Iso :'( ja :hug: sinulle Riinu, kyllä tosiaan sanattomaksi vetää...
Oma napa ei muuta kuin valita, valitusvaroitus siis... Mua ottaa niin päähän tää vuoto, että olen ollut nyt kiukkuinen kuin ampiainen pari päivää. Mulla siis nyt 3 vkoa ja 2 päivää lääkkeellisestä tyhjennyksestä ja vuoto sen kun jatkuu. Jo heti tokana päivänä ultralla ei kohdussa näkynyt júuri mitään, sanoivat kaiken raskausmateriaalin tulleen pois ja vain vähän vuotoa olevan odotettavissa, mutta that's it. Sitten viikon päästä Suomessa lääkäri ultrasi kohdun ja sanoi samat sanat, kaikki ylimääräinen tullut pois ja korkeintaan viikko enää vuotoa, soita jos menee yli viikon. No en sit ole soittanut, kun luulin joka päivä (mikä meni yli sen luvatun 2 viikon rajapyykin) että ihan just niillä näppäimillä loppuu, oli jo ihan ruskeaa, välillä pelkkää tuhrua... Mut nyt sit taas eilen aukesi hanat, voi kettu. Voihan olla, jos mulla siis kävi tuuri, että nää on jo ne ekat menkat ja tän jälkeen vuoto oikeasti loppuu ja päästään normaaliin menoon ja yrittämään uudelleen, mutta mitä jos nää ei ookaan menkat? Kun vuoto ei siis missään välissä loppunut kokonaan, niin voiko olla menkat, onko kokemuksia? Olo on kuin menkoissa ja kiukkuisuus voi olla menkkaoire (yleensä raivoan kyllä tasan viikon ennen menkkoja yhden tai kaksi päivää, en enää ihan just ennen tai niiden aikana). Jos siis vanha kunnon PMS-raivari-oire pitää paikkansa niin menkat on vasta muutaman päivän päästä alkamassa, joten mitä helevatun vuotoa tää nyt sit on jos ei ole menkat? Ei kai pitäisi mitenkään enää olla km-vuotoa kun kerran kohtu on jo 3 ja 2 viikkoa sitten ihan tyhjäksi havaittu ja todella vähän vuotoa oli enää odotettavissa? Mitään tulehdukseen viittaavaa ei myöskään ole, muuta kuin ajoittaiset kivut, vuoto ei haise, mulla ei ole lämpöä, herkkä 10-raskaustestikin on näyttänyt jo pitkään negaa, eli en usko mitään materiaalia jääneen kohtuun ( 2 kertaan ultrattu ja tyhjäksi todettu + nega-testit).
Se ketuttaa eniten, että en pääse unohtamaan ja jatkamaan eteenpäin kun koko ajan vuotaa ja usein vielä kipuileekin. Parasta lääkettä olisi nyt vaan suunnata energia joulujuttuihin ja kaikkeen muuhun ja päästä yrittämään uudelleen (tai edes tietää, että ihan kohta päästään yrittämään uudelleen), mutta en voi kun kroppa koko ajan pitää huolen, että en pääse ajattelemaan mitään muuta. Jos hetkeksikin kuvittelen niin, niin eikös heti vuoto ylly tai iske joku kramppi- tai särkykohtaus tai muuten vain juili ja vihlo... Oon niin lopen kyllästynyt! Luin tuolta km-palstalta jollain jälkivuodon kestäneen 7 viikkoakin, miten sitä edes pysyy järjissään noin kauan, mä oon aivan kypsä jo nyt! Sori tää vuodatus, en viitsi koko ajan miehelle mouhottaa näistä eikä kaveritkaan ehkä halua glögin ääressä mun vuotojani päivitellä
, joten jäljelle jäätte te, arvon naiset.
Joulua me vietetään mun äidin ja hänen miehensä luona itä-Suomessa, miehen vanhempien luona käydään lyhyemmin aatonaattona. Mun isä kuoli aiemmin tänä vuonna, joten häntä ei nyt sitten tavata, mutta uurnalehdossa käydään kynttilä sytyttämässä. Meillä tosi perinteinen Joulu aina, syödään hyvin ja saunotaan, seurustellaan ja pelaillaan. Pojat "parhaassa" Joulupukki-iässä (4 ja kohta 6) eli pukki käy ilman muuta.
Palaan vielä ennen Joulua, heippa siihen saakka!
Jaja