Km:n jälkeen kuumeilevat vol 5

SIIS voi p****p...kirjotin nii pitkät jutskat ja ne o pois...prkl...
PASKA....mikä on...hmmh...ensi mulla näky kahtee kertaa ja nyt einäy ollenkaa...hmmh... :kieh: :kieh: :kieh: :kieh:

Täti siis on häädetty...jee jee...
Pääsee sotitoimiin..ja sillee hyvällä mielellää tuusailemaan...he he...

mutta nyt o irrotava koneesta ja otettava itteesä niskasta kii ja ruettava siivoo enne ku muksut ja ukkeli palaa kotiin....hmmh...ei kyl yhtää nappais..mut pakko..on...

PLUSSIA++++++++++++++++++++++++++++++++++++ :heart:

 

Moikka! Mä joudun tänne takas..... :'( :'(

Eli km 09/07 ja tm 03/08, haaveissa ensimmäinen.

:'( :'(

 

Pikaisesti kiireen keskeltä

Mimuli. Mä kävin jälkitarkastuksessa neuvolassa ja neuvolatätsy sanoi mulle että Tampereella olisi sellainen käytäntö kahden keskenmenon jälkeen. Että ainakin yksi ultra olisi alkuraskaudessa. Nyt on vaan sellainen tilanne että me ollaan muuttamassa ans kuun puolessa välissä viereiseen kaupunkiin ja en ole niin varma että onnistuuko se siellä. Höh...

Erzille Voimia! Mun eka avioliitto loppui kanssa siihen että mies alkoi etääntymään ja lakkasi puhumasta. Vielä tänäkään päivänä en tiedä mikä miehelle tuli. Puoli vuotta jaksoin katsoa melkein mykkää miestä ja yritin saada siitä irti jotain, sitten lähdin menemään. Ja vieläkin joskus aina mietin että olisinko voinut vielä tehdä jotakin mikä olisi auttanut.... Suuri :hug:

Palailen vielä ehkä myöhemmin ...

 

Juliettalle suuri lohtuhalaus täältä. :hug:

 

Julietta

Olen niin pahoillani

Voimia suruusi :heart:

Itselläni on surun päivä, äitini kuolemasta on tänään 2 vuotta.

Ikävä on suuri.

 

Voimia Juliettalle... :hug:

 

Julietta olen kovin pahoillani puolestasi :'( :hug: Voimia sinulle ja miehellesi :hug:

Epskepsille myös :hug:

 

Julietta

Epskeps :hug:

 

ja taas hän kehittelee raskausoireita :headwall: eikun oikeesti, lounaan jälkeen meinasi lentää laatta kahvi ei oiken maistu ja vatsassa juilii... mä luulen että se 10 päivää sitten oleva limanmäärä, selkä kipu ja aukinainen kn. oli sitten ovista ja kaiken järjen mukaan perjantaina alkais menkat. nyt mä sitten kuvittelen, että oliskin ollut vielä simppoja sillon kun ennen oletettua ovista pupuilua oli 6 päivää sitten.

ja taas haettu tuttu paketti aconin kymppi ja apteekin oma :headwall: testaan huomenna aconilla ja perjantaina apteekin omalla. totta se on mitään ei ole menetetty niin kauan kun täti pysyy poissa tää on joko menkkakipua tai raskauskipua, toisaalta molemmat käy kunhan tilanne menis eteen päin :saint:

mun on pakko vaihtaa apteekkia ne kaikki jo tuntee mut ja varmaan ihmettelee kun joka viikko sama satsi mukaan :ashamed:

TOIVOSSA ON HYVÄ ELÄÄ, SANOI LAPAMATO

 

julietta voi olen niin pahoillani puolestasi!!! :hug:

 

Julietta Olen pahoillani puolestasi :hug: Voimia!

Epskeps :hug: ja voimia vuosipäivänä!

JJ-t Toivotaan sieltä plussaa,ainaki toisesta testistä

Itsekkin pitänee tänään yrittää apteekkiin lampsia kun ei niitä menkkoja ole vieläkään kuulunut Jos sieltä vaikka plussa pärähtäis...

 

Julietta voi ei...voima :hug: Elämä on niin epäreilua

EpsKeps voi...tiedän tuon ikävän.Oman äitini äkillisestä pois menosta tulee pian vuosi...ikävä on kova.Se ei varmasti häviä mihinkään Isä kuoli 96...ja ikävä kalvaa välillä niin kovaa...ja nyt vielä äitin pois menon myötä kaikki nuo isän kuoleman jälkeiset asiat palaa muistiin...

ON:se täti mihinkää lähteny...vaikka melkein kaks vuorokautta oli jo poissa.Oli tuos aikasemminki vuorokaus välissä et ei vuotanu.Mitäköhän ihmettä tää mu kroppa ny meinaa...??!! Voi *PIIP*...hmmhm... :kieh: :kieh: No toivottavasti nää o ainoot menkat mitkä tällee säätää...hmmh...seuraavat sais olla normaalit...kiitos. :/

 

Erzi iso voima :hug: . Toivottavasti saatte asiat selvitettyä.
Julietta samoin iso voima :hug: .
Epsulle kanssa :hug: .

(.) Juniorin synttärit on ohi ja äitiä väsytti niin, että tänään piti nukkua parin tunnin päikkärit. Rankkoja noi bileet. Esikoinen on ruvennut kävelemään unissaan, joten sitäkin saa joskus yöllä seurata. Ei muuta auringon alla. :wave:

 

Julietta :hug: Otan osaa suureen suruunne. Niin epäreilua, että joudutte jo toistamiseen kokemaan menetyksen. Kovasti voimia teille. :hug:

Epskeps :hug: Voimia sinulle :heart:

 

Julietta, voi ei miten ikäviä uutisia. Olen niin pahoillani.

Epskeps ja erzi, olette ajatuksissani!
:hug:

frizzante

 

Julietta Olen pahoillani, kovasti voimia :hug:

Epskeps Voima :hug:

JJ-t Plussaonnea testaukseen :heart:

millimenninkäinen Onnea tädistä ja tositoimiin pääsystä!

 

pakko kokeilla kun kyhäsin tällaisen... :ashamed:

 

VOI EI Julietta! Voimia sinulle... :hug:
Epskeps, muistele poismennyttä lämmöllä. Jaksamista! :hug:

JJ-t toivottavasti plussaat!

ON: mun pää on varmasti ihan sekasin, ja ajattelin josko TE saisitte mut järkiini ja maan pinnalle. Mä kuvittelen kaikenlaisia oireita. Eli mun kohtua on nippaillu tosi paljon tässä viikonlopun aikana ja tänään. Mut mistä voi olla kyse? Ovis ei voi olla kun vasta kp 9. No mikä muu? tulehdus? ja sitten mun aivoissa kuului että *naks* ja pienen pieni ääni kuiskasi: mitä jos oot raskaana? HA! Mullahan oli menkat! :attn: Ja ei mitään pientä tuhrua, vaan ihan kunnon menkat.

Ja kun se ajatus kerran pilkahti aivoissa, niin mähän en siitä pääse irti. Sitten mä vasta keksin kaikkia oireita... sanokaa mulle nyt että lopeta kuvittelu!

:headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall:

Mä tarviin lomaa varmaan näistä palstoista.... pää ihan sekasin...

 

Hei taas,

:hug: kaikille sitä tarvitseville, kurja kun se elämä välillä potkii aivan liikaa...

Itsellä nyt takana ensimmäinen työpäivä saikun jälkeen ja ihan mukavalta tuntui kyllä olla liikkeessä. Ei niin kivalta kuin olisi luullut...
Minulla on sellainen työ, että pitäisi koko ajan olla tsemppaamassa muita ja näyttämässä esimerkkiä ja pitäisi kulkea kuin naantalin aurinko...
Rutiinihommat - paperityöt ja sen sellaiset, on helppoja ja mukavia, mutta jotenkin tekisi mieli vetäytyä tekemään niitä koko päiviksi johonkin peränurkkaan, sen sijaa että pistää kaiken energiansa siihen, että pitää hyvää fiilistä yllä...
Noh, ehkä jos onnistun huijaamaan muita ja saan heidät hyvälle tuulelle, he sitten tartuttavat sen minuunkin...

Jotenkin on nyt vaan niin malttamaton olo...
Miksi edes pitää odottaa ne yhdet menkat? Okei, taidan olla liian malttamaton, mutta oikeasti, tietääkö joku miksi pitää odottaa?
Ihan törpöltä tuntuu alkaa ehkäistä ( jos siis pääsisi petipuuhiin, jälkivuotoa pukkaa... )
Tuntuu jotenkin, että tässä menee ikuisuus...
Pitäisi osata ajatella jotain muuta, mutta kun ei osaa...

Ensi viikonloppuna edessä juhlat, joissa on yli puolet miehen isosta suvusta ja saa taas kuunnella uteluja siitä, koska me oikein tehdään se vauva...
Pelkään että alan itkemään tai kiljumaan, että ei vauvoja kuule tehdä, ne saadaan...

Hui kun tuli taas vuodatus...sori :ashamed:

-Meritähti-

 

Julietta :hug:

 

Meritähti: Täällä yksi malttamaton.. Samaa olen miettinyt, että miksi pitää odottaa... En aio itse odottaa niitä vaan ihan saapi uusi tulla jos on tullakseen jo tässä kierrossa. Tosin eihän sitä ovista tiedä ihan tarkalleen nyt, mut tietääks sitä sit sillonkaan kun kierto ns. normalisoituu ekojen jälkeen... Lääkärit ovat sanoneet että eivät näe mitään ongelmaa yrittää heti, gyne sanoi että siksi kannattais odottaa että kierto tasaantuu ja plaa plaa, mut ei kai siitä mitään haittaa ole jos nyt jo raskautuisi :heart:

Julietta: Lämmin halaus... :hug:

 

Meritähti: Täällä yksi malttamaton.. Samaa olen miettinyt, että miksi pitää odottaa... En aio itse odottaa niitä vaan ihan saapi uusi tulla jos on tullakseen jo tässä kierrossa. Tosin eihän sitä ovista tiedä ihan tarkalleen nyt, mut tietääks sitä sit sillonkaan kun kierto ns. normalisoituu ekojen jälkeen... Lääkärit ovat sanoneet että eivät näe mitään ongelmaa yrittää heti, gyne sanoi että siksi kannattais odottaa että kierto tasaantuu ja plaa plaa, mut ei kai siitä mitään haittaa ole jos nyt jo raskautuisi :heart:

Julietta: Lämmin halaus... :hug:

mulla ainakin meni toinenkin raskaus kesken kun en odottanut yksiäkään kuukautisia.. tosin mule silloin annettiin lupa yrittää heti uutta..
nyt toisen km:n jälkeen sanottiin että ainaki yhdet ja toisetkin olis hyvä odottaa.. mutta onhan noita onnellisiakin tapauksia jotka ovat loppuun asti raskaudessa päässet.. mutta itse olen tullut siihen tulokseen että mielummin odotan kun sit mietin että oliko mun vika kun en odottanut yksiä menkkoja.. nyt kun syytän vähän itseäni viimeisestä keskenmenosta..

 

mulla ainakin meni toinenkin raskaus kesken kun en odottanut yksiäkään kuukautisia.. tosin mule silloin annettiin lupa yrittää heti uutta..
nyt toisen km:n jälkeen sanottiin että ainaki yhdet ja toisetkin olis hyvä odottaa.. mutta onhan noita onnellisiakin tapauksia jotka ovat loppuun asti raskaudessa päässet.. mutta itse olen tullut siihen tulokseen että mielummin odotan kun sit mietin että oliko mun vika kun en odottanut yksiä menkkoja.. nyt kun syytän vähän itseäni viimeisestä keskenmenosta..

Onko siinä sitten jotenkin lääketieteellisesti tai muuten suurempi riskin mennä kesken? Ja mistä se sitten johtuu jos näin on?

Olen yrittänyt jotain tietoa etsiä, mutta mistään ei oikeen mitään saa irti... Kun ei tietenkään halua että heti taas menisi kesken. Mut tosiaan kun on niitä onnellisiakin.
Kuullut myös että ei ihan heti välttämättä raskaudukkaan, vaikka yrittää... mut täällä ainakin tuntuu olevan ihan kivasti noita plussanneita ja hyvä niin :heart:

 

Itseasiassa heti kun ilmoitin etten löydä tietoa asiasta, löysin heti.... :ashamed:

Tässä on hyvä linkki, noin muutenkin km:n kokeneelle ja hänen ystävilleen http://metku.net/~pesu/keskenmeno.php

Siellä sanottiin että kohdun limakalvo voi olla km:n jälkeen heikko ottamaan vastaan uutta munasolua, mutta todennäköisesti tämä riskin on suurempi niillä, jotka ovat joutuneet kaavittaviksi. Eli siis siksi voi se seuraavakin mennä kesken sitten helpommin.

Itse tässä painii joka päivä sen ajatuksen kanssa että yrittääkkö nyt kumminkaan vielä tosissaan vai vasta menkkojen jälkeen. Tuntuu niin pitkältä ajalta odottaa ne yhdet...

 

Julietta ja Erzi: :hug: tosin eri syistä kumpaisellekin

Epsu: tiedän tasan tarkkaan miltä tuntuu, oma äitini kuoli jo vuonna -99, vain 43-vuotiaana. Silti aina tulee mieleen, miten ihanaa olisi, jos äiti olisi elossa. Kyllä sitä vain aikuisenakin kaipaa omaa äitiään, ja voi miten ihanaa olisi viettää aikaa yhdessä ja jutella, kun molemmat ovat aikuisia :ashamed:

Ja sitä kuuluisaa omaa napaa: tätiä ei näy ei kuulu. Raskausoireita on: lievää etomista päivän mittaan, kipeitä vihlaisuja reisissä ja alavatsalla. Painon tunnetta alavatsalla. En ole nyt jaksanut testata, ei jaksa kattella sitä negaa :kieh: Johonkin suuntaan pitäisi tilanteen kohta ratketa, ennen kuin menee hermo!!! Pitänee sitten TAAS raahautua apteekkiin. Vähän sama fiilis kuin Kutmulalla ja JJ-t:llä
Nyt illan viettoon :wave: