km:n jälkeen kuumeilevat...

Mieki taidan liittyä tänne. Eli ensimmäisestä haaveillaan yhden keskenmenon kokeneena. Pillerit jätettiin viime kesäkuussa ja viidennestä kierrosta raskauduin. Olin jotenkin varautunut että siihen menisi paljon enemmän aikaa joten olimme todella yllättyneitä mutta silti äärimmäisen innoissamme. Vk 8 meni kuitenkin kesken. Kesken työpäivän aloin vuotaa. Tilanne oli ihan kamala kun töissä ei kukaan asiasta tiennyt menin ihan paniikkiin. Sopersin vain vieruskaverille että sain huonoja uutisia ja lähden nyt kotiin. Seuraavan päivän olin jo ajat sitten ottanut vapaaksi ja tietysti herätti puheita töissä kun olin lähtenyt itkien kotiin enkä tullut seuraavana päivänä töihin.

Nyt ollaan 3 kuukautta yritetty uudelleen. Tää on jotenkin paljon kamalampaa kuin aiemmin. Lisäksi useampi tuttu on saanut viimeaikoina vauva ja tuntuu nii pahalta kun kukaan muu ei ole joutunut odottamaan yli 4 kk ja paras kaveri on saanut kaksi lasta ensimmäisellä yrityksellä. Nykyisin tulee kyllä iso itku kun menkat alkaa.

P.S. Mun nikki on yleensä ollut Vinja, meni vähän aikaa ihmetellessä että joko mie muka oon tänne kirjoittanut =)

 

Täällä haaveillaan toisesta. Mulla kans näytti jo plussaa ja minä tyhmä menin testaan heti kun menkat oli jäänyt pois. Olen lukenut jostain et kannattaa odottaa kahdet ja sit vast innostua. No sit alkoi siitä viikon päästä. Kait sit olin raskaana -viikkoja 5 no se on tosi vähän enkä ollut edes ajatellut soittavani neuvolaan. Mutta kyllä olen vuotanut -ihan kamalasti verrattuna normaaliin ja viikon. Kyllä mäkin jo ehdin ajatella koska vauva syntyi ja muuta vaikka en oikein tiedä koinko tätä keskenmenona. Kaikki on varmaan todellisempaa kaikessa kaameudessaan sit kun on ehtinyt jo käydä neuvolassa ja tietää oikeesti et mahassa on asukki.

Mutta paljon plussia kaikille. ihan hyvä pino tämä. Katsotaan koska tärppää täällä -taas alkoi uusi kuukausi. :heart:

 

Miikkis: Kiva kuulla sinusta, mutta inhottavaa, että tässä surullisessa pinossa :hug: Kunpa vain pystyisi sanoa jotain lohduttavaa, mutta niin kuin joka ikinen tässä pinossa tietää, niin mikään ei voi lohduttaa keskenmenon jälkeen...

Oviksen kanssa kävi ainakin tällä hetkellä hyvin...muille siis tausta tietona, että kiertoni on 30 pv ja yleensä ovuloin kp 20. Tässä kierrossa lääkäri ultrasi kp 23 ja ilmoitti, että sieltä on munasolu juuri irronnut tai irtoamassa. Kp 26 ovistesti näytti positiivista ja kp27 siis luultavasti irtosi. En sitten tiedä oliko lääkäri vai testi oikeassa päivän suhteen, mutta molemmat ajankohdat hyödynsimme! Pelkäsin koko ajan, että vaikka olisi hedelmöittynyt niin ei ole mahdollisuutta kiinnittyä, kun oltiin niin pitkällä kiertoa. Lääkäri lohdutteli, että jospa koko kiertokin venyisi oviksen mukana. No nyt mennään kp 32 eikä menkoista tietoakaan, joten ainakin teoreettisesti mahdollisuus olisi. Tässä nyt sitten piinailen, että milloin alkaisi uskaltamaan testata, kun en tiedä kumpaan ovispäivään luottaa...Voi kunpa nyt tärppäisi niin ei tarvisi aloittaa sitä metformiini lääkitystä ollenkaan.

Ai niin Miikkis, piti vielä se sanoa, että muthan on ultrattu julkisella lapsettomuuspolilla vaikka kuinka monta kertaa ja siellä munasarjat on aina ollut normaalit ja nyt siis tuo Felicitaksen lääkäri oli ensimmäinen joka näki pco:n eli en ymmärrä minäkään...

 

heippa kaikki ja uusille tervetuloa =) Meillä yritys alkanut :heart: kp on 15/? kun en aloita nyt teroja ollenkaan..täällä oli jollain mullakin PCO niin miullakin on lievä ja yritystä on ollu jo turhan kauan. Saapa nähdä miten nyt käy kierron kun en aloita noita teroja, kierto tieten venyy tuhottoman pitkäksi..

 

kysymys teille keskenmenon kokeneille joilla tuoreessa muistissa
tapahtumat!?! :attn:

sain siis pian 3 viikkoa sitten km yllättäen rv 13.
suru oli tietenkin valtava mutta tunsin että pääsin siitä aika hyvin eteenpäin. viikko jo menikin kivasti työssä ja kotona kunnes viime perjantaina se alkoi taas :/

ei niinkään suru vaan viha. olen vihainen varsinkin niille tuntemattomille jotka odottavat tai ovat juuri plussanneet.
en pysty tapaamaan ystäviäni jotka odottavat sillä olen niin vihainen jopa heille ja katkera siitä mitä meille kävi vaikka he ovat ystäviäni ja tukeneet minua ja perhettäni todella hienosti..

sanokaa että tää on ohi menevä vaihe ja kuuluu tähän menetykseen :ashamed: :headwall:

 

Heissan tytöt :wave:

Uusi viikko, uudet tuulet

Pulttipois: sama täällä, keskenmenosta nyt noin 3 viikkoa, tunteet menee ylös ja alas, välillä nauretaan, heti perään itketään. Viha muuttui pahaksi oloksi, ja nyt on menty hyvillä mielin muutama päivä.
Tsemppiä!

Malttamaton: Löytyipähän paikka jossa taasen törmäillään
Toivottavasti emme pääse jännäämään enää yhdessä, koska toivon sydämeni pohjasta, että nyt olisi teillä onnen aika!!
Jännä tuo siun kierto, et ovis venyy ja venyy. Mut miunkin gyne Hemossa sanoi et jos ovis myöhässä niin yleensä kierto venyy, joten kiinnittyminen voi olla hyvinkin mahdollista. Toivotaan parasta
Mutta kun plussasin niin ovis ollut jotain kp 22 ja oli kiinnittynyt!

?!#&&%#/ on se että meillä on viikonloppuna yx tosi läheinen pariskunta kylässä, ollaan reissattu yhdessä, mökkeilty ym... he eivät ole koskaan sanoneet yrittäneensä lasta, mutta eivät myöskään ole välttäneet mahdollisuutta. Jotenkin tuli puhetta vauva-jutusta ja kerroin että mulla meni kesken 3 viikkoa sitten. No hän siihen sitten, että he odottavat!! Olin niin kuin et mitä?? Sanoi olevansa 7. viikolla ja et oli vahinko!!! VÄHÄNKÖ OTTI HERMOON!!!! Sanoin et jos odottaisin vielä niin nyt olisi 8. viikko menossa, ja sitten illalla itkettiin silmät päästä kun lähtivät! Täytyy myöntää etten oikein osannut olla heidän puolesta onnellinen :ashamed:

 

\

Heissan tytöt :wave:

Uusi viikko, uudet tuulet

Pulttipois: sama täällä, keskenmenosta nyt noin 3 viikkoa, tunteet menee ylös ja alas, välillä nauretaan, heti perään itketään. Viha muuttui pahaksi oloksi, ja nyt on menty hyvillä mielin muutama päivä.
Tsemppiä!
:

"kiva" että muillakin mielialat menee kuin vuoristoradassa..

ja oikein paljon tälle viikolle voimia, plussia ja kaikkea hyvää :wave: :hug:

 

PulttiBois:
ihan tosi tuttu on tuo viha ja katkeruus.
Mun miehen sisko odottaa samaan aikaa ja ekoihin viikkoiin en voinu nähdä häntä ollenkaan ja jos näin niin tuli tosi paha mieli.
Samoin on naapurien kanssa, jotka ovat alkoholisteja ja saivat pienen lapsen, (tai ainakin ennen lasta meni tosi lujaa, nyt ollaan soitettu kerran sinne poliisit) ni niitä kohtaan oli sellasia tosi katkeria tunteita, et miksi noi sai lapsen vaikka vaikuttaa siltä et ne ei ees ois halunnu ku juominen kiinnostaa enemmän ym. eli siinä muutama esimerkki...
VOoimia vaan oloihin kyllä ne menee ohi, mut ne on ensin käytävä läpi
:hug:

Nyt on jo ehkä vähän laantunu, kun on saanu alottaa uuden yrityksen, ovis pitäis muuten laskujen mukaan olla menoillaa ja sängyssäkin on viihdytty :heart:

 

mä sano heipat teille ainakin hetkeksi

nyt on vaan sellainen fiilis että nää plussan vauvajutut saa mut entistä huonovointisemmaksi, en vaan nyt pysty lukemaan vauvajuttuja joilla itseäni päivittäin täällä kiusaan :ashamed:

parempi olla hetki poissa, yrittää korjata mieli ja palata takaisin monen plussanneen joukkoon :wave:

joten ihania kevätpäiviä kaikille ja ei luovuteta :wave: :hug:

 

:wave: Hei vaan kaikille taas ja oikein ihanaa alkavaa viikkoa!

Mieli on ollut täälläkin maassa etenkin menneen viikonlopun. Ostin kaikki mahdolliset lehdet, mitkä liittyi odotukseen ja vauvoihin. Myös kirppikseltä ostin vanhoja vauva-lehtiä ison kasan. Sekös sitten auttoi asiaa :headwall: Mieskin luki lehtiä kanssani ja sitten kuumeiltiin kumpainenkin koko viikonlopun. Viikonloppu oli kuitenkin taukoa yrittämisessä, oli mieli niin maassa.. :'( Ehkä tämä uusi viikko tuo tullessaan sitten halutkin. Ei vain yhtään tiedä miten ovuloin, kun meni kesken, niin en tiedä milloin seuraavaa olis pitänyt odotella :/

Mullakin on kolme todella läheistä ystävää raskaana, enkä kauheasti halua minäkään odotuksesta ja sen etenemisestä kysellä, tulee niin paha mieli. Ei osaa just nyt olla heidän puolestaan iloinen :ashamed:

Tuossa viikko sitten oli vielä pahan olon tunnetta ja tisuistakin maitoa herui hiukan, nyt kaikki sellainen on loppunut. Viikonloppuna oli yhtenä päivänä kovia kipuja alavatsassa, en tiedä mitä lie oli.

Yritys on ollut keskenmenon jälkeen heti ihan jokapäiväistä, paitsi nyt tuo mennyt viikonloppu. Millään ei malttaisi odottaa uutta plussaa.. sitä on niin hurjan malttamaton koko ajan..

Tsemmiä meille kaikille :heart:

Nasuliini

 

NASULIINILLE!
Oletkos se sinä samainen jonka kans muutaman viestin vaihdoin jollain palsalla??
Nimimerkkisi muistin ja olenkin kaipaillut sun viestejä.
Kovasti osanotot keskenmenon vuoksi niin sinulle kuin muillekin tällä palstalla.
Mukavaa lukea että kaikesta huolimatta katsot rohkeasti uuteen yritykseen.Varmaan pian tärppää sulla uudestaan.
Mulla varmasti menkat alkaa viikonloppuna,sen verran oon kiriänä ollu...
Toiset menkat olis kierukanpoiston jälkeen.
Emme täyspäiväisesti yritä vaan tulee jos on tullakseen.Vaikka uskon että tämän ikäisenä saisin olla ns.jalat leveällä alvariinsa


ILOISTA KEVÄÄN ODOTUSTA!!

äiti-66

 

\

NASULIINILLE!
Oletkos se sinä samainen jonka kans muutaman viestin vaihdoin jollain palsalla??
Nimimerkkisi muistin ja olenkin kaipaillut sun viestejä.
Kovasti osanotot keskenmenon vuoksi niin sinulle kuin muillekin tällä palstalla.
Mukavaa lukea että kaikesta huolimatta katsot rohkeasti uuteen yritykseen.Varmaan pian tärppää sulla uudestaan.
Mulla varmasti menkat alkaa viikonloppuna,sen verran oon kiriänä ollu...
Toiset menkat olis kierukanpoiston jälkeen.
Emme täyspäiväisesti yritä vaan tulee jos on tullakseen.Vaikka uskon että tämän ikäisenä saisin olla ns.jalat leveällä alvariinsa


ILOISTA KEVÄÄN ODOTUSTA!!

äiti-66

No heissan :wave:

Ei nyt kyllä ihan heti tule mieleen että oltais vaihdettu "kuulumisia" =) Olen oikeastaan kirjoitellut vain tuolla lokamassuissa, ennen keskenmenoa siis ja sitten lähinnä jossain vauvakuume sivuilla Mutta hienoa tutustua nytkin, käyhän se näinkin

Vai olenkohan mä vaan menettänyt muistini :headwall: taas

Nasuliini

 

Tsau!!

No, sitte täällä on kakx samaa nimimerkkiä tai oot menettäny muistisi :/
Samanlaisella nimimerkillä oli jotain samaa synnytyksis kuin mulla aikoinaan.
Ja joskus tammi-helmikuun vaihtees tais olla ku muutama viestin vaihdoin nasuliini-nimimerkin kanssa.Ehkäpä jopa tammikuun puolella , menee niin pirun nopeeta nää viikot jottei meinaa peräs pysyä...

Mutt "enivei", pakko lopettaa kun mun mutsi tulee kattomaan penkoja ja meen käymäs pankki- ja kauppa-asioilla.

äiti-66

 

Nasuliiniakko oli vielä ulko-ovelta pyörtää...
Mulla se muisti petti!! :kieh:
Et ollutkaan sinä vaan nimimerkki on myös n:llä alkava ja liini perässä...SORRY!!!


äiti-66

 

\

Nasuliiniakko oli vielä ulko-ovelta pyörtää...
Mulla se muisti petti!! :kieh:
Et ollutkaan sinä vaan nimimerkki on myös n:llä alkava ja liini perässä...SORRY!!!


äiti-66

No hyvä että se olit sit sinä jonka muisti petti Ei vaan, hyvä että selvis, mä jo ihmettelin että kuis tääl kaks samaa nimimerkkiä voi olla, ei ainakaan rekisteröityneenä kait voi olla.

Mut juu, heissulis vei :wave:

 

PulttiBois, ehkä sun tosiaan on parempi olla hetki pois täältä, se saattaa auttaa :hug: Mulla ainakin auttoi, kun vältin näitä sivuja parhaani mukaan. Mulla oli samanlaisia ajatuksia kuin sulla, olin vihainen ja surullinen ja katkera. Pelkäsin jopa olevani loppu ikäni katkera ja inhottava ämmä... Kamalaa oli, kun yksi tuttu kertoi olevansa raskaana, laskettuaika melkein sama, mikä minulla olisi ollut. Onnittelin, mutta en tarkoittanut sitä, en vain pystynyt! Pakko oli mennä pois äkkiä, tuntui pahalta ja suututti. :ashamed: En voinut käydä muutamaan viikkoon näillä näillä sivuilla ollenkaan, pidin kaikkia ovislimoista ja "joko voisi testata" -juttuja kyseleviä tyhminä ja lapsellisina. Ja tuntui siltä, että kukaan ei voi tietää miltä minusta tuntuu!!!

Onneksi nuo tunteet on jo menneet ohi, nyt täällä näköjään taas pyörin! Kyllä toki vielä joskus on kehnompiakin hetkiä, mutta ne on mulla ainakin vaan hetkiä, tunnen olevani melko lailla jo toipunut. Ihan varmasti sullakin ne tunteet menee ohi. Tuolla km palstalla joku kehotti minua puhumaan asiasta ja menemään vaikka metsään huutamaan, jos se auttaa asian yli pääsemisessä. Kokeile sitäkin, jos siltä tuntuu, mistä sitä tietää, vaikka se auttaisikin. Voimia :hug: <br><br>

 

\[quote="
P.S. Mun nikki on yleensä ollut Vinja, meni vähän aikaa ihmetellessä että joko mie muka oon tänne kirjoittanut =)
[/quote]

Tervetuloa kaima! Mä tuolla mitäs nyt osiossa kerran ihmettelinkin että kellä on sama nimimerkki kun ennen en ole törmänny. Ootkos kauankin tolla ollut kun en aikasemmin oo nähny? mutt kuitenkin tervetuloa pinoon!

Mä sain nyt vihdoin ja viimein sen negan verikokeesta!! Mutta eiköhän tässä ne yhet menkat ootella koska musta tuntuu että ne on jo nurkan takana. Että viikon sisään veikkaan että alkaa.

Mutta palaan paremmalla ajalla!

 

Olen pyörinyt jo kahdeksan kuukautta, mutta aika harvakseltaan tulee käytyä. Varsinkin keskenmenon jälkeen oli pitkä tauko etten käynyt ollenkaan. Nyt sitten kun luulin jo raskautuneeni uudelleen palasin. Valitettavasti menkat vain olivat myöhässä ja nyt on taas itku herkässä ollut jo monta päivää.

Minulle kävi samallalailla kuin sinulle. Nimittäin päivä keskenmenon jälkeen ystäväni tuli käymään. Olin ajatellut etten puhu mitään kun en ollut raskaudestakaan kertonut, mutta hänpä olikin neljännellä kuulla raskaana. Purskahdin saman tien itkuun ja ilta menikin yhdessä surressa. Niin iloinen kuin heidän puolestaan olinkin se tuntui todella kamalalta. Keskenmenoni jälkeen (josta siis ei ole vasta kuin 4 kk) kolme tuttua on saanut vauvan joten en ole oikein päässyt unohtamaan kun kaikki vain puhuu vauvoistaan koko ajan ja esittelee kuvia.

Ehkäjoskus meillekin :'(

 

Viia: mulla on tää nikki ollu rekisteröitynä vissiin 3 tai 4 vuotta. aika harvakseltaan itekkin oon kirjotellu ni ei oo varmaan sullekaan osunu silmään! tänne vauvakuume puolelle muutamiin pinoihin kirjotellu säännöllisen epäsäännöllisesti reilu 1,5vuotta. Muualle sitten sillontällön.

Kyllä mullakin aika masentuneeksi veti kun töissä kuulin että yhdellä on laskettuaika pari viikkoa ennen kun mulla ois ollu :ashamed: Mutta jotenki tää kerta ei ollu niin paha ku viimeks, nyt olin jo asennoitunu et kesken menee ni ei oo tullu niin kauheeta masista.Vaikka koville on kyllä välillä ottanut ja itkut on itketty. Nyt oon latautunu siihen että ootetaas taas vuosi jos sattuis tärppäämään :headwall: että pikaseen uuteen plussaan en kauheesti usko.

 

Maanantaita rakkaat ystävät :wave:

Pulttibois,yritä "hoitaa" ittes kuntoon ja tuu sitten moikaamaan,hyvää kevään odotusta :hug:

Täällä sikäli positiivisin mielin,kun tuota hormonitoimintaa tosiaan havaittavissa. Oon melko varma että kyseessä oli ovis ja että viikon päästä vois niitä menkkoja odotella.Plussahan myös mahdollinen teoriassa,mut en lähe kauheesti sen puolesta vetoa lyömään...pääasia että kroppa kunnossa

Mä kiitän luojaani että mulla ei oo kaverit lapsenteko puuhissa,en kyllä kestäis... Ahistaa tuntemattomatkin,kun nään mahapystyssä. Se vaan siis tuntuu pahalta...Täytyy sanoa että mun pelastus on tää kuumeilu täällä palstalla, koska se jotenkin pitää mut siinä haaveessa kiinni ja muistuttaa et kaikki mahollista. Huonoja hetkiä tulee useesti kun yksikseni asioita kelaan mut jotenkin oon yrittäny keskittää ajatukseni tulevaan,ja siihen että ei mene kauaa kun plussataan,kun ekakin onnistu jo kolmannella.
Eihän sitä tietty koskaan tiiä,mut pakko ajatella näin...

Viikonloppuna lähetään miehen kanssa viikonloppuna pikku reissulle,nukutaan hienossa hotellissa ja syödään kalliissa raflassa
Saadaan keskittyä toisiimme ja unohtaa hetkeks kaikki muu...

Sitä odotellessa,hyvät viikonjatkot =)

 

Huomenta ystäväiset :heart:

Viime yö meni vauvaunia nähdessä.. tai tarkemmin sanottuna olin raskaana koko ajan viime yönä No, nykyään melkein joka yö sama juttu, milloin odotan kaksosia, milloin kolmosia Välillä on kyllä sitten niitä painajaisiakin, mutta niistä ei pysty ees puhumaan :\|

Jestas että sitä on malttamaton.. Milloin ihmeessä sitä voi odotella positiivista testiä, menkkoja tai ovista, kun keskenmeno oli 22.2.???? Hitto että ottaa pannuun tää epävarmuus.. Mutta toisaalta tää on hyväkin, ei tuu sit liian aikasin kytättyä ainakaan testeillä mahdollista raskautta, ennemminkin tulee odotettua vain sitten niitä tuntemuksia. Mutta eiköhän siihen nyt mene vielä viikkoja ennen kun voi plussaa odotella, malttamattomalle kamala paikka :headwall: :ashamed:

Nyt pitäs töihinkin alkaa, eikä koko ajan kytätä täällä Hyvät päivän jatkot kaikille tasapuolisesti :heart:

 

Olipa mukava löytää tämä ketju, just sopiva minulle, ikävä kyllä.
Jätin pillerit pois toukokuussa 06 ja jo toisesta kierrosta tärppäsi.
Jännä juttu on lukea täältä että muillakin on ollut sama juttu kuin mulla; olin "varma" että kaikki ei ole ok. En osannut oikein iloita raskaudesta vaan olin jotenkin "kylmä" asian suhteen. Sitten yhtenä iltana annoin itselleni luvan lukea vauva-lehteä ja mietti tulevaa ja seuraavana päivänä yksityisellä varhaisultrassa 8+3 todettiin että sikiö oli jäänyt rv 6. Eikä sitten tullut istestään pois vaan mulle tehtiin lääkkeellinen poisto, josta jäi jotain tulehdusta kohtuun ja toipuminen meni tammikuulle asti. Tammikuun alussa sain sitten vihreää valoa lääkäriltä, että eikun uutta yrittämään jos siltä tuntuu. Oltiin miehen kanssa sitä mieltä että saa tulla jos on tullakseen, eli ei vielä ollut kuin yhdet menkat tässä välissä. Km:n jälkeen menkat tuli kaikesta huolimatta suht normaalisti, vaikka olinkin lääkekuurilla jne. Nyt alkaa tuntua että hormoonitoiminta alkaa vihdoin olla kunnossa ja toiveet tietty nousussa että josko kohta tärppäisi uudelleen...
Tuosta miesten reagoimisesta: mun mieheni on tosi empaattinen tyyppi mutta ei hänkään oikein ole osannut surra samalla tavalla kuin minä. Ei kai se miehelle ole vielä niin kova pala koska ei ole mitenkään konkreettinen noin alussa. Toki se tuntuu vähän ikävältä, koska joudun olemaan tämän asian kanssa aika yksin. Siksi näistä palstoista on apua kun voi lukea että muillakin on samoja fiiliksiä.
Tsemppiä kaikille, toivotaan paljon kevät plussia ja onnea että kaikki menee hyvin!
=)

 

Terveeks kaikki,etenkin Anni uutena :hug: Toivotaan että nyt sitten tärppäis!!

Nasuliini,oon ihmetelly päinvastaista,kun ei oo unen unta tullu nähtyä sen koommin kun yleensä nään aina kaikista tapahtumista,luulen että käsittelen mieltä askarruttavia asioita unissani,mut en oo tätä vauva asiaa kyllä yhtään.... jos nyt tosta sai taas mitään selvää mitä yritin sanoa

Olo on nyt kauhean levollinen, kun on näitä normaaleja tuntemuksia. Tuntuu että olis vihdoin palannut arkeen. Rinnat on kyllä edelleen hiukan arat,vaikka se oletettu oviskin meni...voi olla et on sama tilanne kuin silloin kun jätti pillerit,eli hormonitoiminta vilkastu jotenkin ja nyt sitte on voimakkaana näitä tuntemuksia.... kahtellaan miten käypi.

Hyvää päivänjatkoa :heart: <br><br>

 

Heips!
Tälle palstalle on todellakin käyttöä... Minunkin täytyi tuolta lokamammojen puolelta siirtyä sitten tänne. Innoissani olen lueskellut noita lokamammojen juttuja. Itselläni olisi ollut laskettuaika lokakuun lopussa, mutta kohtalo puuttui jo varhaisessa vaiheessa peliin. Toinen lapsi on ollut enemmän kuin tervetullut jo jonkin aikaa ja ilo oli valtava, kun tein positiivisen raskaustestin... Kuitenkin rv 5+2 alkoi ruskea vuoto, joka muuttui kolmen päivän päästä vereksi... Varhainen keskenmenohan se sitten oli... Suru on ollut valtava, vaikka olinkin niin alussa. innoissani ostin kaikki mahdolliset odotuslehdet. Olen aina ajatellut, että kun keskenmeno sattuu näin aikaisessa vaiheessa, niin kyllä se siitä. Mutta oli surullista huomata kuinka se vaikutti minun niin vahvasti. Keskenmenosta on nyt kaksi viikkoa ja tuntuu, että paha olo ei vaan helpota. Moni ystävä on juuri saanut vauvan tai odottaa. Tuntuu hirveälle, kun sitä haluaisi itsekin niin kovin, mutta sitten käy näin... Neuvolasta sanottiin, että uutta vaan heti yrittämään, kun vuoto alkoi ja loppui itsellään... Jotenkin kuitenkin pelottaa, että mitä jos taas... Vaikka keskenmeno on surullinen asia, niin tuntuu lohduttavalta, että teitä/meitä on kuitenkin täällä näin paljon. On hienoa, että saan purkaa ja jakaa pahan olon sellaisten kanssa, jotka ovat saman kokeneet. Itse en ole pystynyt keskenmenostani puhumaan oikein kenellekään. Se tuntuu niin pahalle...Mutta toivon, että tästä vielä noustaan ja onni potkaisisi... Toivon teille kaikille voimia ja plussatuulia... :hug:

 

Teretulemast Riikkuli!!!

Harmi, että lokamasuista niiin moni on "tippunut pois". :hug:
Mie kans olin lokamasuissa, km rv 6+jotain, la olisi ollut lokakuun puolessa välissä, hyvä ystäväni ilmoitti että on raskaana ja la lokakuussa, se vasta kirpaisi sydäntä, joten tiedän tasan miltä susta Riikkuli tuntuu!

Tänään kp 17, jos lasketaan vuodon alkamispäivästä, sain gynen kiinni ja hän sanoi että eikun uutta yritystä heti kehiin, koska kohtu tyhjentynyt kauniisti, ei mitään ongelmaa. Muistaakseni jos joutuu kaavintaan tai saa lääkkeellisen tyhjennyksen, niin pitäisi odottaa.
Pientä kipuilua ollut oikealla puolella ja tuntuu nivusissa asti. Mitään ovistestejä tai muutakaan vastaavaa seurantaa en aijo tässä kierrossa vielä harjoittaa, ensi kierrossa sitten taas lääkkeet kehiin jos ei nyt tärppää uudestaan. Tässä parina päivänä ollaan kyllä halittu aikas hyvin

Mukavaa pikkulauantaita