Kirjoita runo, kiitos =)!

kuvittelen meidät aina hotellihuoneeseen
en koskaan minun sänkyyni, minun kylpyhuoneeseeni
siinä hotellihuoneessa voin katsoa loputonta kaupunkia
eikä katumusta ole

kuvittelen meidät
aina hotellihuoneeseen

jättämään, ottamaan, antamaan

sinun kätesi ei nouse


kuvittelen meidät aina hotellihuoneen sänkyyn
pianissimo
sinä soitat minua kuin et voisi hiljempaa

minun sängyssäni hän
fortissimo


ja on oma.

 

"Oli sormet ja varpaat pikkuiset,
sydän sykki jo rinnassa mulla.
Omat aivot ja vakaat aikomukset:
minä maailmaan tahdon tulla.
Tahdon tulla ja nähdä auringon
ja perhoset, viljapellon.
Tahdon kuulla tarinan Tuhkimon
ja kuiskeet kissankellon.
Minä pikkuisen aikani uneksin
äidin kohdussa lämpimässä,
ja viikon muutaman iloitsin
mulle suodusta elämästä.
Ja sitten tuon kaiken kokea sain,
kun aikuiset päättäjät keksi,
minä lapsenvuonna kun elin vain
kaksitoistaviikkoiseksi." :'(

 

Kirjotelkaapa illan ratoksi runoja lissää!!!

 

tämä oli täällä jo kerran eri olosuhteissa


sinä naisesi kanssa
te laitatte ruokaa sunnuntaisin, pilkotte yhdessä salottisipulin
raastatte inkiväärin ja nauratte
iltahämärissä hierot hänen niskaansa, kuiskailet lempeitä
sängyssä tietysti

tässä kohtaa minun täytyy hengittää hitaammin

olet hänelle hellä, rakastat pieniä vikojaan
otat rinnan käteesi kuin ottaisit suuhusi mustikan
lämmität, teet hyväksi

sinä naisesi kanssa,
et vastaa viesteihin, et puhelimeen
minä mustasukkainen

sinä naisesi kanssa
riitelette ääneen, huudatte ja paiskotte ovia
sovitte illalla, ennen nukkumaanmenoa ja taas
keinutat häntä kuten kerran minua
heräät yöllä keittämään teetä
muistelet hieman

kuinka kerran sytytimme savukkeemme kuumalta levyltä

minä mieheni kanssa
istumme kahdessa huoneessa
riisumme pimeässä, riitelemme ääneti

 

Tämmönen runon tynkäsen kekkasin.

Eilen kun Suutelin sinua pitkään ymmärsin
mistä joutunut viereeni olet..
Ehkäpä nyt saan vihdoinkin olla kansasi.
Tiedän rakkauden Kulkukauppiaat, kadun kulmassa he romanttisesti puhuvat muka.
Yksinäiset ihmiset, luulevat unelmien olevan taivaan sinisiä. rakastelevat...
Mutta sinut kun löysin tiesin, minä olen oikeassa,
olen oikeassa.
Samalla lailla tahdon tuntea, kuin sinä, mutta tunteen sydämessäsi pidät salassa.
Saat minut huumaan enkä tiedä rakastanko sinua ikuisesti.

 

:wave: Saisko lissää runoja ku ovat nii ihania.

 

\

Sleepyhead, mistä sinä olet löytänyt kauniit runosi??? Siis osa oli omiasi, näin ymmärsin, mutta onko noissa sellaisiakin jotka on jostain muualta? Aivan mahdottoman kauniita runoja, kuin myös oli kaikki muutkin, sain niistä valtavasti iloa, toivottavasti myös joku muukin, kiitos paljon taasen :hug: :heart:

Ööööh.... en kai mä sentään oo omia runojani tänne kehdannut laittaa.... *raapii päätään*
Enkä mä kyllä sen enempää osaa vastata siihenkään, että mistä mä oon runoni löytänyt... elämäni varrelta varmaan.....
Mutta tuli kyllä aika hyvä mieli, jos nää sua piristää! :heart: :hug:
Kiitos.

 

\

"Oli sormet ja varpaat pikkuiset,
sydän sykki jo rinnassa mulla.
Omat aivot ja vakaat aikomukset:
minä maailmaan tahdon tulla.
Tahdon tulla ja nähdä auringon
ja perhoset, viljapellon.
Tahdon kuulla tarinan Tuhkimon
ja kuiskeet kissankellon.
Minä pikkuisen aikani uneksin
äidin kohdussa lämpimässä,
ja viikon muutaman iloitsin
mulle suodusta elämästä.
Ja sitten tuon kaiken kokea sain,
kun aikuiset päättäjät keksi,
minä lapsenvuonna kun elin vain
kaksitoistaviikkoiseksi." :'(

:'( :'( oikeesti tippa silmässä tätä luin,vaikka aborttia en oo kokenutkaan

 

Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan?
Onko sulla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan?
Niinkuin pieni satu johon lapsena uskoit, menettänyt hohteen on kokonaan,
tai niinkuin kaunis maisema jota ei koskaan, ole edes ollut olemassakaan

Ootko omaa elämääsi ikävöinyt, joka ohi kulkee, et huomaakaan?
Päiviä lyhyitä tai pitkiä joista, et koskaan saanut otettakaan?
Minulla on suunnaton ikävä sinne, mistä en koskaan oo kuullutkaan,
minä olen kauan jo sinua kaivannut, sinua ei varmasti olekaan

Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä
Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä...
(Pave Maijanen - Ikävä)

 

siskolla on uudet luistimet, minulla nämä jotka puristavat nilkat kipeäksi
luistelemme kilpaa kohti valoja, sisko jätättää koska sillä on
uudet
luistimet


liikuntatunti, hiki on valmiiksi ihoni alla
kaikilla muilla on sukset joihin voi naps, naps laittaa monot kiinni
mutta minulla äidin vanhat jotka ovat liian pitkät niin että kaadun, muut menevät jo kolmatta kierrosta, minulla kuumat silmät ja se tuttu jättiläismäinen pala kurkussa, voisiko jäädä tähän istumaan, itkeä vähän


kengät pitäisi ansaita, ei kukaan huomaa että kävelen vähän hassusti, kaksi numeroa liian pienet jo, puristaa
olisin halunnut ne ruskeat nahkaiset, voi kuinka
vaan: täytyy ansaita, isä sanoo etteivät kengät putoile puusta syliin
millä ansaitsen kun olen pieni, en yllä hyllyille


nöyryys, itsenäisyys

kaikilla muilla caprihousutvekkihameetsilkkialusvaatteet
minä vieläkin ansaitsen kenkiä joilla kävellä pää pystyssä

 

No täsä on vielä yks, jonka oon kirijottanu vuosia sitte erräälle tärkeälle ihimiselle.


Huusin nimesi tuuleen, jonka se vei.
Kauas kuljetti, mutta koskaan palannut ei.
Tuska rinnassani sinua odotin meren rannalla.
Mietin sinua ja kävelin sannalla.
Tuuli tuo koskaan palannut ei, se viestini väärään suuntaan vei.
Ei omistaja sitä koskaan tavoittaa voi, minun kaipaukseni iäisesti rinnassani soi.

 

Sinä kysyit ketä rakastan
Itse sitä en voi sanoa
Näitä rivejä kun
Useamman kerran tavailet
Alkukirjaimet sen sanovat!

 

"Mä yössä varjot nään, ne seuraa minua,
niinkuin minä sinua.
Silti en niitä kiinni saa, vaikka tahtoisin.
Tahtoisin kovasti.
On niin suunnaton ikävä..."


"Himmeän sinisessä yössä
kaadun asfalttiin.
Havahdun
niin polttavaan ikävään,
että tahtoisin
tahtoisin olla kuollut..."

 

\

\

Sleepyhead, mistä sinä olet löytänyt kauniit runosi??? Siis osa oli omiasi, näin ymmärsin, mutta onko noissa sellaisiakin jotka on jostain muualta? Aivan mahdottoman kauniita runoja, kuin myös oli kaikki muutkin, sain niistä valtavasti iloa, toivottavasti myös joku muukin, kiitos paljon taasen :hug: :heart:

Ööööh.... en kai mä sentään oo omia runojani tänne kehdannut laittaa.... *raapii päätään*
Enkä mä kyllä sen enempää osaa vastata siihenkään, että mistä mä oon runoni löytänyt... elämäni varrelta varmaan.....
Mutta tuli kyllä aika hyvä mieli, jos nää sua piristää! :heart: :hug:
Kiitos.

Ja lisääkin laitoit, kovin herkkiä :'( mutta sitäkin kauniimpia :heart: Kiitos vain itsellesi =) :flower:

 

Mistä ihmeestä te keksitte kaikki nämä kauniit runot??? Aivan ihania, kiitos kaikille :flower:

 

"Yksin kyynelten meressä
ajelehdin,
yksin tuskassani,
meressä myrskyävässä,
suolavettä pirstoutuu haavoihini,
jotka ovat vielä auki."


"Me kohtaamme toisemme täydellä vauhdilla,
me kohtaamme toisemme, kuin junat
-kuin junat, jotka kohtaavat toisensa
täydellä vauhdilla samoilla raiteilla!"


"Halusin palavasti antaa sinulle jotakin,
en keksinyt mitään muuta, kuin elämäni.
Kauan katselin sitä ja ajattelin ettei mitään
niin rikkinäistä voi kenellekkään antaa.
Vaikka kuinka anoit, en antanut.
Öisin haavat huutavat suoraa huutoa,
en kuule mitä."

 

Kiitos Meduusa nostamisesta =) :flower:


"Arki on naurua lapsen, itkua ikävän, se on tuoksussa tuulen, sen ikäänkuin kaikuna kuulen, kaukaa lapsuusmaisemista. Miten minulle annettiin niin suuri aarre, että saan nämä lapset käsissäni kulkea. Vaikka nyt vielä vierellä, mutta jossain kohtaa minut jo ohittavat, ja tulee sekin päivä, että heitä ei näy silmissäni. Silloin nämä päivät ovat kultaakin kalliimmat muistoissani. Vaikka tämä päivä painuu mailleen ja hiipuu pois, muistojen lokeroissa se pysyy ikuisesti tallessa"

(Arki on muuten pissahädän pidättämistä, kun et voi jättää kahta pientä yksin edes suhauttaaksesi ureat ) B) :wave:

 

Nostan, kun tätä itsekin pyytelin Meduusaa nostamaan :attn: :wave:

 

\

Kiitos Meduusa nostamisesta =) :flower:


"Arki on naurua lapsen, itkua ikävän, se on tuoksussa tuulen, sen ikäänkuin kaikuna kuulen, kaukaa lapsuusmaisemista. Miten minulle annettiin niin suuri aarre, että saan nämä lapset käsissäni kulkea. Vaikka nyt vielä vierellä, mutta jossain kohtaa minut jo ohittavat, ja tulee sekin päivä, että heitä ei näy silmissäni. Silloin nämä päivät ovat kultaakin kalliimmat muistoissani. Vaikka tämä päivä painuu mailleen ja hiipuu pois, muistojen lokeroissa se pysyy ikuisesti tallessa"

(Arki on muuten pissahädän pidättämistä, kun et voi jättää kahta pientä yksin edes suhauttaaksesi ureat ) B) :wave:

Voi ystävä rakas, saimpa ensin aivan ihanan tunteen tuosta runosta, eläydyin täysin :heart: ....mut onko parilla ciiderillä mahdollisia vaikutuksia siihen kuinka kaiken ottaa mutta otti syrämestä kun tämän luin, tosin loppu oli huippu, saimpa illan makeimmat naurut tosin olen vähän myöhässä, vaikka kaikkihan on suhteellista, aikakin

Mutta täytyypä sanoa, että syy miksi tänne kurkkasin, oli se että minulla tuli ikävä joitakin Ystäviäni, joita en ole enää "tavannut", koska en täällä enää ole pyörinyt :'( Sinua minä tulin tänne ensitöikseni moikkaamaan, ja onnekseni pengoin tämän runorimpsun suosikeistani =) Toivottavasti törmätään Ystävä armas :hug: :heart: <br><br>

 

Minäpä nostelen vielä

 

UP ja lisää, kiitos! =)

 

\

\

Kiitos Meduusa nostamisesta =) :flower:


"Arki on naurua lapsen, itkua ikävän, se on tuoksussa tuulen, sen ikäänkuin kaikuna kuulen, kaukaa lapsuusmaisemista. Miten minulle annettiin niin suuri aarre, että saan nämä lapset käsissäni kulkea. Vaikka nyt vielä vierellä, mutta jossain kohtaa minut jo ohittavat, ja tulee sekin päivä, että heitä ei näy silmissäni. Silloin nämä päivät ovat kultaakin kalliimmat muistoissani. Vaikka tämä päivä painuu mailleen ja hiipuu pois, muistojen lokeroissa se pysyy ikuisesti tallessa"

(Arki on muuten pissahädän pidättämistä, kun et voi jättää kahta pientä yksin edes suhauttaaksesi ureat ) B) :wave:

Voi ystävä rakas, saimpa ensin aivan ihanan tunteen tuosta runosta, eläydyin täysin :heart: ....mut onko parilla ciiderillä mahdollisia vaikutuksia siihen kuinka kaiken ottaa mutta otti syrämestä kun tämän luin, tosin loppu oli huippu, saimpa illan makeimmat naurut tosin olen vähän myöhässä, vaikka kaikkihan on suhteellista, aikakin

Mutta täytyypä sanoa, että syy miksi tänne kurkkasin, oli se että minulla tuli ikävä joitakin Ystäviäni, joita en ole enää "tavannut", koska en täällä enää ole pyörinyt :'( Sinua minä tulin tänne ensitöikseni moikkaamaan, ja onnekseni pengoin tämän runorimpsun suosikeistani =) Toivottavasti törmätään Ystävä armas :hug: :heart:

Kevät on lupaus lämpimistä vesistä, lumpeenkukista peilityynen järven pinnalla. Se on lupaus metsäretkistä, ketunleivistä, pilvilaivoista,se on muisto lapsuudesta :wave:
Myöhässä minäkin :ashamed: mutta kiva kun yhytin sut tässä männäiltana :wave:
(Niitä lumpeenkukkia ootellessa )

 

Vitsi, kun tää on niiin pitkä ketju, että ei tosiaan jaksa ruveta selaamaan, että syvästi anteeks, jos tulee samoja runoja....


"Tässä elämän oravanpyörässä on tultava toimeen niillä eväillä, jotka olemme saaneet. Kylmän, kovan kuoren alla voi olla arka, pelokas ihminen.
Tälläisen ihmisen tavatessani nousee mieleeni vanhan, viisaan miehen neuvo: Rakkaus lähimmäiseen ei vaadi paljon, se vaatii kaiken."


"Mikset rakastanut minua silloin, kun sitä eniten odotin? Mikset yrittänyt opettaa sanoin, karjuit vaan vihaasi?
Tässä minä nyt olen, alituinen pelko siitä, että tekisin jotain väärin.
Se näkyy kasvoiltani, ajatuksistani, teoistani.
Ihmiset käyttävät epävarmuuttani hyväkseen. Koettavat tallata kaiken
sisälläni sirpaleiksi. He eivät tiedä, mutta sinä tiesit.
Olen ollut kauan sirpaleina, enää en voi hajota!"


"Monta päivää tuuli soi, ikäväänsä vaikeroi, Meidät sai se uupumaan,
tuuleen hiljaa kuiskaamaan.
Anna auringon jo lämmittää, anna myrskyjen jo hellittää. Anna tuulenkin vain levähtää, anna meidän muistaa ja ymmärtää.

Myrsky ulvoi tyhjyyttään. Puita kaatoi mennessään, jätti jäljet jokaiseen jonka otti uhrikseen...."

 

Nostan ja tervehdin tuttavia samalla :heart: :wave:

 

"Katselen mustaan veteen. Näen vain surullisen peilikuvani,
se itkee mustia kyyneleitä. Yksitellen kyyneleet putoavat syvään veteen.
Värjäävät veden vielä tummemmaksi, pikimustaksi."


"Rakasta minua. Pyydä hetkeksi jäämään.
Kosketa minua,
etten tuntisi itseäni turhaksi.
Älä sano etten osaa rakastaa, minä yritän koko ajan."