Osaa sanoa lampaan kohdalla "Bä" ja possun kohdalla "Öh" (melkein röh :D)

Ootan kyllä silti vielä lisää noita leikkitaitoja. Ihanalta kuulosti J-R:n tytön touhut. Just tuota ootan, et alkaa hoitaa nukkeja ja nalleja. Ja tehdä palapelejä yms. Nyt kuitenkin vielä tosi pientä toi varsinainen leikkiminen. Enimmäkseen vaan höyryää paikasta toiseen ja kiipeilee rappuja ja nousee joka asiaa vasten seisomaan.

Kaikista ihaninta on nyt se, että se sanoo "äiti". Itse asiassa se on sen sanonut jo yli kuukauden ajan, mut ei vaan uskottu et osais oikeesti. Mut kyllä se osaa. Ja se vilkuttaa iloisesti kun joku tulee tai lähtee. Ja nyt sillä on myös alkanut superihana halimis- ja puskemis- ja pussaamis-vaihe. Se koko ajan tunkee kiinni minuun ja työntää päätä ja omaa naamaa kiinni mun naamaan, puskee niin kuin kissa. Ja mun sydän meinaa ihan pakahtua. :)

Äiti-sanan lisäksi se osaa sanoa "vauva" ja muutamia kertoja on tullu hieman "isiä" muistuttava sana. Näyttäis siltä, et meillä toi puhepuoli tulee nopeemmin ja liikkuminen sitten hitaammin. Ei vielä ymmärrä taapepokärryn kanssa kävelystä mitään, edelleen vaan sivuttaisaskelia ottaa tuen kanssa. Ei myöskään ota askelia jos ite kannattelee sitä käsistä. Mut konttausvauhti on kova :D

Meillä on ens lauantaina 1v synttärit! Hui olkoon, miten vuosi onkin vierähtänyt nopeasti! Ollaan tässä mietitty kakun ulkonäköä ja muuta tarjoomista ja koristeluja yms.

Ainiin sivumennen sanoen, eipä oo Iitakaan yökyläilly ilman jompaa kumpaa vanhempaansa. Meillä on kyllä ollu aika paljonki öitä ilman äitiä, eli pelkän isin kanssa. Tai toisaalta pelkästään mun kanssa, jos isi on ollu töissä tai reissussa. Mut esim. isovanhempien saati muiden kanssa ei oo ollu koko yötä. Isovanhemmat ja kummit on kyllä muutaman kerran laittanu sen nukkumaan, kun ollaan oltu esim. jossain konsertissa ja tultu nukkumaanmenoajan jälkeen vasta kotiin. Ne on onnistunu ihan hyvin. Se on kyllä kiva, että Iitalle kelpaa "nukuttajaksi" yhtä hyvin isi tai äiti, voidaan aina kummankin jaksamisen / hommien mukaan vuorotella.

Raskaus etenee omalla painollaan jotenkin jopa huomaamatta. Siis olen toki ihan valtaisan kokonen. SF-mitta paukkuu vielä enemmän yli käyrien kuin Iitaa oottaessa, ehkä kerää taas sitä vesiylimäärää. Mutta muuten voin vielä hyvin. Saan hyvin nukuttua ja kiropraktikolla käynnit on todellakin auttaneet niihin kipuihin! Tällä hetkellä taas täysin kivuton tilanne viimeisimmän käynnin jäljiltä. Uskomatonta! Toivottavasti siinä teho säilyy myös viimesellä kolmanneksella, ettei mee niin hankalaksi kuin viimeksi.

Joulun odotusta kaikille! Täällä sataa lunta! Iita sai jo ennakkosynttärilahjaksi isoäidiltä ja isoisältä vauvapulkan, odotetaan että päästäis testaamaan.

T. Strumppis (rv 26+2) ja Iita (6pv vaille 1vuotta)
 

Yhteistyössä