Kissa ja pieni vauva

Mitä mieltä oletta asiasta!!Olen rv31 ja mieheni haluaisi kamalasti
kissanpentua ja minä olen sitä vastaan,ei sillä etten tykkäisi kissoista
mutta pelkään kamalasti että jotain sattuu.Olen kuullut että pieni kissa
on mennyt lasten rattaisiin nukkumaan vauvan naaman päälle ja
melkein tukehduttanut vauvan,eihän kissanpentu ymmärrä hakiessaan
lämmintä nukkuma paikkaa että siinä samassa paikassa nukkuu
pieni vauva,en uskaltaisi millään ottaa riskiä.

 

kissanPENTU ja vauva eivät välttämättä ole paras mahdollinen yhdistelmä. Pentuhan on äärimmäisen leikkisä eikä ymmärtäisi varmaankaan, ettei vauva ole leikkikalu heilutellessaan käsiään ja jalkojaan jne. En niinkään pelkäisi tuota naaman päälle nukkumaan menoa. Minulla on ollut monta kissaa kuten myös ystävilläni eikä niistä yksikään koskaan ole tullut naamalle edes pieninä.

 

Eiköhän teille oo tarpeeksi sitä kissanpentua kun vauva syntyy???

 

Kissanpentu kannattaisi hankkia vasta, kun lapsi on ainakin muutaman kuukauden ikäinen. Pentukissa tarvitsee paljon huomiota ja tekemistä, varsinkin jos se olisi ainoa kissa talossa, eikä niitä pysty oikein tarjoamaan, kun vauva vie kaiken huomion.

Tuo kasvojen päällä nukkuminen on äärimmäisen harvinaista, yhdestäkään tositapauksesta en ole kuullut, vaikka siitä aina varotellaankin. Meillä oli lapsen syntyessä useampi kissa ja vaikka ne nukkuivatkin välillä myös lapsen sängyssä, ne eivät ikinä menneet lähellekään kasvoja vaan olivat joko jalkopäässä tai kyljessä. Pidin tosin varoiksi turvaverkkoa sängyn päällä siihen asti, kun lapsi oppi itse kääntymään.

Kissa kannattaa kyllä hankkia. Lemmikit ehkäisevät lapsen allergiaa, jos niitä on talossa jo ennen lapsen tuloa. Ehkä aikuisen rauhallisen kissan pitäminen onnistuisi jo nyt (esim löytöeläintalosta)? Ottaisitte vaikka sitten myöhemmin sille pentukissan kaveriksi. Muistattehan kissanpennun luovutusiän, joka on 12 viikkoa.

 

Kyllä mä olen ihan samaa mieltä edellisten kanssa.. Meillä oli kans kissa tai oikeastaan kaksi, vaikka olivatkin vanhoja, mutta silti ei tullut mitään.. Kissat vähän väliä tempaisi lasta, ja siksi jouduttiin luopumaan, ja se oli kyllä todella vaikeaa.. Eniten mua pelotti se, että jos kynnet osuu silmään.. Joten kehotan, että ei kannata ottaa, jos joutuu pahemmassa tapauksessa sit antamaan toiseen kotiin..

Sähän voit vaikka hommata miehellesi posliinikissan, sellainen on täysin vaaraton =) Paljon voimia :wave:

 

Meille on juuri esikoinen tulossa näinä päivinä....ennestään on neljä kissaa...aina on olemassa vaara että kissa esim. menisi vauvan päälle nukkumaan tms. mutta siihen pitää vaan varautua esim. suojaamalla sänky verkolla tai muulla esteellä ja vauvan köllötellessä lattialla täytyy valvoa että mitään ei tapahdu.... vähän sama juttu sitten myöhemmin kun lapsi alkaa liikkumaan, kun täytyy alkaa suojaamaan pistorasiat yms. että ei mitään satu.

Lisäksi kun lapsi kasvaa niin pitää alkaa vahtimaan että kissalle ei tapahdu mitään esim. että lapsi ei istu kissan päälle

 

Mun vaunuissa oli kuulemma ollu kissa, kun olin vauvana nukkumassa ulkona. Pappa oli mut sit "kissalta pelastanu". Et kyllä ne tosiaan voi mennä vauvan viereen/naamalle lämpöseen nukkumaan. Mulla oli itellä kissa, kun esikko syntyi. Ja kyllä mä ainakin olin varovainen kuitenkin ton suhteen. Pentua en välttämättä ottais kyllä jos vauva on ihan tosiaan vauva.

 

Kyllä varmaan joskus ennenvanhaan ulkokissat ovat saattaneet vaunuihin eksyäkin... Mutta en kyllä tunne ainuttakaan tapausta, missä tavallinen sisäkissa olisi naaman päälle mennyt makoilemaan. Kissat ovat niin mukavuudenhaluisia, että eivät ehdoin tahdoin pienen pallon (vauvan pää) päälle mene nukkumaan!

 

Niin, ihmettelen minäkin että miksi ihmeessä ne menisi vauvan päälle nukkumaan... Eipä meidän kissaa saisi ainakaan millään ilveellä samaan koppaan vauvan kanssa.
Eipä silti, olenhan minäkin tarinoita kuullut ja kaipa sellaista on tapahtunutkin. Olisi vaan kiva tietää kuinka useasti kissa on oikeasti maannut tosiaan lapsen pään päällä.Että kuinka todennäköistä se on...

 

No varmaan just lähinnä silloin se menee jos etsii lämmintä nukkumispaikkaa. Ja maallahan ainakin on ulkokissoja yhäkin, ja paljonkin.

 

Niin, lämmintä etsimään kyllä; vaan luulisin että mieluummin valitsee silloin jalkopäädyn, kun siellä on enemmin tilaa. Eihän sekään toki suotavaa ole, mutta vähemmän vaarallista.
No kuitenkin, samoilla linjoilla olen pennun oton suhteen, viisaampaa ottaa ehkä vähän myöhemmin. =)

 

Meille syntyi kissanpentuja melkein samana päivänä kun vauvakin syntyi..Aikamoinen häslinkihän se oli hoitaa emokissaa ja kuutta pentua, mutta siitä selvittiin. Yks pentu jätettiin itselle, eikä mitään ongelmaa kissan ja vauvan kans ole ollut. Minäkin olen pannut merkille, että kissa kyllä tykkäisi nukkua vauvan sängyssä, mut jalkopäässä. Ja tottakai vilkuilen ikkunasta vähän väliä, ettei kissa ole vaunuissa.
Kun vauva leikkii lattialla, ja jalat ja kädet vispaa, molemmat kissat kyllä uteliaisuuttaan seuraavat touhuja, mutta eivät vahingossakaan mene liian lähelle. Pelkäävät paremminkin pientä liikkujaa.
Nyt kun vauva on puolivuotias, hän hihkuu jo riemusta, kun näkee kissan . Eli uskoisin, että kissat ja vauvat pärjäävät hyvin samassa taloudessa, kunhan noudatetaan tottakai varovaisuutta.Ja sitä kuuluisaa maalaisjärkeä!

 

\

Niin, lämmintä etsimään kyllä; vaan luulisin että mieluummin valitsee silloin jalkopäädyn, kun siellä on enemmin tilaa. Eihän sekään toki suotavaa ole, mutta vähemmän vaarallista.
No kuitenkin, samoilla linjoilla olen pennun oton suhteen, viisaampaa ottaa ehkä vähän myöhemmin. =)

Paitsi nimen omaan ulkona, jos vauva nukkuu vaunussa, voi olla kisun hankala ryömiä sinne jalkapeiton alle jalkopäähän... Ja tuo on sit toinen juttu, että saattaa pentu alkaa leikkimään niillä sätkivillä kätösillä vaikka, ja vahingossa saada pahaakin jälkeä aikaan. Mutta jos jollain on aikaa ja viitseliäisyyttä seurailla kissanpennun touhuja koko ajan, niin mikäs siitä. Mä ite odottelisin vähän aikaa.

 

\

kissanPENTU ja vauva eivät välttämättä ole paras mahdollinen yhdistelmä. Pentuhan on äärimmäisen leikkisä eikä ymmärtäisi varmaankaan, ettei vauva ole leikkikalu heilutellessaan käsiään ja jalkojaan jne. En niinkään pelkäisi tuota naaman päälle nukkumaan menoa. Minulla on ollut monta kissaa kuten myös ystävilläni eikä niistä yksikään koskaan ole tullut naamalle edes pieninä.

Meillä on kans 4 kattia ja otettiin yksi niistä pentuna nyt nuorimmaisen lapsen ollessa vaavi ja kyllä saan olla silmä kovana kun tätä pentua kiehtoo liiaksi vauvan sätkivät kädet ja jalat.