Kilahdin IHAN taysin miehelle vauvan nukuttamisesta... huhhuh

[MorbidMama]

:hug: Kyllä se siitä...hyvä että sait purettua itseäsi palstalle.

 

[Markiisi musculocutaneus]

No tossa tapauksessa kyllä.Hysteerinen akka tulee kohti ja puree ja ties mitä tekee.Ties mitä ois lapselle siinä tilanteessa tehny!!

Hermostui siitä ettei isä päästänyt äitiä huoneeseen vauvan luo? Etkö itse hermostuisi jos miehesi päättäisi että sähän et nyt pääse lapsesi luo?

Vähän veikkaan että osaa jää kertomatta...
ja ap käytös ei tosiaankaan ole tervettä.

 

[Ilkimys.]

No tossa tapauksessa kyllä.Hysteerinen akka tulee kohti ja puree ja ties mitä tekee.Ties mitä ois lapselle siinä tilanteessa tehny!!

Hermostui siitä ettei isä päästänyt äitiä huoneeseen vauvan luo? Etkö itse hermostuisi jos miehesi päättäisi että sähän et nyt pääse lapsesi luo?

Hienot sanavalinnat, mieheSI ja lapseSI.
Siinä vaiheessa kun minä alan purra miestäni, toivon kovasti että hän estää minua pääsemästä lapseMME luo.

 

[ev]

no mies olisi voinut jutella ap:n kanssa siitä että alkaisivat YHDESSÄ opettaa lasta nukahtaa yksin, MUTTA, eipä tuo ap:n käytös kyllä järin terveeltä kuulosta. eikä kyllä ukonkaan jos ei näe vaimostaan että nyt menee yli, annanpa periksi.

 

[m]

Meidän vauva oli noin viikon ikänen, ku heräsin yöllä itkuun ja tajusin, et on miehen kanssa olohuonees. Menin sinne ja mies alko huutaan ja raivoon mulle, että en saa ottaa vauvaa sohvalta syliin enkä koskee!! Myös fyysisesti esti minua ja lopulta otti vauvan ja paineli takas makkariin. Jäin ihan avuttomana ja tietysti täysin typertyneenä miehen käytöksestä sohvalle... kunnes hän tuli tosi pian takas ja antoi vauvan mulle, että sain imettää!! mut mikä saa ihmisen tollasen raivon valtaan?? Eikä hän oo lainkaa väkivaltanen tms...

Kuinka vanha vauvasi nyt on? Onko miehesi tehnyt vastaavaa toiste? Ihan hullua ja suoraan sanoen kamalaa käytöstä mieheltäsi. Vauvan itkuun pitää vastata ja noin pienellä se itkun syy on melkein aina nälkä.

Lapsi on nyt jo melkein 2v eikä tää oo toistunu, mut tää tapaus on jääny tonne takaraivoon, koska pelästyin silloin tosi paljon miehen käytöstä.. ja nyt tulossa toinen vauva, toivottavasti ei mitään vastaavaa tapahdu tällä kertaa..

 

[minä]

Meidän vauva oli noin viikon ikänen, ku heräsin yöllä itkuun ja tajusin, et on miehen kanssa olohuonees. Menin sinne ja mies alko huutaan ja raivoon mulle, että en saa ottaa vauvaa sohvalta syliin enkä koskee!! Myös fyysisesti esti minua ja lopulta otti vauvan ja paineli takas makkariin. Jäin ihan avuttomana ja tietysti täysin typertyneenä miehen käytöksestä sohvalle... kunnes hän tuli tosi pian takas ja antoi vauvan mulle, että sain imettää!! mut mikä saa ihmisen tollasen raivon valtaan?? Eikä hän oo lainkaa väkivaltanen tms...

Kuinka vanha vauvasi nyt on? Onko miehesi tehnyt vastaavaa toiste? Ihan hullua ja suoraan sanoen kamalaa käytöstä mieheltäsi. Vauvan itkuun pitää vastata ja noin pienellä se itkun syy on melkein aina nälkä.

Lapsi on nyt jo melkein 2v eikä tää oo toistunu, mut tää tapaus on jääny tonne takaraivoon, koska pelästyin silloin tosi paljon miehen käytöstä.. ja nyt tulossa toinen vauva, toivottavasti ei mitään vastaavaa tapahdu tällä kertaa..

Myös miehille lapsen syntymä voi olla hyvin stressaava tilanne. Juttelitteko miehen kanssa asiasta myöhemmin? Millä hän perusteli käyttäytymistään?

 

[m]

Meidän vauva oli noin viikon ikänen, ku heräsin yöllä itkuun ja tajusin, et on miehen kanssa olohuonees. Menin sinne ja mies alko huutaan ja raivoon mulle, että en saa ottaa vauvaa sohvalta syliin enkä koskee!! Myös fyysisesti esti minua ja lopulta otti vauvan ja paineli takas makkariin. Jäin ihan avuttomana ja tietysti täysin typertyneenä miehen käytöksestä sohvalle... kunnes hän tuli tosi pian takas ja antoi vauvan mulle, että sain imettää!! mut mikä saa ihmisen tollasen raivon valtaan?? Eikä hän oo lainkaa väkivaltanen tms...

Kuinka vanha vauvasi nyt on? Onko miehesi tehnyt vastaavaa toiste? Ihan hullua ja suoraan sanoen kamalaa käytöstä mieheltäsi. Vauvan itkuun pitää vastata ja noin pienellä se itkun syy on melkein aina nälkä.

Kuule kyllä mies teki ihan oikein, noin hysteeriselle äidille ei missään tapauksessa pidä vauvaa antaa. Tuollaiselta äidiltä pitäisi lapsi ottaa oikeastaan kokonaan pois!

mä kirjotin täs nyt ihan eri tapauksesta.. miten olisin voinut olla hysteerinen, ku kävelin makkarista olkkariin ja mulle alettiin samantien huutaan!!?? en ehtinyt sanoon sanaakaan, pelästymään vaan ihan kauheesti!! eli en ole ap ja kirjoitin tapauksesta vain, koska mietin et mistä tuollainen raivo ihmiseen tulee?? vaikka tiedän, että jos joku lapsiani uhkaa tai estää pääsyn heidän luokseen, varmasti tekisin kaikkeni, että saisin lapseni turvaan!!

 

[vieras]

Mun mielestä molemmat toimi väärin.

Isä, joka päätti vaihtaa nukutustekniikkaa keskustelematta toisen vanhemman kanssa (ja minusta molemmat vanhemmat ovat täysin tasaveroisia kasvattajina, ja siksi tällaisista pitäisikin sopia yhdessä). Ja etenkin siinä, että esti äitiä pääsemästä lapsensa luo.

Äiti, joka käyttäytyi täysin tasapainottomasti -puri, löi, ja yritti iskeä itseään kynsisaksilla. Olikin ehkä parempi, että anoppi meni vauvan luo eikä tuossa mielentilassa oleva hysteerinen äiti. Koska en ollut näkemässä tilannetta, saattoi olla isältä perusteltua olla päästämättä tuossa kunnossa olevaa äitiä vauvan luo (vaikka isä siis tilanteen mielestäni "aloitti" käytöksellään).

Suosittelisin, että kävisitte kunnon kasvatuskeskustelun näistä yhteisistä pelisäännöistä tulevien vastaavien tilanteiden välttämiseksi! Ja vaikka kuinka äidinvaistot ja hormonit hyrräisi, niin mun mielestä on todella outoa purra ja yrittää vahingoittaa itseään. Ihan vakavasti sanoen, jos käyttäydyt toistamiseen noin niin saatat kyllä tarvita ulkopuolista apua. Ja ehkäpä te molemmat yhdessä, jotta löytäisitte yhteisen linjan kasvattajina.

Tsemppiä matkaan!

 

[m]

Meidän vauva oli noin viikon ikänen, ku heräsin yöllä itkuun ja tajusin, et on miehen kanssa olohuonees. Menin sinne ja mies alko huutaan ja raivoon mulle, että en saa ottaa vauvaa sohvalta syliin enkä koskee!! Myös fyysisesti esti minua ja lopulta otti vauvan ja paineli takas makkariin. Jäin ihan avuttomana ja tietysti täysin typertyneenä miehen käytöksestä sohvalle... kunnes hän tuli tosi pian takas ja antoi vauvan mulle, että sain imettää!! mut mikä saa ihmisen tollasen raivon valtaan?? Eikä hän oo lainkaa väkivaltanen tms...

Kuinka vanha vauvasi nyt on? Onko miehesi tehnyt vastaavaa toiste? Ihan hullua ja suoraan sanoen kamalaa käytöstä mieheltäsi. Vauvan itkuun pitää vastata ja noin pienellä se itkun syy on melkein aina nälkä.

Lapsi on nyt jo melkein 2v eikä tää oo toistunu, mut tää tapaus on jääny tonne takaraivoon, koska pelästyin silloin tosi paljon miehen käytöstä.. ja nyt tulossa toinen vauva, toivottavasti ei mitään vastaavaa tapahdu tällä kertaa..

Myös miehille lapsen syntymä voi olla hyvin stressaava tilanne. Juttelitteko miehen kanssa asiasta myöhemmin? Millä hän perusteli käyttäytymistään?

pyysi anteeksi ja luulen, että väsymyksestä paljolti käytös johtui.. ja onhan se miehelle iso elämänmuutos tulla isäksi, ei se lapsen saaminen kosketa vain meitä äitejä...

 

[minä]

Meidän vauva oli noin viikon ikänen, ku heräsin yöllä itkuun ja tajusin, et on miehen kanssa olohuonees. Menin sinne ja mies alko huutaan ja raivoon mulle, että en saa ottaa vauvaa sohvalta syliin enkä koskee!! Myös fyysisesti esti minua ja lopulta otti vauvan ja paineli takas makkariin. Jäin ihan avuttomana ja tietysti täysin typertyneenä miehen käytöksestä sohvalle... kunnes hän tuli tosi pian takas ja antoi vauvan mulle, että sain imettää!! mut mikä saa ihmisen tollasen raivon valtaan?? Eikä hän oo lainkaa väkivaltanen tms...

Kuinka vanha vauvasi nyt on? Onko miehesi tehnyt vastaavaa toiste? Ihan hullua ja suoraan sanoen kamalaa käytöstä mieheltäsi. Vauvan itkuun pitää vastata ja noin pienellä se itkun syy on melkein aina nälkä.

Lapsi on nyt jo melkein 2v eikä tää oo toistunu, mut tää tapaus on jääny tonne takaraivoon, koska pelästyin silloin tosi paljon miehen käytöstä.. ja nyt tulossa toinen vauva, toivottavasti ei mitään vastaavaa tapahdu tällä kertaa..

Myös miehille lapsen syntymä voi olla hyvin stressaava tilanne. Juttelitteko miehen kanssa asiasta myöhemmin? Millä hän perusteli käyttäytymistään?

pyysi anteeksi ja luulen, että väsymyksestä paljolti käytös johtui.. ja onhan se miehelle iso elämänmuutos tulla isäksi, ei se lapsen saaminen kosketa vain meitä äitejä...

Näinhän se menee. Meillä taas mies ihan tosissaan oli kuopuksen synnyttyä sitä mieltä, että sen pitäisi pari-kolme viikoisesta nukkua täydet yöt, kun esikoinenkin oli nukkunut... No tosiasia oli, että esikoinen nukkui täydet yöt nelikuisesta, mutta mies ei sitä muistanut.

 

[Beep]

No tossa tapauksessa kyllä.Hysteerinen akka tulee kohti ja puree ja ties mitä tekee.Ties mitä ois lapselle siinä tilanteessa tehny!!

Hermostui siitä ettei isä päästänyt äitiä huoneeseen vauvan luo? Etkö itse hermostuisi jos miehesi päättäisi että sähän et nyt pääse lapsesi luo?

Hienot sanavalinnat, mieheSI ja lapseSI.
Siinä vaiheessa kun minä alan purra miestäni, toivon kovasti että hän estää minua pääsemästä lapseMME luo.

MieheNNE? Onks nyt paremmin? Voi jumalauta, löysin pahemman nussijan kun itse olen!

 

[vieras]

Leijonaemo, älä välitä noitten kirjoituksista, itse olen edelleen
sitä mieltä että silittelen lastani vaikka koko päivän jos siltä tuntuu,
eli jokaisella on ne omat tavat toimia, siinä nukkumaan menossakin
ja kyllähän se niin on että miks ihmees lasta huudatettava kun menee
nukkumaan, jos sen voi toisinkin tehdä?

Kiitos!
Tuntuu niin pahalta huomata, kuinka monet täällä puolustaa sitä, ettei lapsen tarpeisiin saa vastata. Äidille ei anneta lupaa lohduttaa ja silitellä lastaan.
Meillä yksi lapsi on aina nukahtanu itekseen, toinen vaatii pitempiä kuvioita, kuten silittelyä. Sitten nukahtaa aamuun saakka. En voi ymmärtää kuinka se voi olla jonkun mielestä väärin!

Minusta me puhutaan ihan eri asiasta. Itsekään en jättäisi itkevää lasta nukahtamaan yksin, ja mielestäni ap:n miehen olisi ehdottomasti pitänyt 1. keskustella tästä unikouluajatuksestaan ap:n kanssa (minulle molemmat vanhemmat ovat tasaveroisia kasvattajia, mutta tällaiset pitää sopia yhdessä) ja 2. päästää äiti lapsen luokse, vaikka olikin itse eri mieltä.

Me emme kuitenkaan nähneet tilannetta. Mielestäni sellaisessa mielentilassa olevan vanhemman paikka ei ole sillä hetkellä lapsen luona, joka puree, lyö ja yrittää lyödä itseään kynsisaksilla. Isä saattoi siis mielestäni toimia aivan oikein, mikäli hän esti äitiä fyysisesti vasta kun tämä oli "kilahtanut". Jos mieheni jostain syystä "kilahtaisi" vastaavalla tavalla, yrittäisin varmasti estää hänen pääsynsä lapsen luo kunnes olisi rauhoittunut, ja toivottavasti estäisi myös minun pääsyni samassa tilanteessa. Itkevä lapsi tarvitsee vanhemmat, jotka pystyvät pitämään huolta hänestä, ei hysteeristä ja väkivaltaista.

Nyt suosittelisin vakavaa kasvatuskeskustelua ap:lle ja miehelleen, ja jos tällaisia tilanteita tulee useammin, ulkopuolisen avun hakemista. Tsempit perheelle!

 

[ap]

Hehe, taa ketjuhan on mun lahtemisen jalkeen pidentynyt kummasti Ja mita nyt pikavilkaisulla naen niin ihan hyvia kommentteja.

Joo siis ihan ylihan se tilanne eilen meni, eipa meilla yleensa tuollaista ole. Aamulla viela otettiin yhteen tapahtuneesta ja sitten paastiin jo keskustelemaan kun oli vahan hoyryja ulkona.

En ole erityisen sekaisin tai avun tarpeessa, mutta ihan pirun vasynyt olin eilen. Ja kuulkaahan mammat, vasyttamalla saa ihmisen tekemaan vaikka murhia, se on yksi kidutuskeino eika sen seurauksia pida vahatella, etenkin yhdistettyna kunnon hormonimyrskyyn. Kun ihmisia valitaan vaikeisiin tehtaviin, vaikka astronauteiksi, niin sellainen kunnon vasyttaminen ja sen jalkeen stressaavaan tilanteeseen paneminen erottelee jyvat akanoista. En edes yrita vaittaa etta lapaisisin - vaikka suurin osa palstamammoista taitaa olla astronauttitason kylmahermoja.

 

[ninaTT]

Ikävä kyllä sun kannattais tehdä jotain itelles jos puret miestäs ja heittelet tavaroita. Riitoja tulee, etenkin lapsen kasvatuksesta, mutta.. toi on jo vähän kummallista.

No on sekin aika kummallista, että aikuinen mies estää äitiä pääsemästä itkevän vauvan luokse ja ylipäätänsä että on hylänny vauvan yksin itkemään. Sairasta. Kyllä mäkin hermostuisin jos joku kohtelisi mun lasta niin raa'asti ja itkun nostattama hormonimyrsky sais varmaan heittelemään tavaroita jos en pääsis vauvan luokse.

 

[ninaTT]

Ja jos joku kynsii ja puree päästäkseen lohduttamaan lastansa niin tuskin on menossa lasta satuttamaan :headwall: Vatipäät...

 

[vieras]

Ja jos joku kynsii ja puree päästäkseen lohduttamaan lastansa niin tuskin on menossa lasta satuttamaan :headwall: Vatipäät...

Vatipää olet itte kun muita haukut. Et tainnut lukea ketjua kunnolla ennen kuin kirjoitit?

Ei kukaan sanonut, että äiti oli menossa satuttamaan lastaan, vaan että sillä hetkellä ei ollut siinä mielen tilassa, että hän oli kykenevä lasta välttämättä rauhoittelemaankaan. Anoppi oli varmaan ihan hyvä vaihtoehto siihen asti, että molemmat vanhemmista saivat vähän hermoja kasaan. Ja kyllä mun mielestä on jonkin verran huolestuttavaa yrittää lyödä kynsisaksilla itseään, purra yms. Olen samaa mieltä kuin ap, että kova väsymys voi saada ihmisen tekemään kummia, mutta puhe olikin mielestäni siitä, että jos ko. käytös toistuu useammin kuin kerran, on ehkä syytä hakea apua. Ja vanhempien käydä joka tapauksessa kasvatuskeskustelua keskenään.