Täällä oli taas niin paljon juttuja, ettei kaikkea jaksanu lukea. Nyt kerkee sentäs kirjottaa jotakin kun poika on kipeenä kotona ja nyt nukkuu päikkäreitä. Viime yö meni ihan harakoille, kun poika ei saanu oikein henkeä vaikka Ventolinea veteli muutaman kerran yössä, onneks nyt päikkärit tuntuu menevän ihan hyvin. Joku päivä tässä kirjotin piiitkäään keskustelun, mutta se katos huoltokatkoksen takia jonnekin tooosiiii pitkälle...
Dulle, Tuulenpuuska, Danjuska, marghaerita, RouvaRajatapaus, Betania, Tuizu, Julietta :hug:
pahoittelut keskenmenosta, mutta tervetuloa joukkoon purkamaan tunteita.
Lohtu :hug: kaikille tädin yllättämille.
Malttamaton ja Beccy :heart: onnittelut plussasta
Marleena: Onnittelut kihlauksesta :flower:
Pelottaa: Niin ihanan kannustavasti kirjotit ennen teidän lomaa mulle, että olo nousi ihan kohisten =) Kuin voi olla,ettei teiän vauvalle tehty mitään tutkimuksia meille sanottiin, että kaikki tämän ikäiset sikiöt tutkitaan. Olishan se nyt mukava tietää, ainakin musta tuntuu, että helpotti ku sai kuulla ettei tarvii periaatteessa pelätä että uusiutuisi.
Tuosta töihin palaamisesta vielä, mä olin keskeytyksen jälkeen 5 viikkoo saikulla ja sen päälle 3 viikkoo kesälomalla. Tuntu ihan hirveeltä ekana päivänä mennä töihin ja vaikee se päivä olikin ja oikeestaan koko eka viikko oli vähän varpaillaan oloa. Mutta siitä se helpottaa seuraavalla viikolla jo oikeestaan odotti että pääsee töihin, saa muuta ajateltavaa.
Sulla on muutenkin ihan samoja fiiliksiä ku mulla, kaupassa käynti oli todella vaikeeta ekoilla kerroilla, tuntu ettei pystyny kattomaan ku kenkiinsä ettei kyyneleet valu silmistä, eihän ne toiset tiedät mutta siltä se itsestä tuntuu.
Ja itke niin kauan kun siltä tuntuu, mä itkin viimeks viime viikolla ku saatiin Onnin tulokset, itkin vielä yksin illalla kotona ikävää. Mä luulen, että aina sillon tällöin täytyy antaa itselle "lupa" itkeä niitä tunteita pois vielä pitkin ajan päästä. Mä toivotan sulle kaikkea hyvää ja voimaa . Kyllä me tästä vielä noustaan ja saadaan uudet plussat, ja vaikka raskaus aika saattaakin olla ainaista murehtimista niin kaikki menee hyvin loppuun asti
Kiva kun käytte sieltä odottajien puolelta meitä moikkaamassa ja tsemittämässä. Kiva kuulla tosiaan, että teillä on kaikki ok, antaa voimia ja uskoa siihen omaan plussaan
Eliisa80: Todella ikävää, että omat vaistosi osuivat oikeaan :hug:
Mimmuli: onnea raskauteen, mukava kuulla että masussa kaikki ok :heart:
Stoppis: hyvä kun ootte saanut kanssa vastauksen, ja hienoa että pääsette kunnon ultraan. Meille sanottiin, että heti rv8 ottaa yhteyttä tonne sikiöntutkimusyksikköön että ne sitte siellä tekee yksityiskohtaisen aikataulun koska ultraavat. Vaikka kyllähän meidän np-ultra jo hälyytti, mutta kromosomit oli ok, sitten rakenneultrassa toiveet romahti :'(
On ollu juttuja siitä nk. äidin vaistosta. Monella on ollut keskenmenneessä raskaudessa fiiliksiä, ettei kaikki oo oikein. Mä ilmottaudun kanssa tähän joukkoon... jo ihan alusta asti olin sitä mieltä, että on tuulimuna kun rv8 kuitenkin alkio ja syke löytyi rupesin liki joka päivä sanomaan, että ei se enää elä, rv10 kuultiin syke dopplerilla ja neuvolan täti sano, että rauhotu kaikki on ok. Mutta kyllä äiti tietää, kun lähdin np-ultraan sanon miehelle (jonka piti jäädä kipeetä poikaa hoitamaan) että tuun itkien kotiin ja niinhän siinä kävi. Pikkunen toivo pilkahti kun kromosomit oli ok, mutta kuitenkin varasin yksityiselle ultra ajan, kun koko ajan tuntu että kaikki ei oo ok. Eikä ollut ja MINÄ tiesin sen ihan alusta asti vaikka kuinka moni ammattihenkilö sano, että nyt voit rauhoittua...
Täällä on pitäny kiirettä, piti viikonloppuna vahata koko kämpän lattiat esittelyä varten, ettei nyt ihan kaikki kolhut näy, koko lauantai meni siinä hommassa ja vielä sunnuntai tavaroiden järjestelyssä. Mutta jos se nyt muutaman euron hintaan vaikuttais :kieh:
Mä oon täällä ihan ihmeissäni kun sain viime viikolla tp-lekurilta soiton, että mä oon raskaana
että mitä häh... no kävin verikokeissa ihan muutenvaan tässä kierrossa kp3 ja ilmeisesti ku vähän oireitani olin selitelly olivat ottanu myös hcg:n, eli siis oliko se nyt se kemiallinen raskaus vai mitä koska keskeytyksen jälkeen oli jo mitattu hcg ja se oli alle 5. No sitä ihmetellessä meni loppuviikko... (lekuri oli jääny lomalle, ja se vastaus paperi oli jääny siihen sen pöydälle ja sano kuitenkin että soittaa jos jotain hälyyttävää löytyy... olin jo unohtanu koko jutun)
).( nyt... odotellaan mitä tapahtuu viikon päästä, itelleni lupasin että oireita en tutki mutta minkäs teet...